Atuagagdliutit - 15.12.1998, Side 14

14 • TIRSDAG 15. DECEMBER 1998
ATUAGAGDLIUTIT
m Illit isummat / Din mening
Saassussineq tunngavissaqanngitsoq
nikanarsaataasorlu
Peqqinnissamut naalakkersuisoq Marianne Jensen
erseqqissaavoq, piaaraluni sallunngisaannarsimalluni.
Landsstyremedlem Marianne Jensen understreger,
at hun aldrig bevidst har løjet,
Marlunngomermi 8. decem-
ber AG saqqummerpoq saq-
qaqarluni aviisip peqqinnis-
samut naalakkersuisumut qa-
noq isummersimaneranik
qularutissaqarfiunngitsumik.
Aviisip saqqaa tamakkerlugu
assera ilanngunneqarpoq -
allaat kalaallisoortunga - o-
qaatsillu marluk atorlugit
sallusutut saqqummiunne-
qarpunga.
Aallaqqaataani isertomagu
oqaatigissavara Anders Nils-
son AG-milu aaqqissuisoq
kamaattorujussuugakkit. Ilu-
moorsinnaanngilaq ileqqo-
rissaarneq nalinginnaasoq
tunniunneqassappat, tamatu-
mani politikeri eqqartorne-
qarsimappat. Eqqortuliome-
runngilaq sallusutut nuna ta-
makkerlugu nittarsaanneqar-
nissaq, tusagassiortoq tusar-
figisaminit piumassuseqarlu-
arluni atorumaneqarsimam-
mat. Ukiut ingerlaneranni
annertuumik pisuutinniar-
neqartarsimavunga, taman-
nalu akuersaartarsimavara,
tamanna ilaasarmat uliffigi-
sannut inuinnarnillu ilisi-
maneqarnermut. Naamma-
gisinnaanngilarali sallusutut
pisuutinneqarnera. Politiki-
mik sulininni unneqqaris-
saarneq pingaartinnersaa-
vara. Kinaluunniit kukkun-
ngitsoorsinnaanngilaq - ua-
ngali piaraalunga SALLUN-
NGISAANNARSIMAVUN-
GA, aammalu taamaaliorna-
viarnanga. AG-p uannik
saassussinera tunngavissa-
qanngilluinnarpoq nikanar-
saataalluinnarlunilu, naat-
sorsuutigaaralu aviisip kuk-
kussuteqarsimanini ajuusaar-
utigissagaa ilumuunnginner-
arlugulu.
Uumuunngitsut
ilumoortullu
Qujanamiartartunit isumaqa-
tissarsiortartunillu atoruma-
neqarluartarpoq akerlerisap
sianiitsutut ilumuunngitsu-
millu pisuutinniameqartame-
ra. Ilumuunnginnerarneqar-
sinnaapput naqqissorlugillu,
tamatumalu kingorna »up-
pemarsineqartarpoq« akerle-
risaq sunngitsoq tassaasoq
sianiitsoq salluliortorlu,
namminerlu tassaalerluni eq-
qortumik nakkutilliisoq.
Taamatut periaaseqarput
Anders Nilsson aamma AG.
Anders Nilsson oqamiarpoq
DR-ip TV-avisiatigut oqarsi-
masunga tarnimikkut nap-
paatillit katsorsameqareersi-
masut pillugit ajomartorsiut
nalullugu, Vordingborg-imi
Amtshospital-imi unin-
ngaannartariaqartut, Kalaal-
lit Nunaanni inissaqartinne-
qannginnertik pillugu. Ta-
manna »sallunerulluinnar-
poq«, Anders Nilsson oqar-
poq.
Ilumut, sallulluinnarsimas-
saanga oqarniarsimaguma
napparsimasut katsorsarne-
qareersimasut Vordingborg-
imiittut tusarsimanngisaan-
narlugit. Ajomartorsiut ilisi-
maannanngilara, aammali
politikikkut tatisinermut pe-
qataasimavunga, taamaalil-
luni napparsimasut katsor-
sameqareersimasut Kalaallit
Nunaannut angerlartinneqar-
nissaat periarfissiuukkumal-
lugu. Tamannalu kingune-
qarsimavoq. 1995 tikillugu
marluk angerlartinneqarsi-
mapput. 1995-illu kingoma
Dronning Ingrid-ip Nappar-
simmavissua aqqutigalugu
arfineq-pingasut angerlartin-
neqarsimallutik.
Kisianni soorunami TV-
avisimi sallusimanngilanga.
Piareersimanngitsunga ape-
rineqarpunga ilisimaneriga
Vordingborg-imi Amtsho-
spital-imi uninngasoqarmat
(aqqa taallugu) napparsima-
sumik qaratsamigut akornu-
teqalersimasumik, tarnimi-
gut nappaatilittut nalileme-
qarsimanngitsumik. Eqqor-
tumik akivunga pineqartoq
ilisimanagu, suliassarli mi-
sissorumallugu. Taaamatullu
iliorsimavunga. Tamatuma
kingorna paasinarsivoq eq-
qartuussiviit pineqartumik
Vordingborg-imut inissiisi-
masut, peqqinnissaqarfik
pinnani. Angullu »kukkusu-
mik« inissinneqarsimappat
tamatumani eqqartuussiviit
akisussaapput, peqqinnissa-
qarfik pinnani, naak pisup
soomnami tamatta sunnerta-
riaqaraluaraatigut.
Nappaatit assigiinngitsut
marluk
Oqaluttuassamut ilaavoq
napparsimasut Vordingborg-
imi uninngasuutigineqartut
assigiinngitsut marluumma-
ta; tarnimikkut nappaatillit
eqqartuussivinnit uninngav-
innut matoqqasunut inissin-
neqarsimasut, aamma tami-
mikkut nappaatillit peqqin-
nissaqarfimmit Vording-
borg-imut inissinneqarsima-
sut. Napparsimasut 20-t mis-
saannik amerlassuseqartut
Amtshospital-imut inissinne-
qarsimasut assigiinngissuse-
qartut marluusut amerlaqati-
giingajapput, kisiannili pif-
fissap ilaani eqqartuussivin-
nit inissinneqarsimasut a-
merlanerusarlutik. Napparsi-
masut Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfimmit inis-
sinneqartartut unitsinneqar-
tarput angerlartinneqartarlu-
tillu akuttunngitsumik - taak-
ku angerlartinneqarnissaat
annertuumik ajornartorsiu-
taaneq ajormat. Ajornartorsi-
utit pilersarput tarnimikkut
nappaatillit eqqartuussivinnit
inissinneqarsimasut eqqar-
tuunneqamerat Kalaallit Nu-
naanni allanngortinneqaraa-
ngat. Aatsaat angerlartinne-
qarsinnaapput kommune a-
ngerlarsimaffigisaat inissa-
qartitsilluni neriorsuigaa-
ngat, aammalu inunnik isu-
maginnittut, Pinerluuteqarsi-
masunik Nakkutilliisoqarfik
peqqinnissaqarfillu suleqa-
tigalugit pilersaarusiortoqa-
reeraangat. Oqartussaasut
taama amerlatigisut suleqati-
giissinniarnerat ajornaku-
soortorujussuuvoq, tamatu-
manilu peqqinnissaqarfik pi-
ngaarnertut akisussaanngi-
laq, oqaatigineqareersutullu
qanoq iliorsinnaanera malil-
lugu politikikkut tatisisima-
vunga, angerlartitsisarnerit
aallartinneqaqqullugit.
Eqqortoq - imaluunniit
qulequtatsialak
Pisariaqarunanngikkaluartoq
AG-mut Anders Nilsson-illu
erseqqissaatigissavara Peq-
qinnissamut Naalakkersui-
suugama, Inatsisinik atortits-
inermut Ministeriunanga.
Eqqartuussiviit aalajangiine-
rinut akisussaanngilanga a-
kisussaasinnaanangalu.
TV-avisikkut oqaaseqaati-
nik kikkulluunniit paatsoor-
sinnaallutillu nassuiaanerlus-
sinnaapput. Kisiannili AG-p
Anders Nilsson-illu aperisi-
masinnaagaluarpaannga qa-
noq isumaqarsimanersunga
sallusutut saqqummiussin-
nginnerminni. Allaaserisaq
sioqqullugu ataasiarlunga-
luunniit saaffigineqarsiman-
ngilanga, taamaattumik isu-
maqalerpunga AG-p soquti-
ginerusimagaa qulequtatsi-
alammik saqqummiussinis-
saq aviisinik amerlanerusu-
nik tunisaqarumalluni, eq-
qortup saqqummiunnissaa-
nut taarsiullugu. Ajuusaar-
narluinnarpoq aviisitoqaq
taama nakkaassimatigimmat.
Nilsson nammineerluni
Anders Nilsson isumaqarfi-
giuaannarsimavara politike-
ritut tatigisassaasutut, imma-
qali eqqortorsiorpallaanngit-
sutut. Pisimasumili matuma-
ni upperisassaanngilluinnar-
tutut iliorpoq.
Ukiup affaata matuma si-
oma - eqqornerusumik 28.
april - Inatsisartut oqaluttar-
fiannit tarnimikkut nappaa-
tillit pillugit Naalakkersuisut
nassuiaatiminni inassutaat
tamarluinnaasa isumaqatiga-
lugit oqaaseqarpoq. Taama-
nikkut isumaqarpoq tarni-
mikkut nappaatillit katsor-
sameqarsimasut angerlartin-
neqarnissaat illersorneqar-
sinnaanngitsoq, tassami nap-
parsimasut ullumikkut atuga-
risaminnit ajornerujussuar-
nik atugaqalissammata, min-
nerunngitsumik eqqarsaati-
galugu sulisussarsiortarnerup
ajornartorsiutaanerujussua.
Novemberip qaammataani
Aasianni illu atorneqanngit-
soq takusoorpaa, ersersinni-
ameqarporlu suliffinngortin-
neqassasoq napparsimasunut
angerlarsimaffinngorlugu a-
junngitsoq toqqissisimanar-
torlu, angakkuamertut ilillu-
ni sulisussaqartinneqarsin-
naasoq. Anders Nilsson-ip
nalunngilaa suliffeqarfik Aa-
sianniittoq atorneerummat
ingerlannissaanut sulisussa-
nik pissarsisoqarsinnaan-
ngimmat, nalunngilaalu tar-
nimikkut nappaatilinnut a-
ngerlarsimaffik maannakkut
illersorneqarsinnaasumik
ingerlassinnaannginnatsigu
sulisoqartillugu pisariaqar-
tinneqartunik ilinniarsimasu-
nik. Taamaakkaluartoq oqar-
niartuarpoq nammineq - kisi-
miilluni - paasilluarsinnaal-
lugu napparsimasuutitta atu-
garisaat.
Qineqqusaameq
Tamatumanilu pineqanngi-
laq nammineq kissaatigisap
akueritinneqarnissaa - pi-
ngaarnerusariaqarporli atu-
gassarititaasut tunngavigalu-
git napparsimasuutitta pit-
saanerpaamik atugaqartinne-
qamissaata qulamaarnissaa.
Politikikkut eqqaamaneqaa-
tissattut kissaatigilluinnar-
para uanga Naalakkersuisui-
nut Ilaasortaanerma nalaani
tamikkut nappaatillit anger-
lartinneqarsimanerat, qanor-
luunniillu pisoqassagaluarpat
peqataaffigiu man ng ilara
napparsimasut ullumikkut a-
tugarisaannit ajomerusumik
atugassaqartinneqalemissaat,
inuttut anguniakkap naam-
massineqamissaa pissutigiin-
narlugu. Maannakkullu a-
ngerlartitsineq pinngitsoora-
ni ajomerusumik atugaqaler-
nermik kinguneqassaaq.
Uannut misigisimanarpoq
soorlu Anders Nilsson-ip
kissaatigigaa periaatsit ta-
marmik atorneqarnissaat -
periaatsit ajorluinnartut ilan-
ngullugit - qinersinissaq si-
oqqullugu qinersisartunit
maluginiarneqarnissaminut.
Isumaqarnerluni qinersisar-
tut taasiumanersut politikeri-
mik taamatut narrunartigisu-
mik uppemanngitsigisumillu
Pissusissamisoomerpa, Peq-
qinnissamik Naalakkersui-
soq DR-TV-avisiani inuit
millionillit saallugit oqassa-
guni eqqarsartaasiminnik
nappaatillit, nunatsinni inis-
saqanngitsut, Kalallit Nu-
naanni akissaqannginnatta,
ilinniarsimannginnatta inis-
saqartitsinatalu.
Soorlu oqaatsini ilaleralua-
rai: «Uagut politikkikkut a-
nguniarparput, ukioq 2000-ip
kingoma, Kalaallit Nunaata
peqqissuinnamik inissaqalis-
sasoq.«
Tamanna uanga kanngu-
nartutut isigaara, kalaallip
nammineq aningaasatigut i-
sumannaareersimasup, ino-
qatini sanngiinnerusut, nuna-
mini pakkutarineqarnissaat
anguniarsimanngimmagit.
Pingaarnerutilluguli qallu-
naatut oqaasilinni nunagin-
ngisaminni angajoqqaat qi-
mallugit inissinneqassasut.
Kalaallit Nunaat sooq a-
kissaqanngila. Immaqa naa-
lakkersuisut imminnut allaf-
fissornikkullu aningaasanik
isumannaarsimavallaarput.
Allaffissornikkut atukkat
procentinik amerlagisassaan-
ngitsunik apparneqarpata,
peqqissaavik kalaallinik suli-
sulik pilersissinnaavarput.
Kinami oqarpa uagut ka-
iliuuseqartumik? Isumaqar-
punga qinersisartut politike-
rit taajumassagaat tatigisin-
naasatik, pinnagit qassiilior-
tartut ukiut affaasa qaangiun-
neri tamaasa isummaminnik
allanngortitsilluinnartartut,
tusagassiuutini qanoq anner-
tutigisumik eqqaaneqartar-
nertik tunngavigalugu. Ua-
ngami taamatut isumaqarpu-
nga.
Allattoq, naalakkersuisunut
ilaasortaq Marianne Jensen
laallit allanit sapemerusugut,
ilami allaat kalaallisut oqa-
lussinnaavugut.
Qallunaatut paasisinnaaga-
ma DR-TV-kut oqaatsitit
kanngusuutigilluinnarpakka.
Kalaaleqatitimmi nalilerpatit
napparsimasunik inuluugin-
nittutut, imatut paasineqar-
sinnaammat, qallunaanit
peqqissartussat paarineqaru-
nik pitsaanerusoq.
Soormi oqaluttuaringiliuk
qallunaat agguutaat (tapiis-
sutit) atorlugit naalakkersui-
sut allaffissuarmiusilu ani-
ngaasarsiaqarassi. Aatsaallu
agguaatisiat, bloktilskudit
allaffissomermut atukkat i-
lanngaaatigereriarlugit sin-
neqaraangata sanngiinneru-
sut pissaqartartut.
DR-TV-imi illit Marianne
Jensen oqarputit qineqqu-
saaqqinniamak. Qujanaq, i-
lami naalakkersuisuuninni
suna naammassinerpat, o-
qaatsitit tamangajammik mi-
sissuinerummata, kingune-
qameq ajortut.
Neriuppunga tullissat
naammassisaqarluassasoq,
tamatta nunatsinni inuunias-
sagatta, peqqikkutta nappaa-
teqaraluamttaluunniit.
Inuulluaqqusillunga
Otto Egede, Qaqortoq
Juullimi nuannisaarsinnaasariaqarpugut.
& & &
Nuannisaarpallaarlutilli
angerlamiassanngilatit!
Nappaatilinnik
inuluuginninneq
ASSJ FOTO-ARKIV: VIVI MØLLER-REIMER