Atuagagdliutit - 21.01.1999, Side 22

22 • TORSDAG 21. JANUAR 1999
ATUAGAGDLIUTIT
Nallinnaqaagut?
Naalakkersuisutigoortumik
ingerlanneqarnerput sumi ta-
maani imaluunniit tamani a-
jortoqarsimavoq, nalunnge-
riikkatsinnimmi. Ingerlatin-
neqamerlu ajortoq pitsaane-
rusunngortinniarlugu tamas-
sa qineqqusaartorpassuaqa-
lerpoq, ima angitigisumik a-
jugaaniuttoqalerluni, allaat
oqaatsit sakkortuut ilaatigul-
lu pisariaqarsorinanngitsut a-
tomeqalerlutik.
Ingerlanneqarnerput ajor-
simavoq. Iluarsagassarpassua-
qameratami - illussaqamiar-
neq, meeqqat atuarfii, aalisar-
neq, utoqqaat isumagineqar-
nerat (pingaartumik anersaak-
kut), ilagiit sulisoqartinne-
qamerat allallu - tamanna er-
sersippaa. Ingerlanneqamitta
ajomeranut imaluunniit ajor-
toqameranut pissutaaqataan-
ngitsoorunanngilaq uagut piu-
masaqarpallaarnerput: Mit-
tarfmnik ima amerlatigisunik
piumavugut, ima amerlatigi-
sunik aningaasarsiaqaruma-
vugut, timersomermut atugas-
sanik ima annertutigisunik
ikiomeqarumavugut - allallu.
Tamakkuninnga eqqarsaa-
teqalerluni qineqqusaartut o-
qarfigerusunnarsipput - uffa-
mi nalunngereeraluagaannik
- ima: Nunatsinni naalakker-
suinermik ingerlatsinissamut
qinerneqartussaasut pinngit-
sooratik »panaqassapput il-
luttut kiinalimmik«, inatsi-
sartutut naalakkersuisut piu-
maffigiinnarnagit aammali
qinersisitik oqarfigisinnaas-
sallugit: Asu, ingasattajaar-
pallaaleqaasi!
Uagullu qinersisartut naa-
lakkersuisunngortussanut
qinnutissatta pingaarnerpaat
ilaat una eqqaasitsissutigiu-
mavarput: Sussa inuiaqatigiit
allat qanoriliomersi assilini-
arpallaarnagit (assiginiagas-
saqqinngitsorpassuaqarmat)
nunatta qanorissusianut tas-
sanilu inuunermut sapinngi-
samik naleqqutsinniakkamik
ingerlatsiniarniarisi!
Uangalu matuma ataani at-
siortunga naalakkersuisun-
ngortussanut namminerisan-
nik qinnutissaqarpunga: Su-
liassi siullersariliuttoq ataat-
simeeqqaarnialernissinni
nerrivissi qaani erinarsuuti-
nik tussiutinillu ilisisoqareer-
simanissaa, ataatsimiinnisilu
ullut tamaasa erinarsuummik
tussiummilluunniit aallartit-
tarsigik - nalunngereeraluak-
kassinnik eqqaasinneqartu-
aqqullusi matuminnga: Nu-
nassinnut, innuttaasunut
Guutimullu qanoq akisussaa-
tiginissinnik!
Allanillu saqqummiussas-
saqaraluarlunga una nagga-
taarutigilara: Illit aamma na-
lunngilat nunatsinni asasat-
sinni ullumikkut ajornartor-
siutit anginersaat tassaasoq -
suli imigassaq! Taanna ajor-
nartorsiutaavoq nalinginnaa-
sutsinni, aalisartuni (ukiuni
pingasungajanni avataasium-
mik raajarniuteqarsimagama
nalunngilara), aappariinni,
qitornat angajoqqaallu akor-
nanni, ilinniartuni, inuusuttu-
ni, utoqqarni, ilagiinni suli-
suni, suliffeqarfinni sulisuni
allanilu. Tamatuma qanorili-
orfigineqarsinnaaneranik eq-
qarsaatersornerusariaqassaa-
si, innuttaaqatisi kiffartuuk-
kumallugit neriorsorsimasasi
ajornartorsiutit anginersaan-
nik taassuminnga oqinneru-
lersitsisinnaanermut aqqutis-
saasinnaasumik nassaarunni-
arlugit.
Aa, usimaanna, suli ataa-
seq, naggaterpiaatigut: Isu-
maqamarsivoq Royal Green-
land misissuiffigineqalaarta-
riaqartoq, innuttaasut pitsaa-
nerusumik sulissunnissaan-
nut, soorlu Uffetsialannguaq
kalaallimik taarserlugu, su-
liffeqarfimmi tassani paasisi-
masaqarnerusumik.
Otto Sandgreen
ALLAGARSIUTEQQITAQ
ATORFIIT INUTTASSARSIUKKAT
1. assistent
Perorsaasut
Sulisussarsiarineqarput peror-
saasutut ilinniarsimasut ima-
luunniit isumaginninnermut tun-
ngasunik ilinniagaqarsimasut.
Najugaqarfik Elisibannguaq Ma-
niitsumiittoq sulisussarsiortuu-
voq. Innarluutilinnut inersima-
sunut 15-inut najugaqarfiusoq.
Ukiui 24-t 49-llu akornanniip-
put. Massakkut 10-ugallarput.
Najugaqartut ulluunerani San-
navik Inneruulanut suliartortar-
put innarluutillit inersimasut allat
illoqarfimmiittut peqatigalugit.
Illoqarfiup ilaani, Aqqullummi,
illumik immikkoortortartaarpu-
gut. Tassani najugaqartut inu-
usunnerit 5-t ineqarput, ukiui 24-
t 39-llu akornanni ukioqqortus-
susillit.
Immikkoortortassami, Sannavik
Inneruulani Najugaqarfik Elisi-
bannguamilu sullitat pillugit su-
leqatigiinnikkut attaveqatigiissa-
arineq pingaartorujussuartut isi-
gineqarpoq. Taamatullu innar-
luutilinnik sullisserusuttuusaria-
qarpoq suliffimmullu tunniusi-
masuulluni.
Qinnuteqartussat piareersimaffi-
gissavaat sulisooreersut peqati-
galugit ulluinnami perorsaaner-
mut sungiusaanermullu tunnga-
sut suliassarissallugit.
Nikerartumik suliartortarfeqar-
nissaq unnuarsiortuusarnissarlu
naatsersuutigineqassapput.
Sap.ak. naanerini paarlakaattu-
mik sulisariaqartassaaq nalliut-
tunilu aamma sulisariaqartassal-
luni.
Aasaanerani aallarsimaqataasar-
nissaq, najugaqartut illoqarfmnut
aggerfiinut illoqarfinnullu alla-
nut angalaqatigisarnissaat naat-
sersuutigineqassaaq.
Qallunaatut oqaatsinik atuisin-
naasariaqarpoq aammalu usser-
sorluni oqalunneq (Tegn til Tale)
atugaavoq, taannali atorfinereer-
nermi ilinniameqarsinnaavoq.
Akissarsiat atorfinitsitaanermilu
atugassarititat ulloq unnuarlu
paaqqinniffinni perorsaasutut
sulisut pillugit Namminersomer-
ullutik Oqartussat P.I.P.-llu isu-
maqatigiissutaat naapertorlugit
pissapput akissaatit uku inissisi-
maffigalugit:
1. assistent: Skalatrin 21-mi inis-
sisimavoq, 23-27-mut qaffariar-
torfissaqarluni.
Perorsaasutut atorfiit:
(Assistenter)
Skalatrin 20-mi inissisimapput,
25-mut qaffariartorfissaqarlutik.
Qinnuteqaatit ilinniarsimaner-
mut uppernarsaatitallit oqaase-
qaatinillu ilallit nassiunneqas-
sapput uunga:
Najugaqarfik Elféibannguaq
BOX 89 • 3912 MANIITSOQ • TLF.81 33 43 ■ FAX 81 39 27
kingusinnerpaamik allagarsiunneqameraniit sap.ak. marluk qaangi-
unnerini.
Annertunerusumik paasisutissat pineqarsinnaapput tlf. 81 33 43, nal.
9-l(j akornani / allakkasuartaatikkut 81 39 27 nalunaaruteqarfiusin-
naavoq.
Angajoqqaat sulinngiffeqarsinnaanerat piorsartariaqarpoq.
Børnefamilier må have adgang til forældreorlov.
Angajoqqaat
sulinngiffeqarsinnaanerat
Toqqissisimaneq - meeqqani
Ineriartornerup nassataanik
meeqqat sumiginnarneqar-
pallaarsimapput. Massakkut
inuiaqatigiit inissisimanerat
tunngavigalugu angajoqqaat
marluullutik suliffeqanngik-
kunik aningaasatigut amik-
kitsiuartussaammata, meeq-
qat meeqqerivinnut »pinngit-
saalillugit« paarineqartus-
sanngortinneqartarput, inuia-
qatigiinnik institutinaliseerii-
neq aallartillugu.
Inunnut tamanut meeraa-
nermi ukiut siulliit inersima-
sutut qanoq pissuseqarnissa-
mik aalajangiisuusarput. Pi-
ngaarluinnartutut isigaara ki-
nguaariinnik nangitsisussat
ukiuni makkunani atugassa-
rititaasunit pitsaanerusunik
atugassaqartinneqarnissaat.
Taamaammal angajoqqaat
sulinngiffeqarsinnaanerat aq-
qutissiuunneqarnissaat pif-
fissanngortutut isigaara.
Assersuut: Aappariit quli-
liineqanngitsunik pingasunik
imaluunniit amerlanerusunik
meeraqarpata, taavalu pin-
ngitsoorani ikinnerpaamik a-
taaseq meeqqerivinniittuus-
sappat, arlaallu atuareeme-
rup kingoma allanit isumagi-
neqartarlutik, ilaqutariit aaq-
qissuussinermut taamaattu-
mut periarfissaqartinneqar-
nissaasa aqqutissiuunneqar-
nissaa piffissanngortutut isi-
gaara.
Sunniutissai: 1. Sulinngif-
feqartup atorfia suliffissaale-
qisumit paarlanneqassaaq.
2. Paaqqinniffinnik ator-
fissaqartitsineq millissaaq,
paaqqinniffinnik utaqqisut i-
kilinerannik kinguneqassal-
luni.
3. Pingaamerpaarlu: Ilaqu-
tariit toqqissisimanerinik ki-
nguneqartussamik.
Thomas Egede, Nuuk
Naanguku neriorsuutisi
Namminersornerunialeratta
soorunami tapersersoqaar-
put. Inuiaat kalaallit nuna-
minni najugaqartut pingaar-
nerutitaassasugut qulequttat
pingaarnerpaat ilagisima-
vaat. Ukiulli makku atuunne-
rini kalaallip nikagisaanera
suli siornagomit annerulersi-
mavoq. Allaat isumaqalersi-
mavunga pisut ullumikkutut
ittut isummerfigilaassallugit.
Tassalu anneruniarnersuaq
imminullu pingaartinnersuaq
oqatsiaataannaanngillat. AG
nr. 1-imi aningaasaqarner-
mut naalakkersuisup piuma-
saqaataa naqisimanninner-
suup ersemeraa kanngunar-
toq, amerlanerussuteqarneq
naqisimanninnermik ersersit-
sisoq. Ilami imaakkaluarpoq
inatsisartut aalajangigaat
naalakkersuisut suliarisassa-
gaat, tamannali atuussiman-
ngilaq, ilami kanngunarpoq.
Isumaqarpunga qinersisartut
una qinersineq inuianngua-
nik naqisimanninnermik ato-
runnaarsitsiviussasoq.
Sunami pingaarnerua, di-
rektøri, nakorsaq peqqissaa-
sorluunniit, qinersilerutta ta-
massa eqqaamasassavut. Ima-
mi ersaritsigaaq, allaat naalak-
kersuisoqaffik ataaseq arfini-
linnik direktøreqarluni, ta-
makkulu akuersaaginnassava-
vut? Ukiut qulit sinnerujussu-
arpaat SIK malillugu aningaa-
sarsiat nikinnatik, uffalu pisi-
assat allallu qaffakkaluttuin-
nartunik akeqartut. Aammalu
ileqqupalaanngorsimavoq qi-
nersinissaq qanillisorlu ajun-
ngisaarutipalaatut taaneqar-
sinnaasunik ussiataarisamerit.
Ata qinersisartoq tamak-
kuninnga uukapaatitaania-
qinak.
Peter Rosbach,
Qasigiannguit
Hvor er jeres løfter
Vi støttede selvfølgelig kraf-
tigt, da hjemmestyret skulle
indføres. En af overskrifterne
var, at den grønlandske be-
folkning skulle have første
prioritet i deres eget land.
Men i disse år er tankerne om
grønlænderen blevet endnu
værre. Derfor vil jeg frem-
komme med mine egne
betragtninger. Higen efter
magten og selvretfærdighed
er ikke kun tomme ord.
Landsstyremanden for øko-
noms krav i AG nr. 1 er tyde-
lig bevis på uanstændig
undertyrkkelse, flertallets
uanstændige undertrykkelse.
Landsstyret skal arbejde ef-
ter landstingets beslutninger,
men sådan går det ikke, og
det er uanstændigt. Jeg tror,
at ved dette valg vil vælgerne
slutte undertrykkelsen af
befolkningen.
Hvem er vigtigst, direk-
tøren, lægen eller sygeplejer-
sken. Dette må vi huske ved
stemmeafgivelsen. Hvorfor
skal et enkelt landsstyreom-
råde have seks direktører, og
skal vi blive ved med at
acceptere dette? Over ti år er
SIK-lønningerne ikke steget,
selvom varer og lignende
hele tiden stiger. Og det er
blevet en dårlig vane, at når
et valg nærmer sig, så frem-
kommer kandidaterne med
en hel masse løfter.
Så kære vælger, lad dig
ikke friste af deres løfter.
Peter Rosbach,
Aasigiannguit
ASS./ FOTO-ARKIV: KNUDJOSEFSEN