Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 26.01.1999, Blaðsíða 14

Atuagagdliutit - 26.01.1999, Blaðsíða 14
14 • TIRSDAG 26. JANUAR 1999 ATUAGAGDLIUTIT Nunarput qinersivik ataaseq, sullisivik ataaseq Qinersingajalerpugut, ullullu aggersut qularutissaanngitsumik oqaatsit oqariartuutaasut nuamersut, isumalluarsaarutaasut, neriorsuutaasullu tusamaalissavagut, Nikolaj G. allappoq. Inuutissarsiomikkut periarfissagut annertusarlik Nunatsinni qinersiuviup a- taasinngornerani arlalitigut aarleqqutigineqartoq malun- narpoq, isorliunerusuni iser- titaqartoqanngitsoortoqaralu- arpat, ilaatigut kiffaartuussi- neq qinikkat tungaanniit tusi- attoqalersinnaanera. Tamanna aallaavigalugu kaammattuutigerusuppara i- sorliunerusuni qinersisartut piukkussaminnik isorliune- rusuninngaaneersunik qiner- siniarumaartut, nunaqqatigi- nera kisiat eqqarsaatigin- ngikkaluarlugu. Taavalu nunatta sinnerani najugaqartuusut arlaqaqisut isorliunerusuni pissutsinut toqqaannartumik ilisimaarin- ninngikkaluarlutik, isorliu- nerusuni ineriartomeq ilaati- gut nunatsinnut tamarmiusu- mut assingulluni ineriartor- nissaa illersugarisarpaat, aammalumi tamanna pissu- sissamisoorpoq. Isorliunerusuni qinikkatut sullissisussaq isumaqarpu- nga isorliunerusuni nunaqar- finnilu pissutsinik ilisimaa- rinnittuusariaqartoq, peqqu- tigalugu taakku nalinginnaa- sumik ulluinnarni atugaat pe- riarfissarisinnaasaallu pillu- git illersuisuusartussaamma- ta, pissutsit piviusut aallaa- Nunatta ukiut 30-it 40-it ma- tuma siornatigut ineriartor- tinneqaleruttorfiani utoqqar- tagut akiluttorfigisaallutik sulisinneqarsimasut sooq u- toqqalineranni akiluttorfi- geqqissavagut. Utoqqartatta ullumikkut a- tugaat sussaanngilluinnartut isiginngitsuusaarlugillu tu- saanngitsuusaaginnarsin- naanngilagut. Utoqqaq aap- paqarsimaguni aappamisulli naleqartitaalluni ilanngar- tuunneqarani tamakkiisumik utoqqalinersiaqartinneqartari aqarpoq. Utaqqalinersiuteqa- lersimasoq sulilu sulerusut- toq utoqqalinersiutisiaanik i- lanngartuunnagu utoqqali- nersiaqartinneqartariaqar- poq, akissarsiamigummi aki- leraaqataanermigut nunatta aningaasaqamiameranut ilu- aqusersueqataammat. Utoq- qartatta utoqqalinersiaasa aaqqiivigineqarnissaannut danskit naalagaaffiat, utoq- qartatta akiluttorfigisaallutik sulisinneqarsimanerannut a- kisussaaqataasoq akileeqa- taasariaqarpoq, tamannalu i- sumaqatigiinniarnikkut a- nguniartariaqarpoq. Utoqqartatta utoqqalinersi- utisiaasa aaqqiiviginissaat u- kiuni 20-iugallartuni atuut-, tussanngorlugu aaqqinniar- neqartariaqarpoq, taamanik- kummi utoqqalinersiuteqa- vigalugit. Assigiimmik akeqartitsi- nerup peerneqarsinnaanera- nut sulisoqarnera! Assigiimmik akeqartitsi- nerup kingumut qineqqu- saamermi oqallisaanera nu- annaarutigaara, kisiannili o- qaatigerusunnarpoq taamatut isummersornitsinni uanga suleqatigiisitaliap sulereer- nissaa utaqqerusunnginnak- ku isummernissannut. Taamatullu oqariatuute- qaminni peqqutigaara maan- nakkut assigiimmik akeqar- titsineq isorliunerusunut a- tuutsinneqanngereermat assi- giinngitsutigut, tamannalu i- sumaqarluinnarpunga isum- merfigisariaqartoq aaqqivigi- nissaanut, suleqatigiisitaliap sulinera utaqqiinnamagu. Ukiuunerani taamatut ni- oqqutissat akitsortamerat na- limmassaanikkut aaqqinne- qarsinnaapput aaqqittariaqar- luinnarlutillu, piaartumik i- nuit nunatsinni atugarisaat assigiisinniarlugit aaqqiine- russammat tamanna. Erseqqissaatigilaarusuppa- rattaaq Siumut siunertaani i- laatigut imatut allassimasor- qarmat, Siumut anguniagaa: 1. Nunatsinni innuttaasut naligiimmik pineqarnissaat lemissamut aningaasat toq- qortikkat (pensionsopspa- ring) aningaasatigut isumal- luutinut ilannguttussaassam- mata. Timersoqatigiiffiit peqati- giiffiillu aningaasaqamiame- rat koruuninik millionilik- kaanik aningaasaliinikkut! Nunatsinni timersoqati- giiffiit akissaliinnaat siunis- sami unammersuartineqar- tassanngippata timersoqati- giiffiit aningaasaqamiamerat tapiissutaassartut ilanerisigut aaqqiivigineqartariaqaler- poq. Nunatsinni timersuutiti- gut pissartanngomiuttamerit ilaasa aningaasatigut sipaa- ruteqamissaq pissutiginerul- lugu nunatta qeqqani inger- lanneqartamerat allanngortit- tariaqalerpoq. Nunatta kuja- taani, avannaani tunumilu ti- mersoqatigiiffeqarpoq pis- sartanngomiunnemut aaqqis- suussisinnaasunik. Nunatsin- ni timersomikkut unammer- suartarnerit timersornerup soqutigineqarnerulernissaa- nut aqqutissiuussilluartarput, taamaattumik unammersuar- titsisamerit qeqqanut kater- suutsiinnarnagit siamma- kaannissaannut pimoorullu- gu aqqutissiuunneqartaria- qarpoq, tamannalu pimoorul- lugu sulissutigineqartariaqar- poq. Nunatsinnuinnaq atuuttus- periarfissaqartinneqarnisaal- lu. 4. Sumi inunngorsimaneq, arnaaneq angutaanerluunniit qanoq ittumilluunniit upperi- saqameq tunngavigalugit nu- natsinni inunnik assigiinngi- sitsisoqanngisaannamissaa. Tamannalu aallaavigalugu Siumut siunertaanut naleq- qutinngilluinnaqqissaarso- raara inuiaqatigiit assigiin- ngitsumik maannakkut nioq- qutissanik peqqinnartunik u- kiuunerani pisiassaqartitaa- sarneri ilaatigut atuummat, soorlu youghurt-i ataaseq isorliunerusuni pisiarigaanni nalingata assinganik pinga- sut-sisamat illoqarfinni angi- nerusuni pisiarineqarsinnaa- sartut, aammalu taamatut ip- put naatitarpassuit. Qularinngilara inuiaqati- giit nunatsinni sumiiffinni ta- mani assigiimmik pineqar- nissarput kissaatiginartikkaat pissusissamissoortillugulu, taamaattumik piaartumik na- limmassaanikkut tamatuma aaqqiivigineqarnissaa sulis- sutigisariaqarluinnartuulluni. Jens Napatoq Isorliunerusuni Siumut sinnerlugu qinigassanngortittut ilaat samik aaqqiissuteqassanngi- lagut, aammali timersortartut kattuffii aqqutigalugit nunat- ta nunanut allanut unammi- sartuisa aningaasatigut ta- piiffigineqartarnerat koruu- ninik millionilikkaanik tapii- nikkut aaqqiivigineqartaria- qarpoq. Tamatumani tapiissutigi- neqartussat nunatsinni soda- vandit tunisat aqqutigalugit aaqqiivigineqarsinnaapput. Assersuut: nunatsinni so- davandit tunineqartut 1 ko- ruunimik akitsuusemerisigut timersornermut aningaasa- liissutissat qularnaarneqar- sinnaapput. 1998-imi soda- vandit tunineqartut 16,5 mil- lioniusut eqqarsaatigissa- gaanni timersomermut atu- gassanngorlugit aningaasa- liissutigineqartussat 16,5 millioner koruuniusapput. Tamannali assersuutaanna- voq. Ukiumut 2000-inut ikaar- saarnitsinni timersomikkut pissartanngomiuttamerit nu- natsinnut siammakartigit, ali- annaartussammi nuannisar- tussallu ikittuinnaanngillat. Tamakkuupput Atassut tu- nuliaqutaralugu qinigassan- ngortinninni pingaartillugit anguniagassama ilassaat. Edward Geisler. Atassut. Qinersingajalerpugut, ullullu aggersut qularutissaanngitsu- mik oqaatsit oqariartuutaasut nuannersut, isumalluarsaaru- taasut, neriorsuutaasullu tu- samaalissavagut. Kalaallit Nunatsinni ullu- mimut allaat suli inuutissar- siutit pingaarnersaraat aali- sameq. Aalisameq naak uki- orpassuarni inuutissarsiutini pingaamersaagaluarluni taa- maattoq ilaat ukiuni makku- nanerpiaq aalisariutikillisaa- nertalimmik ingerlanneqar- poq. Taama ingerlatsisoqar- poq, illuatungaatigut oqalun- niannguaraluarluni aalisar- neq ineriartortinneqassasoq. Kalaallit Nunarput tassaa- voq Nunarsuarmi aalisamik- kut periarfissarinnerpaanut i- laasoq, taamaakkaluartorli periarfissaqalinngisaannarsi masoq inuiaat allat periarfis- samigut naligisami aalisar- nikkut nioqqutissiornerinut naapertuutikannersumik ni- oqqutissiulemissaminut. Taama sanngiitsutut pissu- seqamermut pissutaasorillu- innarpara Nunatsinni partiit aalisamikkut piniarnikkullu inuutissarsiutit pillugit ersa- rissumik politikkeqalinngi- saannarsimaneri. Aap, saarullik qimaguk- kallarnikuuvoq, kapisillillu avatitsinniit tatineqarnerput pissutigalugu annikitsuinnar- mik aalisarsinnaalerpagut, aalisakkalli allat tamassar- suugaluit. Norge imartatsinnut assi- ngusumik imartaqartoq ukiu- mut 40 milliartit nalinginik aalisamikkut nioqqutissior- tarpoq, Nunarpulli 2,5 mili- aartit missarpiaannaanni ni- oqqutissiortarluni, ila niki- nganeq annertoqaaq. Tassuuna ersarilluinnartu- mik takusinnaavarput periar- fissamik atorluarsinnaasara- luatsinnik qanoq atuilluan- ngitsigisugut. Tamassa sine- riassuatta naqqa tamarmi saattussanik aalavoq, uiluip- passuit aamma taamaapput. Eqqusat ila amerlalluinna- qaat, allallu iluaqutiginia- raanni atorluarsinnaasorsuit piginnguaraluarlugit asuli pi- gaagut atomagillu. Manna allagarisara politik- kerinit atuameqaruni qularu- tissaanngilaq ingasattumik periarfissarsiomertut oqaati- giumaneqarsinnaasoq, pi- ngaartumik politikkerit aali- sarnikkut misilittagaatsut, aammalu biologinik upperin- nippallaarlutillu ataqqinnip- pallaartut taamaakkumaar- put. Ataguli assersuutigilara saattussanik ukiuni makku- nani aalisarsinnaatitaanerput taamaallaat annertussuseqar- mat 1000 tonsinik marlus- sunnik, uffali akitsinni naala- gaaffiit allat 100.000 tonsit sinnikaallugit imminnut uki- umut pisassittartut. Assersuutip taassumaan- nannguup takutippaa aalisar- nikkut nioqqutissiomitta an- nertuumik annertusarsinnaa- nerigaluanut qanoq immit- sinnut matusimatigisugut. Pingaartumik nunatta ku- jasissuani saarulliup qima- gukkallamera aalisartunut o- qimaatsorsiorfioqaaq. Taak- kununngami taarsiullugit aa- lisameqarsinnaasorpassuuga luit anguniagalimmik aali- samikkut politikkeqanngin- nitta ukiorpanngortuni maa- ngaannartittuarmagit, taa- maattumik aalisamikkut er- sarilluinnartumik anguniaga- limmillu siunissami politik- keqalersariaqarpugut. Angu- niartariaqalerparput nunatta malunnarluinnartumik aali- samikkut piniarnikkullu tu- nisassiomerata qaffassamis- saa. Allaat oqarsinnaasaria- qarpugut nunatsinni pisuus- sutinik uumassusilinnik nii- vemikkut ukiumut pissarsia- risartakkagut, ukiut qulit i- ngerlaneranni marloriaatin- ngortariaqarpagut. Taamaattumik aalisariuti- killisaanerit unitsinneqartari- aqarput, taarsiullugulu aali- sartut nukillaartitaasimaqi- sut, inuusuillu aalisamermik periarfissaqammasut periar- fissikkumallugit politikkik- kut uummarissaaneqartaria- qalerpoq, uummarissaaneq piviusunik tunngavilik, paa- sisimasalinnillu aqunneqar- toq atorlugu. Aatsaat taamaa- liomtta nunatta aningaasarsi- omera inuussutissarsiomera- lu ilorraap tungaanut saatis- sinnaavagut. Qununeq nal- ominerlu atorfissaqanngillat. Nikolaj G. t Qujassut Anaanap, ningiutta, ningioqqiitta Frederik- ke Petersen-ip toqunerani sulisunut, ilisa- risimasaanut, misiginneqattaasorpassuamut naasorpassuamullu qujalluta inuulluaqqusi- vugut. Pania, emutai, emutaqqiutai ningaavilu Utoqqalinersiutit timersomerlu Nunatta ineriartortinneqarnerani nammattuusimaneq pissusissamisoortumik akilerneqarli! ASS./ FOTO-ARKIV: AG

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.