Atuagagdliutit - 19.01.1999, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 19. JANUAR 1999-13
Nuna tamakkerlugu
qinersisartunik
isumasiuinerit
Ilinniartitaaneq
ineqamerlu
Qinersinissami matumani
suut oqallisigissavagut.
Apeqqut qinersisartu-
nut nunatsinni oqarasuaa-
tillit allattorsimaffiani
1998-imeersumi tikku-
aannarlugit toqqakkatta
akomanni apeqqutigaar-
put.
Nunarput tamakkemi-
arsaraarput qinersisartul-
lu assigiinngitsunik inis-
sisimasut pissarsiariniar-
tarlugit.
Apersuinerit siulliit
normumi siulianiipput.
Nunarput tamakkivin-
ngikkaluarlugu qinersi-
sartut oqallisigiumaneru-
saat paasinarsiartorpoq.
Pineqarput qitornatta
atuarnerat ilinniamerallu,
suliffeqarneq ineqarnerlu
qinersisartut sammeru-
sulluinnagaat.
David Berthelsen,
Paamiut:
Inuussutissarsiorneq eqqar-
saatigissagaanni aalisartut
sulisartullu pitsaanermik
sullinneqartariaqarput. Taak-
ku akornanni suliffissaaleqi-
nersuaq iluarseqqunaralua-
qaaq. Atugarisaallu eqqar-
saatigissagaanni ullumikkut
saarulliit tammagarput tim-
missallu killilersugaallutik,
pitsaanerusumik atugaqaler-
nissaat inatsisartuni suliassat
pingaarnerit ilagisariaqar-
paat.
tumik Nuummi ilinniartut
ilaqutallit inissaqartinniarne-
rat ajomakkusoorpoq. Ani-
ngaasaqarniarnerallu eqqar-
saatigissagaanni tapisiarisar-
tagaat naammanngillat qaf-
faallatsittariaqarlutillu.
Helga Egede, Narsaq:
Atuartitaaneq pitsanngorsaa-
vigineqartariaqarpoq. Ilinni-
artut inissaqarniarnikkut a-
jomartorsiortarput, aningaa-
satigullu atugaat eqeersi-
maarfigineqarnerunissaat ua-
nga pingaartippara. Assersu-
utigalugu Nuummi ilinniar-
tut kollegiani ineqartut atuk-
katik ippigiatuutigisarpaat.
Siunissami ilinniartussat eq-
qarsaatigissagaanni ajunngit-
sumillu angusaqarnissaat pi-
ngaartikkaanni periarfissaat
iluarsiivigineqartariaqarput.
Helene Dorph,
Nanortalik:
Meeqqat inuusuttullu kiffar-
tuunneqarnerusariaqarput
Uanga ernuttakka angajoq-
qaatik nunaqarfitsillu qimal-
lugu illoqarfimmut atuariar-
toraangamik kollegiami na-
jugaqartinneqartarput, taak-
kulu pitsaanerusunik atuga-
qartinnissaat anguniameqar-
tariaqarpoq, pingaartumik a-
ningaasaqarniarnerat eqqar-
saatigalugu. Ullumikkut kol-
legiami najugallit sapaatip
akunneranut 60 kruuninik
tunineqartarput, aningaasat
taama annikitsigisut naam-
manngillat arlaatigullu ilu-
arsiivigineqartariaqarlutik.
Aningaasaqamiamerat kisiat
pinnagu aamma inuttut atu-
gaat oqilisaaffigineqartaria-
qarput.
tillit piniarnermik allagarta-
mik arsaagaasarnerat allan-
ngortinneqartariaqarpoq. Ul-
lumikkut piniartutoqqat aat-
saat immikkut qinnuteqarlu-
tik piniarnermik allagartamik
tunineqartarput, qulagiussi-
maneqarluni taamaatut ma-
lersorneqarnersuaq allan-
ngortittariaqarpoq.
Utoqqalinersiutillit saniati-
gut sanalukkaminnik ani-
ngaasarsiorsinnaanissaat aaq-
qiivigineqartariaqarpoq, aki-
ligassat annertoreertigisut sa-
nalulluni aningaasarsiulaar-
sinnaanissaq periarflssaritin-
neqartari aqarpoq.
Pavia Olsen, Kangerluk:
Nunaqarfinni tiguinnakkanik
atorfinitsitsisarneq iluarsine-
qartariaqarpoq, ilinniarsima-
sunik sulilluarsinnaasunik
peqaraluarpoq, taakkulu sal-
liutinneqartarnissaat anguni-
arneqartariaqarpoq. Ilinniar-
simanngitsut sulinerat inuia-
qatigiinnut akisoorujussuu-
voq, ilinniarsimasumillu
taarsemeqartuugunik pitsaa-
nerusumik sullissinissaq a-
nguneqarsinnaavoq.
Aamma Nuka A/S-ip a-
vammut tunisassiorsinnaan-
nginnerata uninngatippaati-
gut. Tunisassiassat pioreersut
Royal Greenlandip akisus-
saaffigisariaqarpai. Uagut
nunaqarfimmiuusugut inuia-
qatigiinnut akissaajaataan-
nartut misigisimasarpugut.
Assersuutigalugu uquuttanik
tunisassiorsinnaaneq periar-
fissat ilaattut misissuiffigine-
qartariaqarpoq.
Louise Jensen, Ilulissat:
Aalisartut pitsaanemik atu-
gaqartinneqartariaqarput. I-
Aalisarnenni akigititaasut allaimgorarpallaaqaat, inatsisartunut qinigaasut tamanna
siunissami sillimaffigisariaqaraat qinersisartunit piumasarineqarpoq.
Indhandlingspriserne varierer for meget, og vælgerne kræver, at de kommende
landstingsmedlemmer bør være mere på det i fremtiden.
lulissani Qeqertarsuamilu tu-
nisassiorfiit ullumikkut ma-
toqqapput, aalisartullu allatut
ajomartumik Aasiannut tuni-
siartortariaqartarlutik. Isu-
maqarpunga pilersaarusior-
tartut imaannaatillugu peri-
arfissamik atorluaanerusaria-
qartut, aalisarnermi nunatsin-
ni aningaasarsiutit annersa-
rimmassuk aalisartut pitsaa-
nernik atugaqamissaat ujar-
torneqartariaqarpoq.
Arne Lange, Ilimanaq:
Atuartut ilinniartullu atugaat
salliutinneqartariaqarput. As-
sersuutigalugu massakkut o-
qallisaasoq atuartut pikkorin-
nerusut pikkorinnginnerusul-
lu immikkut aturtinneqarta-
lemissaannik siunnersuut isu-
maq iluatinnartuuvoq nutaa-
junanilu. Massakkut ersarin-
nerusumik atomeqanngikka-
luartoq pikkorinnerit ataa-
siakkaat aturtinneqarnermin-
ni salliutinneqartarput. Inat-
sisinut ilanngunneqartuuppat
tamanna siunissami nunatta
namminersulemissaanut ilua-
qutaasinnaavoq.
Gerda Bøgelund,
Kangaatsiaq:
Akissarsiaqarneq eqqarsaati-
galugu akissarsiakinnerit a-
kissarsiaqqortunerillu nali-
giinnerusumik pineqartaria-
qarput. SIK malillugu ilinni-
arsimanngitsunut akissarsia-
rititaasut naammanngillat,
saniatigullu akiligassat taa-
ma annertoreertigisut akis-
sarsiat qaffanneqarnissaat
kissaatiginarluni. aammat-
taaq inunnik sullissisut ikiu-
inianngippallaarput piumas-
suseqanngippallaarlutillu.
Julius Jeremiassen,
Niaqomaarsuk:
Aalisarnermi akit allanngo-
rarpallaarnerat pissutaalluni
assagiarsunniat kipiluttunar-
tumik atugarliortinneqarput.
Nammineq aalisariuteqarluni
aalalluaraluarluni, akit allan-
ngoramersuanit sulisunut a-
kilernerluisutut isigineqar-
nartarpoq. Sillimareerlutik
siumut isumannaarsuisinnaa-
sunik inatsisartunut qinigaa-
soqarnissaa uanga pingaar-
tippara, akigititaasullu allan-
ngorarpallaarnerisa siunis-
sami pinaveersimatinnissaat
kissaatiginartippara.
Otto Kleist, Arsuk:
Nioqqutissat tungaasigut nu-
naqarfiit illoqarfiillu assi-
giinnerusumik pineqartaria-
qarput. Nunaqarfinni nioq-
qutissanik akigititaasartut
akisuallaaqaat. Assersuutiga-
lugu yoghurti ataaseq tamaa-
ni 22.75 kruunimik akeqar-
poq, sanaartomikkullu ator-
tussiat nioqqutigineqartartut
nunaqarfinni aamma akisu-
nerusarlutik.
Aaammattaaq nunaqarfin-
nut silaannakkut angallassi-
sameq pitsanngorsaavigine-
qartariaqarpoq. Tamaani pi-
ngasunik mittarfeqarpoq ta-
marmik atomeqanngitsunik,
tamanna iluarsineqartaria-
qarpoq.
Knud Peter Thomsen,
Qaqortoq:
Ilinniartitaanerit atuarfeqar-
nerillu iluamik pitsanngor-
saavigineqarnissaat inatsi-
sartuni pingaamertut sulissu-
tigineqartariaqarpoq. Pi-
ngaartumik ilinniartut ani-
ngaasaqarniarnikkut inissa-
qarniamikkullu atugaat eq-
qarsaatigalugit. Ullumikkut
ilinniartut meerallit inissaa-
leqisorpassuupput, pingaar-
Hansigne Ludvigsen,
Nuuk:
Pisortanit ikiuutisiallit taa-
valu suliffissaaleqisut kom-
munimiit pitsaanerusumik
sullinneqartariaqarput. Illu-
mi ikiortinit sullinneqamis-
samik pisariaqartitsisut pit-
saanernik atugaqartinneqar-
tariaqarput, taavalu aningaa-
satigut atugaat annertuumik
pitsanngorsaavigineqartaria-
qarlutik.
Kommunimi sullissineq
eqaannerusoq ujartomeqarta-
riaqarpoq. Ullumikkut kom-
munimut saaffiginninnermi
aqqusaagassarpassuit aqqu-
saaqqaarlugit aatsaat iluamik
ikiorneqartarneq iluarsiivi-
gineqartariaqarpoq.
Maani Nuummi pisortanit
ikiuutisiallit amerlaqaat, ani-
ngaasat ullut 14-kkaarlugit
pisartagarineqartut annikip-
pallaarput qaffanneqartaria-
qarlutillu, pingaartumik arla-
linnik qitornallit eqqarsaati-
galugit.
Hansigne Ludvigsen,
Nuuk:
Piniartut sullinneqarnerat
naammaginanngilaq. Piniar-
tut sulisinnaajunnaarnersiu-
Illuminni ikiomeqamissamik pisariaqartitsisut pitsaanermik sullinneqartariaqarput, aningaasatigullu atugaat annertuumik
pitsanngorsaavigineqartariaqarlutik.
De der har behov for hjemmehjælp skal serviceres bedre, og deres økonomiske vilkår skal forbedres markant.
ASSJ FOTO: AG-ARKIV