Atuagagdliutit - 05.06.1997, Blaðsíða 13

• m
Nr. 42 • 1997
13
GRØNLANDSPOSTEN

—---
Assilissami uani Makka ersippianngilaq. Anaanami Bertiaq-
qap tunuani toqqoqqavoq, sanianiipput qatanngutai Siegrid
aamma Birthe.
Det er ikke meget, der kom med af Makka på dette billede.
Hun gemmer sig bag Mor Bertiaraq, og ved siden af står
søstrene Siegrid og Birthe.
Qullissat meeraaninnit eqqaa-
masara, taamatuttaa Tromsø
illoqarfiuvoq allanngoriartor-
fik eqqimiitsuliomermut, isi-
ginnaartitsivinnut kulturimul-
lu. Isiginnaartitsinikkut sulini-
utit amerlapput, ilisimatusar-
feqarpoq, nunap immikkoor-
tuanut napparsimmaveqarluni
allaffissornikkullu aqutsiso-
qarfmlluni.
Arnat biibilimeersut
Makka Kleist Norgep avanna-
aniinnermini amerlasuunik so-
qutiginartunik unammiller-
nartunillu suliaqartarpoq. A-
taaseq paatsiveqanngitsoq,
qaaginnaa eqqarsaatigissa-
gaanni, sunaaffali iluatsitsiffi-
ulluassasoq.
Aallartikkunarpoq Finlandi-
mi festivaleqamermi, taaguu-
tilik »Rasende Roser« (Rosat
kamattut), ilitsersuisoq amaq
isiginnaartitsisartullu allat ar-
nat qatsutivissimagaat isigin-
naartitsisartutut angutitut pi-
moorunneqannginnertik. Isi-
ginnaartitsisartup grækerit isi-
ginnaartitsissusiaat aaqqis-
suuppaat, akerliuniarlunilu isi-
ginnaartitsisartut amaannaat
inuttaatippai.
Isiginnaartitsissut iluatsillu-
arpoq, suliniutigineqarporlu
ilitsersuisut isiginnaartitsisar-
tullu toqqameqassasut nunanit
eqqaamioriittunit, tassa Nor-
ge, Sverige, Estland aamma
Lithauen, tamannalu ataatsi-
moorussatut suliniutaalluni.
Qulequtaq pingaameq tas-
saavoq »Amaq biibilimeer-
sut«, tamatumuunalu amat pi-
moorunneqarput. Nunani
taakkunani sisamani isigin-
naartitsisartut amat pitsaaner-
sat katersomeqarput, Norge-
millu toqqarneqartutuaapput
nunami qitiusumik isiginnaar-
titsisarfimmeersut - kiisalu
Makka Kleist Tromsømi Sam-
pomeersoq. Norgemi Makka
amaavoq »kinaluunniiginnar-
tagaanngitsoq«. Taamatulli
nalileeriaatsit nammineerluni
oqaatigemsunngilai. Suliniulli
isiginnaartitsinerullu piviu-
sunngomeri kisiisa oqaluttua-
rai.
Kalaaleq Eva
- Amaq tyskeq pineqarpoq,
Makka Kleist oqaluttuarpoq. -
Berlinip qarmarsuata peer-
neqannginnerata siorna pi-
suulluni, Hannah-llu - amaq
taama ateqarami - inuussutis-
sarsiutigaa Tysklandimut Ka-
ngillermut biibilinik anngior-
tumik eqqussuineq. Kipitinne-
qarporli Hannah toqutaam-
mat, aallarporlu qilak ima-
luunniit akerlia apuuffissara-
lugu.
- Aqqutaaniippoq nuna na-
jugaqaifigineqanngitsoq, utaq-
qisarfik portusuumik qarmar-
suarmik ungalusaq qaanger-
neqarsinnaanngitsoq. Tassani
Hannah-p naapippai inuit tu-
saamasat, soorlu Sarah, Eva
aamma amaq puilasuliap eq-
qaaniittoq. Naapippaalu Mae
West, Kafka, soomnami ama-
mit inuttaaffigineqartoq, Jean
d’Arc allarpassuillu. Taakkut-
taaq aamma ingerlaqqissin-
naasimanngillat, Hannah-lu
takkummat qinngasaarerpalut-
tumik nakkuppaat aperalugulu
sunik suliaqarsimanersoq. O-
qaluttuarpoq, biibilimillu ar-
saarpaat atuffaserlutillu.
- Hannah-p tupaallaatigeqi-
saanik amat biibilimeersut o-
qaluttuarisaanerat niuuttuin-
nanngorlutik illaatigaat, Sa-
rah-llu oqaluttuarineqamini a-
tuaramiuk illariilippoq, Sarah-
lu pillugu oqaluttuaq »ilu-
moortoq« oqaluttuaralugu.
Eva aamma taamaaliorpoq,
atisaqarporlu angisuunik kaa-
sarfilinnik iipilinik ulikkaar-
tut, kikkunnut tamanut nereq-
qusaarilluni uukapaatitsiniuti-
gisai. Hannah attorteqaaq, isi-
ginnaartitsissutillu naaneraa,
Hannah erloqeqaluni mator-
suaq qarmarsuarmiittoq am-
maramiuk anillallunilu. Ma-
torsuaq matuvoq, amallu ilu-
ngersoqisut - paasineqarsin-
naasutut - sivisoorsuarmik nu-
nami najugaqarfigineqanngit-
sumi uninngasimasut, kamal-
lutik qarmarsuaq saassuppaat,
iluatsitsinatilli. Matoqqajuar-
poq ammagassaanani, taa-
maallunili Eva kamalluni iipili
tassunga miloriuppaa, putullu-
gulu.
- Amat aniapput, takuaallu
Hannah ungasissumi orpiup
eqqaani issiasoq.
- Tupinnanngitsumik isigin-
naartitsissuterujussuaq naatsu-
mik oqaluttuarissallugu, ataat-
sikkulli tupaallannarpoq sun-
nertinnarlunilu, nuannaamti-
gaaralu peqataasinnaasimaga-
ma.
Uungaannaq isigineq
Makka Kleist inuunini tupin-
nartoq oqaluttuarigamiuk a-
taasiaannamani arlaleriarlunili
nassuiaammat qanoq pingaar-
tigisoq allanit sunnemiame-
qamissamik ujartuinissaq.
- Mianersuutigissavarput uu-
ngaannaq isiginnginnissarput,
inuit-kulturerinngisaannimmi
allarpassuami silarsuarmi pit-
saasoqaqaaq. Akomutissaqar-
tissanngilarput Shakespeare-
ip isiginnaagassiaanik isigin-
naartitsissagutta, naalik qii-
ngasunik iseqaraluarluta, tu-
lunnillu allaanerusumik isik-
koqaraluarluta. Akornutissa-
qanngilaq Samuel Becket isi-
ginnaartitsissutigigutsigu ima-
luunniit isiginnaagassiat kul-
turinit allaneersut. Pingaarute-
qarluinnarpoq misilittamis-
saat, nunarsuarmi tamarmi
kulturini allani nassaassaasut
atuakkianit isiginnaagassianil-
lu pisuussutit pissarsiffigigut-
sigit akornutissaqanngilaq.
Nunat inuii allallu politikkik-
kut ataatsimoorussaqarfigisa-
tut misigisaqarfigisatsitut isu-
maqarfigisagut kisiisa isuma-
qatigisassatut misigisaqarfigi-
sariaqanngilagut.
- Nunarsuarmi tamarmi
inuit akornanni pisuussutit
sumiittulluunniit ujartorutsi-
git katersorlugillu ilikkaga-
qarnerussaagut. Taamaalior-
nitsigut nammineq ingerlaq-
qissaagut ineriartuutigisus-
saallutigillu, kingunerissa-
vaalu namminitsinni immik-
kuullarissuunerput silarsuup
sinneranut naleqqiulluta ajor-
naannermik immitsinnut inis-
sissinnaanngussalluta.
- Uanga taama misigisaqar-
figaara, ingerlateqqemsullu-
gulu. Pisuussutit Kalaallit
Nunaata avataanit pissarsiak-
ka taamatorluinnaq pisuussu-
titut Qullissanit suut tamar-
mik aallartiffiannit nassattat-
tulli pingaamteqartigaat.
Isiginnaartitsisartoq Svend
B. Syrin, kajungerisatut
Makkamik Tromsømut
noqitsisoq.
Skuespilleren Svend B. Syrin,
der som en magnet trak
Makka til Tromsø.
rnigaju Birthe aaiimd 'Maiika.
storesøster Birthe og Makka.
INUIT
Atuartartutsiimit nalunngilarput inuit pillugit allaasensat
ilanngutassamf pitsaasuusartut. Taamaammat aalajanger-
pugut sisamanngbmøril tamaasa inuit ilaqutarjilluunniit
oqaluttuarerusutaminhik misigisaqarsimasut pillugit ilan-
ngussisamiarluta. Qujanartumillu Kalaallit Nunaanni
taamaattunik inuppassuaqarpoq. Pisunut - ukiuni nutaani
oqaluttuarisaanenitut. isbrartussutsinut, innuttaasut katili-
gaanerinut akørlériinnullu tunngasinnaapput.
Sisamanngomikkullu saqqtHiimersartussani qupper-
hønit ukunani kina tullUtllugu ilisarifissaneripput siun-
nersorluta allagaqarit.
. Allakkap puua »lnuit«-imik nalunaaqutseruk, sisaman-
ngomermilu tulliuttumi avusisøqqiliuUt linaassinnaavoq
MAKKA KLEIST
MENNESKER