Atuagagdliutit - 24.06.1997, Blaðsíða 11

Nr. 47 • 1997
11
GRØNLANDSPOSTEN
Isumaqatigiiimiamerit
qiteqqutingaj alerput
Ukioq manna isumaqatigiinniarnerni imatut pinartoqanngitsoq
Immikkoortortaqarfimmi pisortaagallartoq Gitte Sørensen.
Fungerende afdelingschef Gitte Sørensen.
(JB) - Akissarsiat pillugit
isumaqatigiinniartarnerit
maanna naligaat. Isumaqati-
giinniamerit qangali aallartin-
neqarsimapput, sulilu inger-
lallutik. Ilami ukioq naallugu
isumaqatigiinniartoqartarpoq.
Isumaqatigiinniarnerit ilaat
sivisuumik ingerlanneqartar-
put, isumaqatigiissutillu ilaat
suli atsiortoqanngitsoq ator-
unnaarsinneqartarput. Taa-
maattumik isumaqatigiinniar-
nerit aallarteruttorfigisarta-
gaannik oqartoqarsinnaanngi-
laq.
Taamaattoq piffissap ilaan-
ni akissarsiat pillugit isuma-
qatigiinniamerit annertuumik
oqallisigineqartarput. Taman-
na pisarpoq kattuffissuit,
soorlu Nunatsinni Atorfillit
Kattuffissuat (NAK) aamma
SIK namminersornerullutik
oqartussat sinniisaannik isu-
maqatigiinnialeraangata. Kat-
tuffiit 25-t missaat isumaqati-
giissutillu 50-t missaat illua’-
tungeriit isumaqatigiinniuti-
gisussaavaat. Ullumikkut kat-
tuffiit 15-it amigaataapput,
isumaqatigiissutillu ilaat suli
akuersissutigineqarsiman-
ngillat.
Maannakkut isumaqatigiin-
niamermi sumut killittoqarsi-
manersoq pillugu AG-p oqa-
loqatigisimavaa sulisoqamer-
mut pisortaqarfimmi isuma-
qatigiinniartamermut immik-
koortortaqarfimmi pisortaa-
gallartoq Gitte Sørensen,
taassumalu oqaasii malillugit
isumaqatigiinniarnermi pis-
sutsit assigiinngitsorpassuup-
put. Ullumikkut isumaqati-
giinniamerit qanoq ingerla-
nersut oqaatigiuminaatsoru-
jussuuvoq, oqaaserineqartut
nalinginnaasut akuerisinnaas-
sagutsigik.
Taakkulu aallamiutigissa-
vavut:
Eqqartorneqartut
- Naalakkersuisut kommu-
neqarfiit kattuffiat KANU-
KOKA isumasioqatigalugu
ukioq manna isumaqatigiinni-
amemi eqqartugassanik ima-
luunniit nalinginnaasumik a-
nguniagassanik aalajangiisi-
mapput, Gitte Sørensen nas-
suiaavoq.
- Aappaani pineqarpoq
nutaamik isumaqatigiissute-
qamissami sulisussarsiortar-
nermi sulisunillu sulisoqaan-
nartarnermi ajornartorsiutit
ikiorserneqamissaat. Siunis-
saq qaninnerusoq eqqarsaati-
galugu tamanna soorunami
kinguneqassaaq isumaqati-
giinniussat ilaat aningaasanik
amerlanerusunik tunineqar-
nissaat sulisussarsiariuminaa-
tsut sulisoriinnassallugillu a-
jomakusoortut, soorlu isorliu-
nerusuni ilinniartitsisut. Siu-
nissarlu ungasinnerusoq eq-
qarsaatigalugu anguniarne-
qarpoq assersuutigalugu pik-
korissartitsisameq sulinermi-
lu nalinginnaasumik atugari-
sat pitsanngorsamissaat.
- Eqqartomeqartoq alla tas-
sa akissarsiakinnerit ilaasa
ajomartorsiutaasa ikiorsemis-
saat, soorlu suliaqarfinni assi-
giingajattunik ilinniagaqar-
frnni sulinermilu assigiinga-
jattunik atugaqarfinni, kisian-
nili assigiinngitsorujussuar-
nik akissaateqarfiusuni. Ta-
mannalu annertunertigut ilu-
atsinneqarsimavoq.
- Aamma isummersimavu-
gut maani nunami kalaallinut
sulisunut akissaateqarnermi
atorfeqamermilu aaqqissuus-
sisoqassasoq, Kalaallit Nu-
naanni pissutsinut naleqquttu-
nik. Oqarniarnerit Danmark-
imi »ima imalu pisoqarpoq«
atorsinnaanngilarput. Kalaal-
lit Nunaanni akissaatit qaffak-
kiartomerat aqunneqarsinnaa-
junnaassaaq, Qallunaat Nu-
naanni pissutsit maliinnassa-
gutsigik. Kalaallit Nunaanni
pissutsit arlalipassuartigut al-
lannerussuteqartorujussuupput.
Paasinnilluameq
- Soorunami nassuerutigisari-
aqarparput akit Kalaallit Nu-
naanni qaffasinnerunerat, ki-
siannili inuiaqatigiit aningaa-
sarsiomerat eqqarsaatigalugu
pingaaruteqartorujussuuvoq
aningaasartuutit appasitsin-
neqamissaat. Maannakkullu
taamaaliorpugut, akissarsiallu
tungaatigut tunuarsimaameq
pissutaaqataavoq Kalaallit
Nunaanni aningaasat nalikil-
liartomerata taama annikitsi-
gineranut.
- Misigisimavunga taama-
tut isumaqameq kattuffinni
paasilluameqarsimasoq, ilaa-
tigut aamma pissutigalugu
nunami maani aningaasartuu-
teqamermut politikeqartoqar-
mat kikkunnut tamanut ilu-
aqutaasumik, kinguneqartus-
samillu piffissap ingerlanera-
ni akissaatit tunngaviusut qaf-
fannissaannik.
- Procentit qanoq annertuti-
ginissaat oqallisigissallugu
ajomakusoorpoq, naak oqar-
tariaqarluta isumaqatigiinni-
amemi tamanna anguniame-
qartoq. Procentit imminnut
assersuunneqarsinnaanngillat,
qanoq annertutiginerannut as-
sersuussinissamut tunngavis-
saqanngimmat.
- Nalinginnaasumilli oqaa-
tigisinnaavara kattuffiit ne-
qeroorfigisimagatsigik ukiut
marluk ingerlaneranni akis-
saatit 2 procentimik qaffassa-
sut, imaluunniit ukiut pinga-
sut ingerlaneranni akissaatit
3,37 procentimik qaffassasut.
Tamannali kinguneqartaria-
qanngilaq inuit ataasiakkaat
akissaataat 3,37 procentimik
qaffassasut, procentit taane-
qartut akissaatit tamarmiusut
ilaattut taaneqarsinnaammata.
- Kattuffiit ilaasa ukiuni
marlunni qaffaanissaq ilaa-
salu ukiuni pingasuni qaffaa-
nissaq toqqarsimavaat. Soo-
runami isumaqatigiissutit si-
visuumi atuuttussat soqutigi-
neruavut, illua’tungeriit eq-
qissisimanerullutik isumaqa-
tigiissutinik inaarsaasinnaam-
mata, isumaqatigiinniamissa-
nullu aggersunut pitsaaneru-
sumik piareersartarsinnaas-
sammata. Kattuffiillu arlallit
takusinnaasimavaat isuma-
qatigiissutit sivisuumik a-
tuunnissaat iluaqutissar-ta-
qartoq, ilaatigut pissutigalugu
0,37 procenti saniatigut pis-
sarsiarineqarsinnaammat.
Naliliineq
Sulisoqamermut pisortaqarfi-
up kattuffiit annerit siulliullu-
git isumaqatiginiartarpai,
soorlu Nunatsinni Atorfillit
Kattuffissuat (NAK) aamma
SIK.
NAK-ip isumaqatigiinniut-
tarpai tjenestemandit peqati-
giiffii tallimat. Ilinniartitsisut
peqatigiiffii marluk GLK
aamma IK, napparsimasunik
paarsisut tjenestemanditut
atorfeqartut peqqinnissaqar-
fimmilu sulisut allat, kalaallit
tjenestemandit peqatigiiffiat
(AK) pingaartumik sinnii-
suuffigalugit allaffeqarfinni
sulisut aamma ilinniagartuut
kattuffiat (AS-G) taassumalu
pingaartumik sinniisuuffigai
tjenestemandit akissaateqar-
fimmi 36-mi qullasinnerusu-
milu akissaatillit.
NAK-p namminersomerul-
lutillu oqartussat isumaqati-
giinniamerata inemera ilaa-
sortat taasissutigigamikku iti-
gartippaat. Ilinniartitsisut pe-
qatigiiffiisa marluk isumaqa-
tigiinniamerup inemera akue-
riumanngimmassuk. Maan-
nakkut oqaloqatigiittoqarpoq
nutaamik isumaqatigiinniar-
nissami ataatsimut tunngavis-
sanik nassaamiarluni.
Tjenestemandit suliuma-
junnaarsinnaanngimmata
naggataagut naalakkersuisut
pisussaapput isumaqatigiitto-
qarsinnaangippat immikkut
ittumik inatsisiliornissamut
siunnersuuteqamissamut. Isu-
maqatigiissullu ilaasortanit
akuerineqarsinnaasoq angu-
neqarsinnaanngippat tamatu-
mani Inatsisartut inatsisilior-
tariaqassapput.
SIK aamma isumaqatigiis-
suteqarfigineqarsimavoq, ki-
siannili tamanna suli inaaru-
taasumik akuerineqarsiman-
ngilaq. Kattuffiit allat asser-
suutiginngikkaluarlugit, SIK
ukiuni marlunni atuuttussa-
mik isumaqatigiissuteqarpoq,
akissaatillu 3,37 procentimik
qaffanneqassapput, kiisalu
suliamik ilinniagaqarsimasut
akissaataasa qaffannissaannut
aamma aningaasaliisoqarsi-
malluni.
PK-mik isumaqatigiissutip
inernera, napparsimasunillu
paarsisut isumaqatigiissutit
malillugit atorfillit (PPK)
isumaqatigiissutaat akuerine-
qarsimapput. Tamatumani pi-
ngaamertut anguniameqarsi-
mavoq sulisussarsiortamermi
sulisullu sulisorineqaannar-
nissaata ikiorserneqamissaat.
Perorsaasut PIP-mut ilaa-
sortat akissaataat annertuu-
mik qaffanneqarsimapput, ta-
matumani anguniarlugu akis-
saatikinnerit immikkut ikior-
semeqamissaat. Namminer-
somemllutik oqartussat nas-
suerutigisimavaat akissaatit
kinguaattoorsimanerat iluar-
sineqartariaqartoq. Isumaqati-
giinniamermi angusaq akuer-
sissutigineqarsimavoq.
Ingeniørit, magisterit, ilin-
niamertuunngomiarfmni ilin-
niartitsisut, illussanik titartaa-
sartut aamma psykologit AC-
mut ilaasortat isumaqatigiis-
sutaasa inemerat suli akueri-
neqanngilaq.
Inatsisilerituut aningaasar-
siomermillu ilisimasaqarlu-
artut DJØF-imut ilaasortat
majimi isumaqatigiinniarput,
illua’tungeriilli imminnut
qimassimapput qaqugu isu-
maqatigiinniaqqinnissaq isu-
maqatigiissutiginagu.
Piffissaq aggersoq
Maannakkut atassuteqarfigi-
neqarput nakorsat aamma aa-
lisamermi nakkutilliisut kiisa-
lu sulisut pisortaasa kattuffiat
SSK.
Suli isumaqatiginiameqan-
ngillat tusagassiortut drift-
steknikerillu, teleteknikerit,
Teknisk Landsforbund, LO,
konstruktørforbunet, kigutit
nakorsaat, maskinmesterit
kattuffiillu minnerit arlallit.
Ukioq manna isumaqati-
giinniamemi imatut pinartu-
nik pisoqarsimanngilaq. SIK
suliumajunnaamissamik ili-
masaarisimagaluarpoq, kisi-
annili suliumajunnaarnissap
unnuap’qeqqanut aallartittup
ullaavani illua’tungeriit isu-
maqatigiissuteqarput. Taa-
maattumik suliumajunnaar-
neq nal. akunnerinik arlaqan-
ngitsunnguanik pisoqaassuse-
qartoq taamaatiinnarneqar-
poq.
TIL KANGERLUSSUAQ LUFTHAVN
AUTOMEKANIKER/
PLADESMED
Mittarfeqarfiit søger rutineret automekoniker/pladesmed
til autoværkstedet med tiltrædelse snarest muligt.
Automekanikeren/pladesmeden vil få direkte reference
til lederen af autoværkstedet.
HOVEDOPGAVER
reparation og vedligeholdelse af personbiler og
entreprenørmaskiner
deltagelse i daglige rutiner- og arbejdsopgaver på
værkstedet
indgå i turnus med bus- og taxakørsel
deltagelse i oprydning samt rengøring på autoværk-
stedet
rengøring af bus og taxa.
KVALIFIKATIONER
Mittarfeqarfiit ønsker stillingen som automekaniker/
pladesmed besat med en person der:
■ er faglært automekaniker
■ automaler er ønskeligt, men ikke er et krav
■ har erfaring og kendskab til teknisk engelsk
■ har stort kørekort
■ har erhvervskort til bus
■ er selvstændig og ansvarsbevidst
■ har god situationsfornemmelse
■ er serviceminded
■ er fleksibel og målrettet
■ er dansk- og grønlandsk sproget
■ har godt humør.
MITTARFEQARFIIT TILBYDER
et spændende og udfordrende job i en virksomhed i
udvikling og forandring
ansættelse efter den på ansættelsestidspunktet
gældende overenskomst
til,- fra- og feriefrirejse efter gældende regler i Kanger-
lussuaq
fri kost og møbleret logi efter gældende regler i
Kangerlussuaq. Der kan desværre ikke stilles familie-
bolig til rådighed
godtgørelse af indtil 75 kg luftfragt ved til- og
fratræden efter minimum 12 måneders ansættelse.
YDERLIGERE OPLYSNINGER
Yderligere oplysninger om stillingen kan indhentes hos
lederen af autoværkstedet Uffe Rasmussen på tlf. 113 00
lokal 7979.
Ansøgning mærket »Opslag nr. 9729«, vedlagt uddannel-
sespapirer, beskrivelse af tidligere ansættelser m.v.
sendes til Mittarfeqarfiit. Ansøgning kan også sendes på
telefax 2 14 60.
MITTARFEQARFIIT
GRØNLANDS LUFTHAVNSVÆSEN
Personaleafdelingen
Postboks 1036, 3900 Nuuk
Ansøgningsfrist 10. juli 1997
KANGERLUSSUAQ LUFTHAVN (Søndre Strømfjord) er en af Mittarfeqorfiits 6
nuværende lufthavne. Lufthavnen er knudepunkt for flytrafikken mellem
Grønland og udlandet. Kangerlussuaq Lufthavn er opdelt i 5 områder:
Flyvepladsen, Teknisk område, Lager/indkøb. Hotel området og butiksområdet.
Kangerlussuaq Lufthavn har foruden den smukke natur flere fritidsfaciliteter
som gymnastiksal, svømmehal og bowlingbane m.v.