Atuagagdliutit - 07.01.1999, Blaðsíða 9

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 7. JANUAR 1999 ■ 9
Ny chef
i Aasiaat
(EE) - Aasiaat Erhvervs-
og Turistråd har ved års-
skiftet ansat cand. techn.
soc. Bent Sørensen, som
erhvervs- og turistchef.
Bent Sørensen, der er født
og opvokset i Aasiaat, fær-
diggjorde sit universitets-
studie i Roskilde Universi-
tetscenter, og har taget lin-
jefag i teknologisk sam-
fundsvidenskabelig plan-
lægning.
Nunaqavissut
akunnittarfiit
atomeruaat
(EE) - Nunaqavissut akun-
nittarfimmi najugaqartar-
tut amerliartortut takorna-
rissat ikiliartorput. Nunat-
sinni Naatsorsueqqissaar-
tarfiup kisitsisaatai malil-
lugit Nunatsinni najugallit
22 procentimik amerleriar-
put, 1997-imi januar-imit
oktobarimut, 1998-imi pif-
fissamut tassunga naleqqi-
ullugit.
Qaammatini taakkunani
qulingiluani takornarissat
avataaneersut ikilipput,
naak unnuisut Danmarki-
meersut amerligaluartut.
Takornarissat Danmarki-
meersut amerleriarnerisa
nunanit allanit takomaris-
sat amerleriarlutik ilua-
qutsiinissamut naamman-
ngillat.
Unnuisut tamat 88 pro-
centii Kalaallit Nunaan-
neerput. Sioma 83 procen-
tiullutik.
Nunaqavissut unnuisar-
tut taama amerlatigineri
peqqutaallutik akunnittar-
finni unnuisarnerni pro-
centit suli amerliartorput.
Naatsorsueqqissaartarfik
allappoq piffissami tassani
unnuisarnernut procenti
44-ruusoq, 3 procenti a-
merleriaataalluni.
Flere lokale
bor på hotel
(EE) - Mens flere og flere
fastboende her fra landet
overnatter på hotel, svigter
turisterne. Tal fra Grøn-
lands Statistik viser en
stigning på godt 22 pro-
cent for gæster med bopæl
i Grønland, fra januar-
oktober 1997 i forhold til
samme periode i 1998.
I de ni måneder er ande-
len af turister udefra faldet,
selvom der er lidt flere
overnattende fra Danmark.
Stigningen på andelen af
turister fra Danmark er
nemlig ikke nok til at
opveje faldet på turister fra
udlandet.
86 procent af alle over-
nattende gæster kommer
fra Grønland. Sidste år var
andelen 83 procent.
På grund af de mange
overnattende fastboende
borgere, er belægningspro-
centen fortsat stigende på
hotellerne. Grønlands Sta-
tistik skriver, at belæg-
ningsprocenten for perio-
den er 44 procent, en stig-
ning på tre procentpoint.
Namminersulivinnissap oqallisiginnginnerani
ilinniartitsisunik, nakorsanik kigutillu nakorsaanik
ilinniartitseqqaartariaqarpugut, Anthon Frederiksen
Kattusseqatigiinnit isumaqarpoq.
Der skal uddannes lærere, læger og tandlægere, før vi kan
tale om at blive selvstændige, mener Anthon Frederiksen fra
Kattusseqatigiit.
Kattusseqatigiit amerliartorput
Kattusseqatigiit sinnerlugit nuna tamakkerlugu qinigassanngortikkusuttut
maannamut 15-iugallarput
NUUK(LRH) - Anthon Fre-
deriksen nuannaaqaluni Ilu-
lissaniit nalunaarpoq, Kattus-
seqatigiit sinnerlugit nuna ta-
makkerlugu qinigassanngor-
tikkusullutik nalunaartut
maannamut 15-iusut.
- Qinigassanngortikkusut-
tut 15-it aqqi saqqummius-
sinnaanngikkallarpakka, ar-
lallit kattusseqatigiit sinner-
lugit qinigassanngortissaner-
lutik suli eqqarsaatigimmas-
suk, Anthon Frederiksen o-
qarpoq.
Anthon Frederiksen-illi o-
qaatigisinnaanerarpaa 15-it
taakku Upernaviup, Ilulissat,
Qasigiannguit, Aasiaat, Ka-
ngaatsiap, Sisimiut, Nuup,
Qaqortup aamma Tasiilap
kommuniineersuummata.
Anthon Frederiksen erseq-
qissaavoq, nammineq qineq-
qusaarusuttunik ujaasisima-
nani. Inuit namminneq qini-
gassanngortikkusuilutik
saaffiginnittarsimapput.
Inatsisartunut qinigassan-
ngortikkusullutik saaffigin-
nittorpassuit saniatigut aam-
ma qineqqusaamermut atatil-
lugu ikiuukkusullutik saaffi-
ginnittut amerlasimapput.
Aaqqissuussiniarneq
a j ornakusoortoq
Anthon Frederiksen neriutto-
rujussuuvoq Kattusseqati-
giinnit qinigassanngortittut
qinersisoqannginnerani ataa-
siarlutilluunniit naapeqati-
giissinnaanissaat ajomassan-
ngitsoq.
- Isorartoorsuarmiikkattali
aammalu billetit akisoqim-
mata tamanna ajornakusuus-
saaq. Naapeqatigiinnissaq
pitsaassagaluaqaaq, nalu-
naartunimmi 14-it suli naa-
pissimanngilakka, Anthon
Frederiksen oqarpoq.
Piffissami aggersumi qini-
gassanngortittut tamarmik
immikkut qineqqusaarutissa-
minnik aaqqissuissapput. Ki-
ngornagut qineqqusaarutit
tamarmik imminnut asser-
suunneqassapput, qinigas-
sanngortittullu taamaalillutik
Kattusseqatigiit qineqqusaa-
rutissaattut pingaarnertut
saqqummiussassaat naliler-
sussavaat.
- Taamatut aaqqissuussini-
arneq ajornaatsuinnaanngi-
laq. Maannalu ulapputtoru-
jussuuvugut.
N amminersulivinnissaq
- Aqagu namminersulivis-
sanngilagut, Anthon Frede-
riksen aalajangersimapalut-
torujussuulluni erseqqissaa-
voq, tamatumalu saniatigut
erseqqissaatigalugu tamanna
nammineq kisimi isumagiga-
miuk, Kattusseqatigiinnit qi-
nigassanngortittussat sinneri
sinnerlugit taama oqaaseqa-
rani.
- Ukiut tamaasa ataatsi-
moorussamik tapiiffigineqar-
tarpugut. Aktiaatileqatigiiffi-
it nunanit allanit 2 milliarder
koruunit sinnerlugit taarsi-
gassarsiaqarput. Aningaasa-
nut taakkununnga Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
qularnaveeqqusiisuupput.
Namminersornerullutik O-
qartussat nunanut allanut 1
milliard koruunit missaanni
taarsigassarsiaqarput. Nukis-
siorfiit 1 milliard koruunit
missaannik nalilimmik iluar-
sartuussiffigineqartariaqar-
put. Atuarfiit 1 milliard ko-
ruunit missaannik nalilim-
mik iluarsartuunneqartaria-
qarput. Peqqinnissaqarfik su-
lisussaaleqivoq.
- Taamaammat qanoq ilil-
luta siunissami qaninnermi
namminersulivissinnaavu-
gut. Aatsaat tamanna pisin-
naavoq, inooriaatsitta ajorse-
riarujussuarnissaanut pia-
reersimagutta, Anthon Fre-
deriksen oqarpoq.
- Aatsaat pisuussutsitsin-
nik pitsaanerujussuarmik a-
torluaasinnaalerutta nammi-
nersulivissinnaavugut. Ta-
matumanilu pisuussutsit uu-
massusillit uumaatsullu pi-
vakka.
- Namminersulivinnissaq
oqallisigilersinnagu nakorsa-
nik, kigutit nakorsaannik i-
linniartitsisunillu amerlane-
rusunik ilinniartitseqqaartari-
aqarpugut. Nunarsuaq avatit-
sinniittoq isumalluutigitillu-
gu namminersulivissinnaan-
ngilagut.
- Suut tamarmik pisortanit
aqunneqarnerat qimattaria-
qarparput. Akisussaaffimmjk
tigusisinnaaneq ilinniartaria-
qarparput. Suut tamaasa pi-
sortanit aqutaritinneqarneri
namminersulivinnissamut
aqqutaasinnaanngilaq, taa-
maallaalli kommunismimut
aqqutaasinnaalluni.
- Aamma Danmarkilu naa-
lagaaffeqatigiinnerput pillu-
gu emumassutissaqanngila-
gut. Maannarpiaq ingerlatsi-
neq assuarnartoqanngilaq.
Oqartussaaqatigiinnerup il-
lersorpaatigut.
Aningaasaqameq
Ukiuni kingullemi 20-ni po-
litikeriusarsimasorpassuit a-
taatsimut tapiissutaasartunik
atorluaanerusimasuuppata,
namminersulivinnissaq qa-
nillinerusimassagaluarpar-
put, Anthon Frederiksen isu-
maqarpoq.
- Timmisartunut suluusa-
linnut mittarfiliortiternerit
assersuutigeriartigit, Anthon
Frederiksen oqarpoq.
- Sumi tamani mittarfilior-
titernissaq pilerinartuuvoq,
aammalu taakku atomeqar-
put pisariaqartinneqarlutillu.
Kisianni aningaasat sumin-
ngaanneerpat aamma sumut
atomeqarpat, Anthon Frede-
riksen oqarpoq.
- Isumaqarpunga Nukissi-
orfinni, meeqqat atuarfiini
peqqinnissaqarfimmilu ajor-
nartorsiutit aaqqinniarneqar-
nissaat pingaarnerujussuu-
soq. Isumaqarpunga biilisisi-
masuuguma ataataanerlunne-
rarneqassagaluarlunga, uffa
qitornama atisaat kataattut
nerisassaaleqillutillu. Oqar-
toqassagaluarpoq biilitaara
qitornannit asanerugiga.
Akissarsiaqarluni
sulineq
Aamma Anthon Frederiksen-
ip isumaa malillugu politike-
rit amerlavallaat isumaqarput
suli piniartoqarfimmiutut i-
nuusugut.
- Tamanna eqqunngilaq.
Ullut allanngorsimapput. 1-
nuit akissarsiaqarlutik suli-
nissartik isumalluutigaat. Ul-
laakkut suliartortariaqartar-
pugut, qaammatip naanerani
akissarsisinnaaniassagatta.
- Aammalu qaammatip
naanerani akissarsiatta amer-
lassusissaat uatsinnut pi-
ngaaruteqarput. Ullumikkut
pissutsit imaalersimapput, a-
kissarsiat sumi sulinissatsin-
nut apeqqutaasalersimallu-
tik.
- Taamaammat assersuuti-
galugu perorsaasunik meeq-
qerivinni amigaateqarpugut.
Ukiorpassuami ilinniartitaa-
neq ingerlassimavarput, uki-
ullu ingerlanerini perorsaa-
sutut naammassisimasut a-
merlapput. Taamaakkaluar-
toq suli amigaateqartorujus-
suuvugut. Allanimi ilinniarti-
taanerminnit allaanerujussu-
arnik suliaqarfiusunut akis-
sarsiaqarfigisinnanerusamin-
nilu sulilertarput, Anthon
Frederiksen oqarpoq.
- Politikerit isumaqatigin-
ninniarnernut akuleruttus-
saanngikkaluit, tamatuma
misissuiffigineqarnissaa pi-
sariaqarpoq. Pissutsit ullu-
mikkutut itsillugit ajortoqar-
luinnarsimassaaq. Ajornar-
torsiut Naalakkersuisiit paa-
sisariaqalerpaat. Takoriarti-
gumi naalakkersuisut ilinni-
artitsisoqarnermut akulium-
mata qanoq aaqqiisoqartoq.
- Perusutat aningaasanik a-
keqarput. Tamatumanilu tul-
leriiaarinissaq kisimi apeq-
qutaavoq - eqqortumik, An-
thon Frederiksen oqarpoq.
Aasianni
pisortartaaq
(EE) - Aasianni Inuussu-
tissarsiornermut Takorna-
riartitsinermullu siunner-
suisoqatigiit atorfinitsip-
paat cand. tech. soc. Bent
Sørensen, Aasianni inu-
ngorlunilu peroriartorsi-
masoq, Roskilde Universi-
tetscenter-imi ilisimatusar-
nerminik naammassinnis-
simasoq, immikkullu ilin-
niagarisimavai inuiaqati-
giit ilisimatuussutsikkut
teknikki tunngavigalugu
pilersaarusiortameq.
Maniitsumi
raajaleriffissuaq
(EE) - Maniitsumi raajale-
riffik Royal Greenlandip
aasamut nutartissavaa.
Suliffeqarfissuup pisortaa-
ta tulliata Lars Emil Johan-
senip borgmester Ruth
Fleilmannimut erseqqissa-
atigaa, Maniitsumi tunis-
assiorneq nutarterniarlugu
Royal Greenland 30 milli-
oner kroninik aningaasa-
liineriartoq.
- Royal Greenland aalaja-
ngerpoq Maniitsumi raaja-
leriffik allilerniarlugu,
Nuummi GFI-mut taarsiul-
lugu, ilaatigut peqqutaalluni
Maniitsumi tunisassiorfik
patajaatsunik misilittagalin-
nillu sulisoqarmat, Lars
Emil Johansen oqarpoq.
Nalunaarutigineqartoq
borgmesterip toqqissial-
laatigaa.
- Nuummi GFI Polar
Seafood-imit unammiller-
neqalermat annilaanngati-
gileraluarparput Royal
Greenlandip Maniitsumi
raajaleriffik millisaafigilis-
sagaa matulluaannanngik-
kuniuk, Ruth Fleilmann
oqarpoq.
Royal Greenland Manii-
tsumi 80-100-nik suliso-
qarpoq.
Rejecenter i
Maniitsoq
(EE) - Royal Greenland
renoverer rejefabrikken i
Maniitsoq til sommer.
Vicekoncernchef Lars
Emil Johansen har overfor
borgmester Ruth Heil-
mann understreget, at Roy-
al Greenland vil investere
30 millioner kroner i
modernisering af produkti-
onen i Maniitsoq.
- Royal Greenland har
valgt at udbygge fabrikken
i Maniitsoq, i stedet for
rejeproduktionen i GFI i
Nuuk, fordi fabrikken i
Maniitsoq blandt andet har
en stabil og erfaren ar-
bejdskraft, siger Lars Emil
Johansen.
Borgmesteren er lettet
over meddelelsen.
- Siden GFI i Nuuk har
fået konkurrence fra Polar
Seafood har vi nemlig
frygtet, at Royal Green-
land vil nedprioritere eller
lukke sin fabrik i Maniit-
soq, siger Ruth Heilmann.
Royal Greenland be-
skæftiger 80-100 medar-
bejdere i Maniitsoq.