Atuagagdliutit - 26.01.1999, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 26. JANUAR 1999-13
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
Aqqusinersuaq 4
Postbox 39, 3900 Nuuk
Tlf.: 32 10 83
Fax: 32 54 83
e-mail: atuag@greennet.gl
Isummat AG aqqutigalugu saqqummiuguk, naatsumik
allagit, aaqqissuisoqarfillu imminut pisussaatippoq
ilanngussap naalisarnissaanut.
Skriv din mening til AG, skriv kort, redaktionen forbeholder
sig ret til at forkorte teksten.
Silatusaarluta
qinersisa!
Inuiaqatigiiusugut immitsinnut piumaffigisariaqarpugut ullumikkomit stili annerusumik
eqqarsarluamerullutalu silatusaarnerusariaqaratta, qinigassanngortittut
inuusuttuunnguuppata, utoqqaaneruppataluunniit immikkoortinnagit assigiimmik
nalilersuiffigeqqaartariaqaratsigit.
Sunaana ilitsersuut?
Inatsisartunut qinigaasussat,
qinersisartuusugullu immit-
sinnut paaseqatigiinerunis-
sarput angussagutsigu inuia-
qatigiit Kalaaliusugut pis-
sutsinut ullumikkut atuutsin-
neqartunut naammagittame-
rullutalu piumasarineqartu-
nut naalannerusariaqarpugut.
Ullumikkummi uagut ka-
laallit naammagittarpallaar-
lutalu naalagaqarusunngip-
pallaaqaagut, naatsumik o-
qaatigalugu, siulersuatsinnut
nunamik matuminnga piuin-
nartitsisunut naammagittar-
torsuullutillu ingerlatsisima-
sunut inorsarpallaaleqaa-
ngut.
Nunarsuarmimi sumiluun-
niit qanorluunniiit demokra-
tisk-iusumik ingerlatsisoqa-
raluartillugu allatut ajornar-
tumik naalagaqartariaqartar-
put, aamma tamanna nunat-
sinni atuuppoq tamannalu
paasisariaqarparput.
Taamaakkaluartoq marlus-
sunnik taasaqalaarlanga! Na-
lunngilarput angallannermut
tunngatillugu nunatta karsia
qanoq annertutigisumik ta-
piissuteqartartoq tamakkuu-
pullu inuiaqatigiit aningaa-
sartuutigisartakkatta ilaat, u-
kiorlu manna 1999 aallamer-
figalugu tupaallaatigineqartu-
mingaasiit aamma akinik qaf-
faasoqarluni, kiami akueriin-
narsinnaavaa aningaasivik
imaarukkaluttuinnartoq nag-
gataagut pamutsivissallugu?
Uffalu allat »tapiissutita-
qanngikkaluartumik« akiliil-
lutik angalaniaraluarlutik
utaqqisuniittorpassuusartut
nalunngikkaluarlutigit.
Angalanerit
Tupiginngilara taamatut eq-
qugaasut, tinmersortartut eq-
qarsaatigalugit, nammagit-
taalliussappata, unaliuna a-
nguniarneqarsinnaasoq im-
maqa piviusunngortinnian-
ngiinnaleripput, tassa timer-
Nuna tamakkerlugu tusagas-
siutitigut saqqummiussillutit
sulisartunik inatsisartunut qi-
neqqusaartunik qinerseqqu-
sivutit, ila pisussaaffiit nam-
mineq naammagisimaan-
nginnakku?
Uanga inatsisartunut qi-
nemiagara SIK-mi ilaasor-
taanera tunaartaralugu qiner-
navianngilara, taamatullu qi-
nersilerninni Inatsisartunut i-
laasortassatut qinersinialeru-
ma nuna tamakkerlugu i-
ngerlatserusussuseqartumik
qinersiniarpunga.
Tupigusuutiginarpoq taa-
mannak SIK-p siulittaasuatut
saqqummiussinerit, oqaati-
sortartut unammersuarnerisa
nalaanni immikkut aaqqis-
suussamik isumaqatigiissute-
qarnikkut angallammik piler-
sitsisinnaagaluaratta, nali-
nginnaasumik angallattut a-
tortagaat pinngikkaluarlugit,
taamaalilluni timersortartut
eqqissillutik angalasamissaat
anguneqamissaagaluarmat.
Assersuutit aappaattut taa-
rusuppara aavartarneq pillu-
gu inatsisartut aaliangiisar-
nerat, tassaagunartoq pissa-
ngatitsinerpaat ilagilersima-
saat, tassaasorlu inunnik aa-
varnermik qaammaasaqartu-
nik, makitaajuittunilli usser-
nartorsiortitsinerpaat ilaat.
Ilanngullugulu oqaatigisaria-
qarluni malunnarluinnalemi-
kuummat aavartamerup ma-
kitsissugineqartalemerata ki-
ngunerisaanit piniarnermut
allagartassaminnik qinnute-
qartartut amerleriarsimanerat
allaammi siornatigut saqqu-
milaanngittut, nuliaasut, pa-
niusullu ilanngullugit alla-
gartanik piniunneqartalerma-
ta.
Tamakkuupput iluarseeria-
raluarnerit iluaatsut aaqqin-
neqartariaqartullu, taamaat-
tuminguna isumatusaarluta
suleqatigiillutalu, ajornan-
ngippallu paaseqatigiilluta
pissutsit taamaattut iluarsii-
vigisariaqarigut.
Uangalu nammineerlunga
inuttut naliliisamera tunnga-
vigissagukku isumaqartunga
naammagittaapallaarnersuat-
sinnut politikerit taamaaqqa-
taallu pisooqataanngittoor-
neq ajortut, innuttaasummi
naammagittaareertigisugut
paatsiveerussarneqalertaratta
susoqalaartorlu partiimiit,
partiimut nussortorsuit, ikin-
nerussuteqartuniit makkulo-
ruusaarnersuit, imaluunniit
sumiiffissaruttutut ikerinnar-
mullusooq inissipilooriarlu-
tik suleqatiginikuusaminnik
saassutarininninnersuit tun-
gaat qatsussilluinnarlugit qi-
neqqusaarnermi sulisartut a-
tugaat taamatullu Inatsisartut
oqaluttarfianiit sulisartut atu-
gaannik oqallinnermi piler-
sitsisoqartannginneraallutit.
Illit siulittaasutut pisus-
saaffiginnginnakku Inatsisar-
tunut ilaasortat saaffigissal-
lugit susoqameq ajorpat?
Tusarniaasarneq immaqa
ilissi kattuffimmi atugarin-
ngilarsi. Akisussaassuseqar-
tumik ingerlatsineq ilaatigut
tusarniaasamermik ilalerlugu
ingerlatsiffiuvoq pitsaaner-
paaq aamma illit nalunngilat!
Naammaginanngilarmi aat-
saat qinersisoqalermat illit
ngavissaqanngittutut isuma-
qarfiginartartut, taamatut ili-
ornerit kingunerisarmassuk
paasiuminaatsunik aaliangii-
nerit, sullitanillu paatsiveeru-
tsitsineq.
Sakkortugigaluarlugu as-
sersuutigilaarlara soorlu aap-
pariit qitctmallit aaqqiangiik-
kunnaaraangata qitornaasut
iluamik inissiffissaaruttar-
mata kinarlerlu upperissaner-
lugu nalulertarlugu.
Aallaqqaataani oqaatigine-
qartutut naammagittaappal-
laamerput, naalagaqarusun-
ngippallaarnerpullu tamak-
kuninngattaaq aallaaveqar-
tassammat, soorlumi imigas-
saq, ikiaroornartorlu pillugit
oqalliseruttuleramik nunatta
ingerlatsisui ilanngullugit
taamatut nipilimmillusooq
pisooqataatinneqarnikuusut.
Anguneqartariaqaraluarto-
runa qinikkatut sulissagaanni
amerlanerussuteqartunik tu-
nuliaqutaqarnerup anersaa-
vata ilikkarnissaa.
Qujanartumilli nuannaar-
torinartorsuarnik tatigineqar-
luinnartunillu ilaqarput, tas-
sami ukiorpassuarni pikko-
rillutik aalajaallutillu, naak
kimmarneqartaraluaqalutik
inuiaqatiminni tatigineqarlu-
tik ullumikkumut sullissisu-
nik, soorluttaaq naliginnaa-
sumik suliffinni sulisut tati-
gisaasut aalajaattullu taama
pineqart artut.
Taamaattumik inuiaqati-
giiusugut immitsinnut piu-
maffigisariaqarpugut ullu-
mikkomit suli annerusumik
eqqarsarluamerullutalu, sila-
tusaamerusariaqaratta, qini-
gassanngortittut inuusuttunn-
guuppata, utoqqaaneruppata-
luunniit immikkoortinnnagit
assigiimmik nalilersuiffigeq-
qaartariaqaratsigit.
Qinersilluarisa.
Nikolaj Rafaelsen
qinersisartoq, Aasiaat
siuttuuffigisatit kattuffiup si-
ulersuisuunerini ilaasortat qi-
nissagutsigit illit piumasari-
gakku, illillu isummat malil-
lugu aatsaat taakku iserpata
sulisartut tarningat Inatsisar-
tuni pilersinneqassammat.
Jess-iaa, kattuffiup siutto-
raatit aamma illit sulisartut
siuttoraatsit, naammagisi-
maarinninngikkuit pisussaaf-
figaat akisussaassuseqartu-
mik suliamik ingerlatsinissat
aallamisassallugu, tamattami
killiffeqartarpugut aamma a-
nguniagaqartarpugut!
Inatsisartut aaqqissuussaa-
nerat nalunngilat qanoq i-
ngerlanneqartoq, taamaam-
AG-mi saqqummersumi
29/12-98 »Ilitsersuut isomar-
torsioraat«-mi kanukokap si-
ulittaasuata Edvard Møllerip
kiisalu SIK-p siulittaasuata
Jess G. Berthelsenip ilinnia-
gaqamissami ilitsersuinermi
isornartorsiuinerat apeqqu-
terpassuamik pilersitsivoq.
Eqqorpoq atuarfippassuit
internettimut atassuteqann-
gimmata, kisianni isuma-
qanngilaq ilinniagaqamsuttut
ilitsersorneqarneq ajortut,
maannamummi “rådgiv-
ningslærerinik” taaneqartar-
tunik, atuartut 7. kl.-imit 12.
kl.-imut siunnersorneqartar-
mata.
Ilinniagaqamissamut ilit-
sersuut qanoruna ittoq Kiip-
imit nutserneqarniartoq?
Danmarkimi ilinniagaqamis-
samut ilitsersuuterpassua-
qarpoq, soorlu intemettikkut
saqqummertut kingulliit ilaat
taaguuteqartut Duel, datadu-
el aamma infoduel qallunaat
nunaannut naleqqussagaallu-
tik pilersitaapput. Ilinniaga-
qarniartut taakkunani assi-
giinngitsorpassuartigut imaa-
liallaannaq paasissutissanik
pissarsiffigisinnaavaat.
Taakku intemettikkut ilin-
niagaqarniarluni ilitsersuutit
nunatsinni paasissutissatut i-
sumassarsiorfissatullu ator-
mat immaqa pitsaanerugu-
narpoq ilissi kattuffiup iluani
aaqqissuussinissaq isumagi-
gussiuk, qinersisartunillu i-
lissi aaqqissuussisinnaan-
nginnissinnik mumisitsiniaa-
nermik mamiasuppaluttutut
nipilimmik ingerlatsisoqar-
nera taarserlugu.
Pisinnaatitaaffiit puigome-
qarsinnaanngillat, kinaluun-
niit qinersilernissamini ar-
laannut kattuffimmut ilaasor-
taaguni soorunami qinersi-
lemermini tunngavilersuuti-
mini qulamtiginagu qinersis-
saqqaarpoq, ilissilu SIK-p si-
uttui akisussaassutsissinnik
qimagaasutullusooq iliuuse-
luameqarsinnaapput, kisian-
ni nutsiinnameqarniarunik i-
larpassui nunatsinnut naleq-
qunnatik, soorlu nunaatilinn-
gomiaraanni suut ilinniaga-
qarusuttumut piumasaqaa-
taanersut ilinniarnerullu in-
gerlamga eqqarsaatigalugit.
Maannamut nunatsinni i-
linniaqqiffissat suli killeqar-
mata qallunaat nunaannut
ilinniariartortameq suli pisa-
-riaqarmat, taamaattumik ilin-
niaqqinniarluni paasissutis-
sat tigussaasut atorluameqar-
nissaat isomartortaqanngilaq
iluaqutissatulli isigineqarta-
riaqarlutik, tamanit atorluar-
neqarsinnaasut eqqarsaatiga-
lugit.
Maannakkut Danmarks
Lærerhøjskolemi Køben-
havnimiittumi ukioq ataaseq
pikkorissartutut, ilinniaga-
qarusuttut siunnersorneqar-
tarnerat assigiinngitsutigut
sammisareerlugit, paaseru-
sunnarpoq, nunatsinni ilinni-
artitaanermut naalakkersui-
soqarfimmi suut nutsertinni-
arneqamersut.
Soorlu taareererput nunat-
sinni meeqqat atuarfianni si-
unnersuisarneq “rådgiv-
ningslærerinik” 7. kl.-imit
12. kl.-imut ingerlanneqar-
tarpoq, atuartulli minnerit su-
liffeqarfinnut ilinniagaqar-
qamiartariaqanngilasi.
Kattuffiup ingerlanneqar-
nerani equngasorpassuit qi-
viamiarsigit, sooraamemssu-
tisiaqalernissamut aningaa-
saateqarfiit, illoqarfinni pe-
qatigiiffiit assigisarpassuilu
maalaaruteqaannarasi inger-
lanniarsigit! Ataatsimeersu-
amemi periutsit ilaatigut tu-
saamanerlugaaqisut aallarni-
utigisinnaavasi.
Inatsisartunut qinersinissa-
mi pisinnaatitaaffiit tunnga-
vigalugu nunalu tamaat eq-
qarsaatigalugu qinersilluar-
na!
Jørgen Olsen
nissamullu tunngasunik im-
mikkut ilinniagaqarsimasu-
mik ilitsersorneqassanatik,
naak nalinginnaasumik atu-
arnermi pinngitsoorani ilann-
gunneqartussaalluni. Taa-
maattumik atuartunik siun-
nersuisarneq kinugsippal-
laartarpoq, uffa minnerit
aamma takorluuilereertartut
siunissaminnik.
Siusissumik siunnersuisar-
nerup ilitsersuisamemllu ki-
ngunerisinnaagaluarpaa, ilin-
niagaqalersimasut maanaan-
naq unitsitsinnginnerannik
taamatullu minnerit suliffe-
qarfinnut ilinniaqqiffissanul-
lu ilisimaarinninnerulerne-
rannik.
Nunatsinni meeqqat atuar-
fianni suliffeqarfinnut ilinni-
aqqiffissanullu tunngasunik
siunnersuisarneq ilitsersui-
samerlu immikkut ilinniarsi-
masunik, tassa “skolevej le-
derinik” taaguutilinnik sul-
linneqamissaat pimoorussa-
mik aallartisamiameqartaria-
qalerpoq.
Paasineqassanngilaq
maannamut “rådgivningslæ-
rerinik” siunnersomeqartar-
nerat isorigatsigu, kisiannili
ilisimagatsigu qanoq suleri-
aaseqartartut piffissaalatsi-
sarlutillu, minnerunngitsu-
millu pikkorissartinneqartar-
nerat qanoq killeqartigisoq
ilisimagatsigu, naak ineriar-
tornermut malinnaajuarnis-
saq pisariaqarluinnaraluar-
toq.
“Skolevejlederitut” taa-
guutilinnik ilinniarsimasut
nunatsinni ataasiakkaann-
guugunarput amerliartome-
rallu ilutigalugu aamma atu-
artut minnerit ilinniartitsisui
peqatigalugit suliffeqarfinnut
ilinniaqqiffissanullu tunnga-
sunik siunnersuisarneq ilit-
sersuisamerlu aallunneqar-
sinnaalissagaluarput.
Danmarks Lærerhøjskolemi
Køhenhavnimiittumi
pikkorissartut
Lis Møller aamma
Karoline Petersen
Tlf. 44848030 / 26155788
Jess-iaa kajumissaarisariaqanngilatillunniit!
ASS7 FOTO-ARKIV: AG