Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 26.01.1999, Blaðsíða 13

Atuagagdliutit - 26.01.1999, Blaðsíða 13
GRØNLANDSPOSTEN MARLUNNGORNEQ 26. JANUAR 1999-13 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN Aqqusinersuaq 4 Postbox 39, 3900 Nuuk Tlf.: 32 10 83 Fax: 32 54 83 e-mail: atuag@greennet.gl Isummat AG aqqutigalugu saqqummiuguk, naatsumik allagit, aaqqissuisoqarfillu imminut pisussaatippoq ilanngussap naalisarnissaanut. Skriv din mening til AG, skriv kort, redaktionen forbeholder sig ret til at forkorte teksten. Silatusaarluta qinersisa! Inuiaqatigiiusugut immitsinnut piumaffigisariaqarpugut ullumikkomit stili annerusumik eqqarsarluamerullutalu silatusaarnerusariaqaratta, qinigassanngortittut inuusuttuunnguuppata, utoqqaaneruppataluunniit immikkoortinnagit assigiimmik nalilersuiffigeqqaartariaqaratsigit. Sunaana ilitsersuut? Inatsisartunut qinigaasussat, qinersisartuusugullu immit- sinnut paaseqatigiinerunis- sarput angussagutsigu inuia- qatigiit Kalaaliusugut pis- sutsinut ullumikkut atuutsin- neqartunut naammagittame- rullutalu piumasarineqartu- nut naalannerusariaqarpugut. Ullumikkummi uagut ka- laallit naammagittarpallaar- lutalu naalagaqarusunngip- pallaaqaagut, naatsumik o- qaatigalugu, siulersuatsinnut nunamik matuminnga piuin- nartitsisunut naammagittar- torsuullutillu ingerlatsisima- sunut inorsarpallaaleqaa- ngut. Nunarsuarmimi sumiluun- niit qanorluunniiit demokra- tisk-iusumik ingerlatsisoqa- raluartillugu allatut ajornar- tumik naalagaqartariaqartar- put, aamma tamanna nunat- sinni atuuppoq tamannalu paasisariaqarparput. Taamaakkaluartoq marlus- sunnik taasaqalaarlanga! Na- lunngilarput angallannermut tunngatillugu nunatta karsia qanoq annertutigisumik ta- piissuteqartartoq tamakkuu- pullu inuiaqatigiit aningaa- sartuutigisartakkatta ilaat, u- kiorlu manna 1999 aallamer- figalugu tupaallaatigineqartu- mingaasiit aamma akinik qaf- faasoqarluni, kiami akueriin- narsinnaavaa aningaasivik imaarukkaluttuinnartoq nag- gataagut pamutsivissallugu? Uffalu allat »tapiissutita- qanngikkaluartumik« akiliil- lutik angalaniaraluarlutik utaqqisuniittorpassuusartut nalunngikkaluarlutigit. Angalanerit Tupiginngilara taamatut eq- qugaasut, tinmersortartut eq- qarsaatigalugit, nammagit- taalliussappata, unaliuna a- nguniarneqarsinnaasoq im- maqa piviusunngortinnian- ngiinnaleripput, tassa timer- Nuna tamakkerlugu tusagas- siutitigut saqqummiussillutit sulisartunik inatsisartunut qi- neqqusaartunik qinerseqqu- sivutit, ila pisussaaffiit nam- mineq naammagisimaan- nginnakku? Uanga inatsisartunut qi- nemiagara SIK-mi ilaasor- taanera tunaartaralugu qiner- navianngilara, taamatullu qi- nersilerninni Inatsisartunut i- laasortassatut qinersinialeru- ma nuna tamakkerlugu i- ngerlatserusussuseqartumik qinersiniarpunga. Tupigusuutiginarpoq taa- mannak SIK-p siulittaasuatut saqqummiussinerit, oqaati- sortartut unammersuarnerisa nalaanni immikkut aaqqis- suussamik isumaqatigiissute- qarnikkut angallammik piler- sitsisinnaagaluaratta, nali- nginnaasumik angallattut a- tortagaat pinngikkaluarlugit, taamaalilluni timersortartut eqqissillutik angalasamissaat anguneqamissaagaluarmat. Assersuutit aappaattut taa- rusuppara aavartarneq pillu- gu inatsisartut aaliangiisar- nerat, tassaagunartoq pissa- ngatitsinerpaat ilagilersima- saat, tassaasorlu inunnik aa- varnermik qaammaasaqartu- nik, makitaajuittunilli usser- nartorsiortitsinerpaat ilaat. Ilanngullugulu oqaatigisaria- qarluni malunnarluinnalemi- kuummat aavartamerup ma- kitsissugineqartalemerata ki- ngunerisaanit piniarnermut allagartassaminnik qinnute- qartartut amerleriarsimanerat allaammi siornatigut saqqu- milaanngittut, nuliaasut, pa- niusullu ilanngullugit alla- gartanik piniunneqartalerma- ta. Tamakkuupput iluarseeria- raluarnerit iluaatsut aaqqin- neqartariaqartullu, taamaat- tuminguna isumatusaarluta suleqatigiillutalu, ajornan- ngippallu paaseqatigiilluta pissutsit taamaattut iluarsii- vigisariaqarigut. Uangalu nammineerlunga inuttut naliliisamera tunnga- vigissagukku isumaqartunga naammagittaapallaarnersuat- sinnut politikerit taamaaqqa- taallu pisooqataanngittoor- neq ajortut, innuttaasummi naammagittaareertigisugut paatsiveerussarneqalertaratta susoqalaartorlu partiimiit, partiimut nussortorsuit, ikin- nerussuteqartuniit makkulo- ruusaarnersuit, imaluunniit sumiiffissaruttutut ikerinnar- mullusooq inissipilooriarlu- tik suleqatiginikuusaminnik saassutarininninnersuit tun- gaat qatsussilluinnarlugit qi- neqqusaarnermi sulisartut a- tugaat taamatullu Inatsisartut oqaluttarfianiit sulisartut atu- gaannik oqallinnermi piler- sitsisoqartannginneraallutit. Illit siulittaasutut pisus- saaffiginnginnakku Inatsisar- tunut ilaasortat saaffigissal- lugit susoqameq ajorpat? Tusarniaasarneq immaqa ilissi kattuffimmi atugarin- ngilarsi. Akisussaassuseqar- tumik ingerlatsineq ilaatigut tusarniaasamermik ilalerlugu ingerlatsiffiuvoq pitsaaner- paaq aamma illit nalunngilat! Naammaginanngilarmi aat- saat qinersisoqalermat illit ngavissaqanngittutut isuma- qarfiginartartut, taamatut ili- ornerit kingunerisarmassuk paasiuminaatsunik aaliangii- nerit, sullitanillu paatsiveeru- tsitsineq. Sakkortugigaluarlugu as- sersuutigilaarlara soorlu aap- pariit qitctmallit aaqqiangiik- kunnaaraangata qitornaasut iluamik inissiffissaaruttar- mata kinarlerlu upperissaner- lugu nalulertarlugu. Aallaqqaataani oqaatigine- qartutut naammagittaappal- laamerput, naalagaqarusun- ngippallaarnerpullu tamak- kuninngattaaq aallaaveqar- tassammat, soorlumi imigas- saq, ikiaroornartorlu pillugit oqalliseruttuleramik nunatta ingerlatsisui ilanngullugit taamatut nipilimmillusooq pisooqataatinneqarnikuusut. Anguneqartariaqaraluarto- runa qinikkatut sulissagaanni amerlanerussuteqartunik tu- nuliaqutaqarnerup anersaa- vata ilikkarnissaa. Qujanartumilli nuannaar- torinartorsuarnik tatigineqar- luinnartunillu ilaqarput, tas- sami ukiorpassuarni pikko- rillutik aalajaallutillu, naak kimmarneqartaraluaqalutik inuiaqatiminni tatigineqarlu- tik ullumikkumut sullissisu- nik, soorluttaaq naliginnaa- sumik suliffinni sulisut tati- gisaasut aalajaattullu taama pineqart artut. Taamaattumik inuiaqati- giiusugut immitsinnut piu- maffigisariaqarpugut ullu- mikkomit suli annerusumik eqqarsarluamerullutalu, sila- tusaamerusariaqaratta, qini- gassanngortittut inuusuttunn- guuppata, utoqqaaneruppata- luunniit immikkoortinnnagit assigiimmik nalilersuiffigeq- qaartariaqaratsigit. Qinersilluarisa. Nikolaj Rafaelsen qinersisartoq, Aasiaat siuttuuffigisatit kattuffiup si- ulersuisuunerini ilaasortat qi- nissagutsigit illit piumasari- gakku, illillu isummat malil- lugu aatsaat taakku iserpata sulisartut tarningat Inatsisar- tuni pilersinneqassammat. Jess-iaa, kattuffiup siutto- raatit aamma illit sulisartut siuttoraatsit, naammagisi- maarinninngikkuit pisussaaf- figaat akisussaassuseqartu- mik suliamik ingerlatsinissat aallamisassallugu, tamattami killiffeqartarpugut aamma a- nguniagaqartarpugut! Inatsisartut aaqqissuussaa- nerat nalunngilat qanoq i- ngerlanneqartoq, taamaam- AG-mi saqqummersumi 29/12-98 »Ilitsersuut isomar- torsioraat«-mi kanukokap si- ulittaasuata Edvard Møllerip kiisalu SIK-p siulittaasuata Jess G. Berthelsenip ilinnia- gaqamissami ilitsersuinermi isornartorsiuinerat apeqqu- terpassuamik pilersitsivoq. Eqqorpoq atuarfippassuit internettimut atassuteqann- gimmata, kisianni isuma- qanngilaq ilinniagaqamsuttut ilitsersorneqarneq ajortut, maannamummi “rådgiv- ningslærerinik” taaneqartar- tunik, atuartut 7. kl.-imit 12. kl.-imut siunnersorneqartar- mata. Ilinniagaqamissamut ilit- sersuut qanoruna ittoq Kiip- imit nutserneqarniartoq? Danmarkimi ilinniagaqamis- samut ilitsersuuterpassua- qarpoq, soorlu intemettikkut saqqummertut kingulliit ilaat taaguuteqartut Duel, datadu- el aamma infoduel qallunaat nunaannut naleqqussagaallu- tik pilersitaapput. Ilinniaga- qarniartut taakkunani assi- giinngitsorpassuartigut imaa- liallaannaq paasissutissanik pissarsiffigisinnaavaat. Taakku intemettikkut ilin- niagaqarniarluni ilitsersuutit nunatsinni paasissutissatut i- sumassarsiorfissatullu ator- mat immaqa pitsaanerugu- narpoq ilissi kattuffiup iluani aaqqissuussinissaq isumagi- gussiuk, qinersisartunillu i- lissi aaqqissuussisinnaan- nginnissinnik mumisitsiniaa- nermik mamiasuppaluttutut nipilimmik ingerlatsisoqar- nera taarserlugu. Pisinnaatitaaffiit puigome- qarsinnaanngillat, kinaluun- niit qinersilernissamini ar- laannut kattuffimmut ilaasor- taaguni soorunami qinersi- lemermini tunngavilersuuti- mini qulamtiginagu qinersis- saqqaarpoq, ilissilu SIK-p si- uttui akisussaassutsissinnik qimagaasutullusooq iliuuse- luameqarsinnaapput, kisian- ni nutsiinnameqarniarunik i- larpassui nunatsinnut naleq- qunnatik, soorlu nunaatilinn- gomiaraanni suut ilinniaga- qarusuttumut piumasaqaa- taanersut ilinniarnerullu in- gerlamga eqqarsaatigalugit. Maannamut nunatsinni i- linniaqqiffissat suli killeqar- mata qallunaat nunaannut ilinniariartortameq suli pisa- -riaqarmat, taamaattumik ilin- niaqqinniarluni paasissutis- sat tigussaasut atorluameqar- nissaat isomartortaqanngilaq iluaqutissatulli isigineqarta- riaqarlutik, tamanit atorluar- neqarsinnaasut eqqarsaatiga- lugit. Maannakkut Danmarks Lærerhøjskolemi Køben- havnimiittumi ukioq ataaseq pikkorissartutut, ilinniaga- qarusuttut siunnersorneqar- tarnerat assigiinngitsutigut sammisareerlugit, paaseru- sunnarpoq, nunatsinni ilinni- artitaanermut naalakkersui- soqarfimmi suut nutsertinni- arneqamersut. Soorlu taareererput nunat- sinni meeqqat atuarfianni si- unnersuisarneq “rådgiv- ningslærerinik” 7. kl.-imit 12. kl.-imut ingerlanneqar- tarpoq, atuartulli minnerit su- liffeqarfinnut ilinniagaqar- qamiartariaqanngilasi. Kattuffiup ingerlanneqar- nerani equngasorpassuit qi- viamiarsigit, sooraamemssu- tisiaqalernissamut aningaa- saateqarfiit, illoqarfinni pe- qatigiiffiit assigisarpassuilu maalaaruteqaannarasi inger- lanniarsigit! Ataatsimeersu- amemi periutsit ilaatigut tu- saamanerlugaaqisut aallarni- utigisinnaavasi. Inatsisartunut qinersinissa- mi pisinnaatitaaffiit tunnga- vigalugu nunalu tamaat eq- qarsaatigalugu qinersilluar- na! Jørgen Olsen nissamullu tunngasunik im- mikkut ilinniagaqarsimasu- mik ilitsersorneqassanatik, naak nalinginnaasumik atu- arnermi pinngitsoorani ilann- gunneqartussaalluni. Taa- maattumik atuartunik siun- nersuisarneq kinugsippal- laartarpoq, uffa minnerit aamma takorluuilereertartut siunissaminnik. Siusissumik siunnersuisar- nerup ilitsersuisamemllu ki- ngunerisinnaagaluarpaa, ilin- niagaqalersimasut maanaan- naq unitsitsinnginnerannik taamatullu minnerit suliffe- qarfinnut ilinniaqqiffissanul- lu ilisimaarinninnerulerne- rannik. Nunatsinni meeqqat atuar- fianni suliffeqarfinnut ilinni- aqqiffissanullu tunngasunik siunnersuisarneq ilitsersui- samerlu immikkut ilinniarsi- masunik, tassa “skolevej le- derinik” taaguutilinnik sul- linneqamissaat pimoorussa- mik aallartisamiameqartaria- qalerpoq. Paasineqassanngilaq maannamut “rådgivningslæ- rerinik” siunnersomeqartar- nerat isorigatsigu, kisiannili ilisimagatsigu qanoq suleri- aaseqartartut piffissaalatsi- sarlutillu, minnerunngitsu- millu pikkorissartinneqartar- nerat qanoq killeqartigisoq ilisimagatsigu, naak ineriar- tornermut malinnaajuarnis- saq pisariaqarluinnaraluar- toq. “Skolevejlederitut” taa- guutilinnik ilinniarsimasut nunatsinni ataasiakkaann- guugunarput amerliartome- rallu ilutigalugu aamma atu- artut minnerit ilinniartitsisui peqatigalugit suliffeqarfinnut ilinniaqqiffissanullu tunnga- sunik siunnersuisarneq ilit- sersuisamerlu aallunneqar- sinnaalissagaluarput. Danmarks Lærerhøjskolemi Køhenhavnimiittumi pikkorissartut Lis Møller aamma Karoline Petersen Tlf. 44848030 / 26155788 Jess-iaa kajumissaarisariaqanngilatillunniit! ASS7 FOTO-ARKIV: AG

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.