Atuagagdliutit - 08.04.1999, Blaðsíða 11

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 8. APRIL 1999 • 11
Kristjana aamma Jonathan savaateqarfittaami Timerlerni Vatnahverfi-miittumi 1991-imi.
Ulloq taanna Juuntaap jornguni Else aamma Siiku Motzfeldt katitippai, angajulliliaallu
Asiarpa kuisillugu.
Kristjana og Jonathan på det nye fåreholdersted Timerliit i Vatnahverfi i 1991. Jonathan
viede sin niece Else og Siiku Motzfeldt og døbte deres førstefødte, Asiarpa, samme dag.
Taamatut atuarnini nammi-
neq akilerpaa, aalisakkeri-
vimmi Isbjørnen-imi Seltjar-
namæs-imi Reykjavik-ip qa-
nigisaaniittumi aasaanerani
sulinermigut akissarsiaminit.
Atuarnera taanna 1960-
ikkut naalerneranni pivoq,
inuusuttut kulturiata nutaap
nunarsuarmi tamarmi sun-
niuffiata nalaani. Pissutsit
taamaannerat Kristjanap eq-
qarsartarneranut naleqqul-
luinnarpoq.
- Inuusuttut allat assigalu-
git suut tamaasa misilippa-
vut. Taamanikkut politiki
oqallisigineqartaqaaq, eq-
qaamavaralu ataasiarluta is-
landimiut oqaasiinik soraa-
rummeernissaq peqataaffi-
giumannginnatsigu, pinissaa
ullormik ataatsimik sioqqul-
lugu nalunaarutigineqarmat.
Taama pineqarumanngilluin-
naratta. Oqartussat imaalial-
laannaq nakkaannarfigiu-
mannginnatsigit, Kristjana
oqaluttuarpoq, ilinniarner-
tuunngornermi kingorna ar-
nami ikinngutaata kioskiani
aasaanerani sulisoq, tamatu-
malu kingorna Ford Grenada
attartoriarlugu Amager-imiit
København-ip eqqaaniittu-
mit Europa-mut angalalluni,
ikinngutini arnat sisamat ila-
galugit. Ataasiarluni nunanut
allanut angalasimavoq. Tas-
salu Tuluit Nunaannut, aper-
sortikkami tunissutisiaminit
angalanini akilerlugu. Maan-
nakkullu Europap sinnera
angallavigisussanngorpaa.
- Qaammatini marlunni
Europa tamaat angallavi-
gaarput. Tamarluinnaat. Uti-
mut uteratta Bellahøj-imi
biilimik atukkiussisartumut
biili utertikkatsigu iluamik
upperiumanngilaatigut. Tas-
sami 13.000 km-it angalasi-
magatsigit. Ilami angalasi-
maqaagut, kisiannili Wien-
imi Stadsoperaen-imut pi-
ngasoriarluta tusamaariartar-
pugut, Kristjana oqaluttuar-
poq, angalaneq qiimmassaa-
tigalugu eqqarsaateqalersoq
takomariartitsinermik sulia-
qalernissamik. Island-imi
akunnittarfiit ilaanni saaffi-
ginnittarfimmi sulilerpoq,
kisiannili atuakkanik sam-
minninneq maqaasivaa.
1973-imi Frankrig-imut
aallarpoq tyskisut, franskisut
atuakkerinermillu Stras-
bourg-imi ilinniassalluni.
Ukiup aappaa avillugu qaa-
ngiummat Island-imut uter-
poq, ilinniamertuunngorniar-
fimmi atualerlugit svenskit
kalaallillu oqaasii aamma
geografi. Tamatuma ki-
ngoma bachelor-inngorpoq.
Kalaallit Nunaat
1976-imili pisoqarpoq suli-
nermut inuttullu inuunermut
annertuumik sunniuteqartus-
samik. Biologimi ilinniartit-
sisorisimasani Ingvi Thor-
steinsson naapippaa, taassu-
malu neqeroorfigaa Island-
imi naasoqassutsip nalunaar-
someqarnissaani aasaanerani
sulinissaanik. Akunnittar-
fimmi saaffiginnittarfimmi
sulinerminit soraarluni naa-
soqassutsimik nalunaarsuisu-
tut sulilerpoq, Tamannalu
nuannarilluinnarpaa. Piffis-
salli ilaani Island-ip avan-
naani kitaani meeqqat atuar-
fianni 14-iinnarnik atuartu-
limmi ilinniartitsisuuvoq.
Tamatuma kingorna 1979-
imi Island-imi Landsbrugets
Forskningsinstitut-imi ator-
feqalerpoq.
Kalaallit Nunaanni nunale-
rinerup ineriartortinneqarnis-
saanut periarfissat Jonathan
Motzfeldt-ip Landsråd-imi
ukiorpaalunni sulissutigisi-
mavai. Island-imi ilisimatu-
sarfik taanna atassuteqarfigi-
sarsimavaa, Kalaallit Nunaa-
ta naasoqassusiata nalunaar-
sorneqarnissaa kissaatigiga-
miuk, naasoqarfiillu savanit
nerineqarnermikkut nungun-
neqannginnissaat naatsor-
soqqugamiuk.
- Taava suliaq ukiunik tal-
limanik sivisussuseqartoq
aallartippoq, nunamik misis-
suinermi peqataallunga, tas-
sali Juuntaaq siullermik naa-
pippara. Tamanna pivoq aa-
saanerani 1977 Igalikumi, ti-
kipporlu nersutit nakorsaata
Charles Rose-p hesti issuer-
nialeraalu. Kingorna - Igal-
iku Kujallermiit Vatnahverfi
aqqusaarlugu Eqalunnut sap.
akunnerani ataatsimi piso-
reerluta - Upemaviarsummit
aaneqarpugut, aguanilu pala-
simut Juuntaamut nulianullu
Margit-imut neriartoqqu-
saalluta.
1984-imi Kristjana siuller-
meerluni Kujataani ukiuune-
rani feriaqarpoq, aasaanera-
nilu 1985-imi Disko-mut
ilaalluni Kitaani angalaar-
poq, Upernavik tikillugu,
Qaqortumullu uteqqilluni.
Kingusinnerusukkut Juun-
taaq naapeqqippaa. Tamanna
pivoq Savaatillit Peqatigiit
Suleqatigiissut ukiunik 75-
iliillutik nalliuttorsiorneran-
ni. Juuntaaq naalakkersuisu-
nut siulittaasunngorsimavoq,
nuliaminillu avissimalluni.
Taamaammat asaqatigiiler-
put, ukiullu marluk qaa-
ngiummata Qaqortukuluumi
qallunaatsiat oqaluffikuanni
katipput.
Ataqqinninneq
- Aallaqqaataani Nuummi
inissarsinissatta tungaanut
ineqarallarpugut, annerusu--
milli Kujataaniittaratta ta-
manna naammaginarpoq,
Kristjana oqaluttuarpoq,
siunnersuisutut sulinini i-
ngerlatiinnarlugu, 1995-imi
Pinngortitaleriffimmi atorfi-
ninnissami tungaanut.
Island-imiutullu nunat
marluk pineqartut ineriartor-
tinneqarnerata assersuunnis-
saanut tunngavissaqarluar-
poq.
- Aalisamerup pingaamer-
tut inuussutissarsiutaanera
eqqarsaatigalugu arlalippas-
suartigut pissutsit assigiissi-
mapput. Kisianni Kalaallit
Nunaanni ineriartorneq Is-
land-imut naleqqiullugu pis-
sutsit ilaanni sukkanermik
ingerlasimavoq. Taamaalil-
lunga fasx-imik videomaski-
namillu Kalaallit Nunaanni
takoqqaarpunga, Kristjana
oqaluttuarpoq, kalaallit neri-
sassaataannik mamarisaqar-
luartoq. Kalaalimernilli ta-
maasa iganeq ajorpai. Kina
igasuussanersoq aalajanger-
simalluinnarpoq.
- Uanga igasarpakka sa-
vaaqqat savallu, umimmaat,
tuttut assigisaallu, Juuntaap
igasarlugit saarulliit, puisit
timmissallu: mitit, tuulliit,
appat taateraallu. Aqissit
iganeq ajorpai, uanga suliari-
sarakkit, Kristjana oqalut-
tuarpoq, ilaquttaminut atas-
suteqameq pingaartilluinnar-
lugu, Island-imullu atassute-
qarnini ingerlattuarlugu.
Aammali Kalaallit Nunaat
nuannarisorujussuuaa.
- Kalaallit kultureqarne-
ranni pissutsit pitsaanersa-
raat kinguaariit imminnut
ataqqeqatigiinnerat, suun-
ngitsunnguillu nuannaaruti-
gineqarnerisa takutinneqar-
tarnerat, Kristjana oqarpoq,
inuunini qanoq oqaatigine-
qassanersoq ima oqaatigalu-
gu:
- Soorlumi ikkussortaga-
rujussuaq.
Anaana, ataata nukalu Gudrun Ebbi ilagalugu 28. juli 1974 Tingvellir-imi. Assammior-
taarput ulloq taanna Island-imut nunasinerup ukiunik 1100-nngortorsiomerani.
Mor og Far og lillesøsteren Gudrun med Ebbi på Tingvellir 28. juli 1974. De blev forlovet
samme dag, som 1100-året for Islands landnam blev fejret.