Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 05.06.1997, Blaðsíða 12

Atuagagdliutit - 05.06.1997, Blaðsíða 12
12 Nr. 42 • 1997 ---------—15^-------------- GRØNLANDSPOSTEN KALAALEQ EVA IIPILINIK KAASARFIMMIUUK All. Jens Brønden Inuit-kulturerinngisaannik allanik pitsaasoqaqaaq, tamakkulu ujartussavagut, Makka Kleist misigisalikkersaarluni oqaluttuami aappaani naggataanilu oqarpoq Naak ullut qulit qaangiukkalu- artut Makka Kleist sapaatip ualiani aaqqissuisoqarfimmut takkummat, AG-mi sulisumut eqqaamanarluinnarpoq. Eq- qaamasat amigalissagaluarpa- ta allattugai amerlaqaat atuak- kiarineqarsinnaasut. Makka oqaluttuassaqaqaaq, kingullermi sisamanngomer- mi tamakkerlugit ilanngus- sinnaasimanagit. Oqaluttuai aamma kipiinnarsinnaagaluar- pagut, soorlu arlaleriarluta taamaaliortariaqarsimasugut, taamaalissaguttali oqaluttuat- sialaat minissimassagaluarpa- gut, Makkaap inuunermi i- ngerlanerani manna tikillugu tupinnaannartunut ilaalluin- nartut. Taamaattumik sapaatit a- kunneranni matumani na- ngeqqinniarlugu aalajanger- pugut. Atuartartut immikkoor- toq siullermik arajutsisut kaammattussavagut kinguller- mik sisamanngomermi aviisi ujaqqullugu, Makkaap Qullis- sani meeraanerminit, Dan- markimi USA-milu atuamer- minit oqaluttuai atuarlugit, or- pilissat aappaluartut, ilinniar- titsisunngorniarnera, Tuuk- kaq-Teatret kiisalu Canadami isiginnaartitsisartutut tupin- naannartumik sulinera, taama- ni »tusaamasarsuanngulera- luamera«. Tamannali kissaati- ginngilaa. Qillalaartut tusaa- masaanerlu omiginartinngilai, taamaattumillu Londonimi Royal Shakespeare Theatre- imi Lady Macbeth-iusuusaar- nissaminut periarfissinneqar- nini naaggaaginnarpaa, Nu- natsinnullu angerlarluni. Ar- naata taamaalioqqullugu qin- nuigisimavaa, naak ukiut ar- lallit tamatuma sioma toqo- reeraluarluni. Ullumikkut tamaanngaannit aallartissaagut: Sinnattoq - ’86-ip upemaavani takkuf- figaanga, Makka ami pillugu oqaluttuarpoq. - Torontomiip- punga suliallu soqutiginartut arlallit ulapputigaakka. Unnu- alli ilaanni nuannersumik qu- ngujulalluni takkuppoq, pak- kullungalu aparpaanga. Nuan- neqaaq pilluamarlunilu, asan- nippaluttumillu oqarfigaanga angerlassasunga ilerra ilaqut- takkalu takuniarlugit. - Tamatumali nalaani Cana- dami iluatsitsilluamera peqqu- siileqissutigaara. Isiginnaartit- sisameq suliffivittut iseriartor- figaara, sulineq ingerlaavartu- mik annertunemik angusaqar- fiusaqattaartoq, tusaamasan- ngomermik sunnemeqartoq. Tamannali kissaatiginerpara? Piffissaq tamatuma nalaa paatsiveeruffiuvoq, misigaa- ngalu ineriartomeq taamaat- toq tamakkiisumik aqussin- naanagu, toqqissisimanngila- ngalu ilisimannginnakku »a- ngalaneq« sumut ingerlaner- soq. - Angerlamut angalarusut- saqaanga, naluarali aningaasat taama amerlatigisut sumi pis- sarsiarissanerlugit. Tassan- ngaannarlu - soorlumi sinnat- tugara naasaajusimasoq - TV- kkut nangeqattaartumi inut- taaffik pingaameq pissarsia- raara. Misilitsereernikuuvu- nga, naammassigamalu tu- paallaqaat aperalungalu uteq- qissinnaaneriga. Misilitsikki- artortorpassuupput, misiliiner- milu siullermi misiliillutik fil- miliaritittoqartanngilaq. Ajor- luinnarpat filmimik atomerlu- inissaq pisariaqanngilaq. U- teqqiivungali. Filmiliarineqar- poq, inuttassanngortippaan- ngalu. Taamaalillunga anger- lamut akissaqalerpunga. Nu- annerluinnaipoq, aammali Ca- nadamut uteqqinnissara alia- suutigaara. Taamaaliortaria- qarpungali suliassaqarama i- naarsagassanik. Inuunerit ingerlateqqissavat... - 1987-imi taama nuannerti- gisumik uteqqippoq, oqarfi- gaangalu inuunera ingerlateq- qittariaqariga, imminut inger- lateqqillunga. Makka nassaa- reqqittariaqarpara, namminer- lu kissaatigisattut iliorlunga. - ’87-ip aasaani Aasivimmi »Aria« inuttaafigisussaavara, misigisarlu nuannerluinnar- poq angerlarluni isiginnaar- titsinermi peqataalluni. Soor- lumi tassa angalaninni apuuf- fissannut apuullunga - nam- mineq nunagisanni isiginnaar- titsissallunga. - Uniinnassaanga, eqarsar- punga. - Maanna maanngaan- nit aallarsinnaanngilanga. - Ataataga 70-inik ukioqa- leerpoq, Narsamiipporlu issia- vimmi assakaasulimmiilluni, misigivungalu maanna ataatsi- moortariaqartugut. Taamaat- tumik Torontomi suliassannik pissarsiuussisartora sianerfi- gaara oqaluttuullugulu pissut- sit taakku taakkulu peqqutiga- lugit Kalaallit Nunaanniigin- nartariaqarlunga. - Ajoqaaq, telefonikkut nil- lerpoq. - Ila ajorluinnarpoq. Pitsavissuarmik isumaqati- giissusioreeraluarpakkit, ag- gertussaanallu. - Soorunami ajuusaarutigi- galuarpara, aalajangereerpu- ngali, tamannalu ajorinnge- qaara. Iluatsitsisaqattaarneq malinnaaffigiinnartariaqan- ngilaq, aqunneqartariaqarpoq. Imaluunniit allatigut periarfis- sarsiortariaavoq, pisariaqar- pallu uterluni immaqa annaa- leraluakkat ilaat katersorlugit. Narsami inuttaaffeqanngilaq - Narsami Tuukkami isigin- naartitsisunngomikoq Toron- tomeersumut isiginnaartitsis- sutini inuttaaffissaqanngilaq, taamaattumik ilinniartitsisutut sulilerpunga, kiisamilu ilin- niagaraq naammassisara ator- fissaqartilerpara, naak taamani Tuukkaliarusukkaluaqalunga isiginnaartitsisartunngoriarto- rusullunga. - Allanngoriaat annertooq, naak atuartut allarluinnamik eqqarsaateqartut atuartitsiner- mik tiguarsimatinniarlugit pi- ginnaanemik piumasaqaataa- galuartoq. Naallu isiginnaar- titsinerni piumasaqarfiusuni inuttaaffigisat allanngorartil- Svend B. Syrin-ilu anisertut, taanna Makkalu qanittukkut Nuummi isiginnaartitsissutigaat »Angut mikisoq pillugu oqaluttuaq« angajualu Birthe. Assiliisuuvoq Birthep uia, Søren Hanfgarn. På skovtur med manden Svend B. Syrin, der lige har været i Nuuk med Makka og »Historien om den lille mand« og store- søster Birthe. Fotografen er Birthes mand, Søren Hanfgarn. lugit ilungersomeq sungiusi- magaluarlugu, tamanna ilu- ngersunamersaavoq. - Imaassinnaavoq pimoo- ruppallaarsimagiga, tunulia- qutigalu tunngavigalugu pin- ngitsoorsinnaanngilara inuit inuiaallu allat pillugit ilinnia- gassaannik ilinniartitsissuti- gissallugit inuttaaffigisuu- saartaqattaarpakka. Timikkut takutitsineq ussersomerlu ilu- aqutaaqaat, isumaqarpungalu nuannarigaat ilinniagaqarfiga- lugillu, kisiannili qasutanga- jaqqinnaarpunga. Tamatuma- ni ullormut ataasiaannarluni isiginnaartitsiffiunngilaq, i- laannili isiginnaartitsinerit ul- lormut arfinillit-arfmeq mar- luk. - Taamaattumik paasivara i- linniartitsisuussananga, tama- tumunngalu ilutigitillugu isi- ginnaartitsisarfimmut kipisan- nera sakkortusiartuinnarpoq. Naggataatigullu tunniutiin- nartariaqarpunga, Nuummullu Silamiunut aallarlunga. - Tassani »Aari« isiginnaar- titsissutigaarput, Rassip 1989- imi aaqqissugaa. Danmarki- mut Norgemullu angalalluta isiginnaartitsissutigaarput, pif- fissallu ilaani Tuukkarmiillu- ta. Tromsømi Svend naapippara - Tromsømili Svend (B. Syrin - aaqq.) naapippara, Tuukkal- lu nalliuttorsiomeranut atatil- lugu isiginnaartitsissut isi- ginnaartitsissutigeqqaamerani Fjaltring-iliarpoq. Pissutsit assigiinngitsut peq- qutaallutik, Makkaap oqar- neratut ikinngutit qaninnerit kisimik susassarisaat, aallat susassarinngisaat, Tuukkarmi suleqatigiinneq taamani inger- lalluarpallaanngilaq, Svendilu immikkorluinnaq Makkamut kajungemartuummat Trom- sømut aallaqatigaa, arlaannaa- nik qulakkeerutissaqamani ta- maallaat unammillerusunneq, nuannaameq asanninnerlu. Su- naaffa tamakku naammattut. - Ulloq 10. arpil 1990 ta- manna pivoq, ingerlaannarlu sulilerpunga. Norgemi isigin- naartitsisartoqatigiit arlaliup- put - ilaat imminnut napatittut, frigruppe-t - isiginnaartitsisar- fittullu suliffiusut pisortanit aningaasalersomeqartut. Uki- oq ataaseq qaangiummat fri- gruppe »Sampoteatret« ilaa- sortaaffigilerpara, aallaq- qaammut amat pingasuulluta kingoma marluinnanngorluta. Torontomi misilereernikuu- gakku Tromsømi pissanga- nannginnerunngilaq. Isigin- naartitsissutit assigiinngitsut amerlasuut aaqqissuuppagut. Isiginnaartitsissutit qanganisat nutaaliallu isiginnaartitsissu- tigaagut, aammattaaq misile- raavugut. Piffissaq soqutigi- naqisoq pissarsiffiulluarlunilu. - Ukiup ataatsip matuma si- oma aappara Kautokeino-mut Norgep avannaaniittumut nuuppoq, uangalu Tromsømi kisemgoruppunga, isiginnaar- titsisarfillu nammineerlunga ingerlallugu. Maanna Kauto- keinomut nuuppugut, Hålo- galandilu, isiginnaartitsisarfik angisooq 30-t missaannik su- lisulik, suleqatigisimaqaara. Maanna ilimanarsivoq Norge- p avannaani nunap immik- koortuani qitiusutut isigin- naartitsisarfinngortussanngor- toq, ukiullu arlallit qaangiup- pata immaqa 80-it angullugit sulisoqalertussaq. Sumiorpalunneq aporfik - Pilersaamtigineqarpoq isi- ginnaartitsisartoqatigiit aalaja- ngersimasut marluijussasut, aappaat angalaartartut, arlaat isiginnaartitsisarfimmiillutik. Neriuppunga Hålogalandimi siunissaqassallunga, qinnu- teqareerpunga. Iluatsitsissa- nerlungali qulakkersinnaan- ngilara. Makka Kleist ukiuni arlalin- ni Hålogaland-teatret-imut a- tukkiussaavoq, isiginnaartitsi- sartunullu nutaanut qinnute- qarsimalluni, isiginnaartitsi- sarfiup pisortartaavata islandi- miup katiterlugit aallartiler- saagai. - Tromsø-miorpalunnerli a- jomartorsiutigilaarpara, nor- skit tamarmik oqaatsimikkut sumiorpalussusiannut allaa- nerujussuaq. »Erinaat« kisimi pinnatik, aammali oqaatsit im- minni allaanerupput, pitsaa- nemlinngilarli Svend Norgep kujataaneersuummat. Anger- larsimaffitsinni »tromskisut« oqalunnissi puigortuarpaa, qaangigassaavorli, ilinniarti- taavungalu isumaqarpungalu pitsanngoriartorluni ajorpal- laarunnaartoq. - Tromsø illoqarfiuvoq so- qutiginarluinnartoq, soorlulu

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.