Atuagagdliutit - 05.06.1997, Blaðsíða 9

Nr. 42 • 1997
9
GRØNLANDSPOSTEN
Aningaasat taakku piumasaqaatit
amerlanerit ajomermik kiffartuussineq
Peqqinnissaqarfimmut ukiumut 600 millioner kroner naammapput, peqqinnissaqarnermut naalakkersuisoq
Marianne Jensen isumaqarpoq, saniatigulli suliat aningaasanik amerlanernik pissarsiffiusariaqarput
(LRH) - Peqqinnissaqarneq
pillugu nassuiaammi, naalak-
kersuisunut ilaasortap Marian-
ne Jensenip Inatsisartunut saq-
qummiussaani maluginiaqqu-
neqarpoq naatsorsuutit taku-
tikkaat, peqqinnissaqamermi
aningaasaqameq aningaasat
akuerisat iluiniitsinneqarsin-
naasimanngitsut, naak ilu-
ngersorluni sipaamiartoqarsi-
magaluartoq. Pingaartumik
nunap immikkoortuini peqqin-
nissaqarfiit aningaasartuutit
ikilisinniarlugit pilersaarutaa-
galuartut eqquutsinneqarsin-
naasimanngilaq, taamatuttaaq
Dronning Ingridip Napparsim-
mavissuani aamma Rigshospi-
talimi missingersuutit qanger-
naversaameri ajomartorsiutaa-
simallutik.
Peqqinnissaqarfimmi suti-
gut sipaamiuteqamissaq Inat-
sisartut tulleriaasseqataasari-
aqarput, Marianne Jensen isu-
maqarpoq, politikerilli qanoq
iliomissamut naliliinissamin-
nut najoqqutassaaleqipput.
Piffissami takkuttussami Ma-
rianneq Jensenip tamanna
qaangertinniamiarpaa.
- Ajomartorsiutit suunersut
ilisimanngikkaani sipaarumi-
naappoq, Marianne Jensen
nassuerpoq, ilisimatitsivorli
marloqiusanik iliortoqarsin-
naanngitsoq.
Suut piissappat
- Soorunami aningaasaqameq
sakkortuumik aqunneqartari-
aqarpoq, isumaqarpungalu
peqqinnissaqarfimmi tamanna
ilorraap tungaanut ineriartor-
toq. Aappaatigut naatsorsuu-
tigineqarsinnaanngilaq peq-
qinnissaqarfik allanik suliak-
kersomissaa aningaasartaler-
nagu, taamaassappat allat eq-
qomeqassapput, Marianne
Jensen oqarpoq.
- Assersuutigalugu sioma
aalajangerneqarpoq ukioq
manna illissap paavatigut
kræftimik misissuilluni qin-
nguartaaneq aallartinneqassa-
soq, Dronning Ingridip Nap-
Imaassinnaavoq sipaaruteqartugut siutit nakorsaannik angalasartunik peqalerutta,
nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni sulitittarlugit, peqqinnissaqarnermut naalakkersuisoq
Marianne Jensen oqarpoq.
Måske kan vi rationalisere ved at have omrejsende ørerlæger, som stationeres forskellige
steder i landet, siger landsstyremedlem for sundhed, Marianne Jensen.
parsimmavissuaq CT-scanne-
ritaassasoq, nakorsaanerit
marlukkaartinneqalissasut.
Tamakku saniatigut akissarsi-
at nalimmassameri 23 millio-
ner kroninik akeqarsimapput.
Tamakku tamarmik pipput
peqqinnissaqarfik amerlaner-
nik aningaasaliiffigineqama-
ni. Peqqinnissaqarfimmi suli-
aqarfiit allat pinngitsoomatik
eqqomeqartussaapput, sulia-
qarfiit allat sipaarfigineqan-
ngippata. Suliat ikilisaaffigi-
neqassappata pisariaqarpoq
Inatsisartut tulleriaareqataa-
nissaat, suut peemeqassaner-
sut, naalakkersuisummi kisi-
miillutik piginnaatitaanngillat
pisortaqarfiup suliaminik
nammineerluni ikilisaanissaa-
nut akuerinissaa, Marianne
Jensen oqarpoq.
- Isumaqarpungali peqqin-
nissaqarfik pillugu nassuiaat
Inatsisartut peqqinnissaqar-
fimmi pissutsinik paasinnit-
sitsisimassasoq. Oqallinnia-
raanni assigiimmik aallaave-
qameq pitsaasuuvoq, Marian-
ne Jensen oqarpoq.
Sipaarusupput
Marianne Jensen aamma isu-
maqarpoq, aningaasat peq-
qinnissaqarfimmut akuersis-
sutaasartut patajaallisartaria-
qartut. Peqqinnissaqarfik
1992-imi ingerlanneqalermat
aningaasat akuersissutit allan-
ngorartaqaat. Ukiumut 590-
600 millionit naammaginar-
tippai, ilisimatitsivorli suliari-
lertakkat nutaat aallaqqaam-
mulli aningaasanik saniatigut
peqartariaqartut, suliallu na-
nginneqartussaagaangata uki-
unut tulliuttunut aningaasa-
liiffigineqartarlutik.
- Pitsaassagaluaqaaq ani-
ngaasat amerlassusissaat aa-
lajangeraluarutsigu, taamaa-
lilluta ilassutitut aningaasali-
issutissanik qinnuteqartuaan-
nassanngikkalua'ratta. 1995
tikillugu aningaasat amerli-
artuaarsimapput, 1996-imili
ikilisinneqarlutik, 1997-imi
amerlisinneqalaarlutik, 1995-
imulli naleqqiullugit suli ikin-
nemllutik. Piffissami tassani
akit aningaasarsiallu kiisalu
suliaqarfiit amerlisimapput
Peqqinnissaqarfimmi suliaqarfiit sorliit Inatsisartut peerusuppaat, naalakkersuisunut
ilaasortaq Marianne Jensen aperaaq.
Hvad ønsker Landstinget skåret væk af aktiviteter indenfor sundhedsvæsenet, spørger
landsstyremedlem Marianne Jensen.
20 millioner kronit sinnerlugit
naleqartunik. Tamakku an-
nertuumik ikilisaanissanik pi-
sariaqartitsisimapput, Mari-
anne Jensen oqarpoq.
Marianne Jensenip isuma-
qatiginngitsuunngilaa sulia-
qarfiit allat peqqinnissaqar-
fimmut attuumassuteqanngit-
sut aamma pingaaruteqartut.
Isumaqatiginngitsuunngilaalu
peqqinnissaqarfimmi ikilisaa-
soqartariaqartoq, sipaartoqar-
luni aammalu aningaasaqar-
neq sukangasumik aqunne-
qartariaqarluni.
- Suulli sipaamiarfiussap-
pat. Meerartaarsinnaanngitsut
akeqanngitsumik nakorsar-
neqartartut sipaamiarfiussap-
pat. Pisariaqarpoq Inatsisartut
tamakkuninnga aalajangiinis-
saat. Pisariaqarportaaq ileq-
qutoqqat issuamagit eqqar-
samissarput. Pilattaasartut a-
ngalateqattaarlugit sipaarsin-
naanerpugut, isinik, siutinik
allanillu pilattaajartortillugit.
Imaassinnaavoq Danmarkimi
napparsimmaviit assigiinngit-
sut akikinnerpaamik saaner-
nik pilattaatinnissaannut isu-
maqatigiissuteqarfigisinnaa-
gigut. Nakorsat sinitsitsisartut
amigaatigaagut. Københavni-
mi napparsimmaviit amerla-
qaat. Napparsimmaviit arlaat
isumaqatigiissuteqarfigisin-
naavarput qulakkeeritillugu
Nunatsinni atorfik taamaattoq
inuttaqartuaannarnissaanut,
qanoq iliallallutalu sulisunik
ullumikkutut amigaateqartua-
annarunnaarluta.
Sulisut
Marianne Jensen siunissami
± peqqinnissaqarfimmi sulisut
^ pillugit isumalluarpoq.
| - Isumaqavippunga sulisut
> isumaqatigiissut nutaaq ilua-
§ risimaaraat. Neriuppunga ta-
manna misilittakkanut naleq-
qiullugu patajaannerunermik
pilersitsissasoq. Nassuerutigi-
sariaqarparali Norgep avan-
naani nakorsanut akissarsiari-
titaasut unammillersinnaan-
ngisaannalissagatsigit.
- Siunissamili assersuuti-
galugu sinerissami nakorsa-
qarfiit kissaataat tusamiamer-
usariaqarpagut, atorfinitsitsi-
nemi nammineeminngortillu-
git, soorlu atorfiit inuttaqar-
tussat allanngortilaamerisi-
gut, taamaaliornikkut ajor-
nartorsiutit iluarsineqarpata
iluarnerussammat. Ajunngi-
laq ukiumut hunderede tusin-
tikkaanik marlussunnik ake-
qaraluarpata. Sulisut suliner-
minni oqilisaanniarlugit ta-
matigoomerulaartariaqarpugut.
- Sulisut sulitiinnamissaat
qanoq iliuuseqarfiginissaanut
isumassarsianik nutaanik saq-
qummiilinnginninni takoq-
qaarusuppara isumaqatigiis-
susiorneq nutaaq qanoq
ingerlanersoq, isumaqarama
toqqissisimanerunermik ki-
nguneqartussaq.
- Tamatumani allatut sule-
riaasissatsinnik oqaloqatigiis-
suteqartoqarusuppat tunuarsi-
maassanngilanga, Marianne
Jensen oqarpoq, peqqinnis-
saqarfimmi patajaannermik
ingerlalemissamik pilersit-
seqataarusuttoq.
Aalisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu Pisortaqarfik
AMIS
(Aalisarnikkut Misileraanernut Ineriartitsinernullu
Suleqatigiissitaliaq)
Misileraalluni saattuamiar-
titsinissanut misileraaqataa-
sussanik pissarsiorpoq
AMIS Aalisarnermut Naalakkersuisoqarfiup ataani
inissisimasoq Aalisarnermut Pisortaqarfimmit, KNA-
PK-imit, Royal Greenland A/S-imit Pinngortitalerif-
fimmillu ilaasortaaffigineqartoq 1997-imi ukialemera-
nit Qeqertarsuatsiaat eqqaanit Aasiaat eqqaanut sine-
rissap qanit-tuani saattuamiartitsinissamik pilersaaru-
teqarpoq.
Misileraanissanut tunngatillugu angallatinik misile-
raaqataasussanik pisariaqartitsisoqarpoq. Angallatillu
suleqatigiissitaliamit aqunneqarfumik misileraaffiu-
sussani saattuaqassutsinik misileraatinneqassapput.
Misileraanemi paasiniameqassaaq pineqartuni siunis-
sami assagiarsunniamermik inuussutissarsiuteqaler-
toqarsinnaanersoq, ilutigitillugu angallatit peqataatin-
neqartussat assagiarsunniamermik ilinniartinneqas-
sapput.
Misileraanissanut atatillugu angallatit peqataatin-
neqartussat saattuamiamermi atomeqarsinnaasunik -
angallataatilinnit aningaasartuutaanngitsumik - atortu-
lersomeqassapput, ilaatigut saattussanik sivisuumik
angallammi uummatitsisinnaaneq, atortorissaamtinik
aalisariaatsinillu ineriartortitsineq pitsaasoq anguniar-
lugu.
Piumasaqaataavoq angallatit atortulersomeqartussat
misileraaneq tamakkerlugu peqataanissaat aammalu
minnerpaamik ekkolodeqarnissaat. Angallatit peqa-
taatinneqartussat ullormusiaqartinneqassapputtaaq.
Tamatuma saniatigut saattuamiartitsinissani pullatit
pisariaqartinneqartussat AMIS-imit atukkiunneqarsin-
naasapput.
Pilersaamt pillugu paasiniaaffigineqarsinnaapput Pin-
ngortitaleriffimmi siunnersorti Egede Mathiassen tele-
fon 23000 lokal 4256 aamma Aalisarnermut Pisor-
taqarfimmi siunnersorti Ole Birch telefon 23000 lokal
4808.
Qinnuteqaat angallatit qanoq angitigineranik, atortu-
lersorsimanerinik il.il. paasissutissartalik AMIS-imit
tiguneqarsimassaaq kingusinnerpaamik 16.06.97 uu-
ngalu nassiunneqassalluni:
AMIS
Aalisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu Pisortaqarfik
POSTBOX 269, 3900 NUUK