Atuagagdliutit - 20.05.1999, Blaðsíða 10

10 • TORSDAG 20. MAJ 1999
ATUAGAGDLIUTIT
All. Chr. Schultz-Lorentzen
ELLEN-IP ATAATANI
SIORNAAK AATSAAT TAKUAA
Politikeri sakkortuumik pitoraattoq
aamma piviusumik
Ellen Kristensen inuunermini aporfissaqarsimaqaaq -
1983/84-imi atuartuutilluni assinga, taamani Ellen
Gauerlund Skole-mi atuarpoq.
Et skolebillede fra 1983/84, hvor Ellen gik på Gauerlund
KØBENHA VN(CSL) - 1995-
imi partiimut borgerlig-iusu-
mut Atassummut ilaasortan-
ngorpoq. Ukiut marluk qaa-
ngiuttut Nuummi kommu-
nalbestyrelsimut qinigaavoq.
Ukiup tulliani Folketingimut
qinigassanngortikkami taa-
guunneqangaatsiarluni tu-
paallaataaqisumik parteeqan-
ni Otto Steenholdt, ilaasorta-
toqaasoq taarserpaa. Qanit-
tukkullu Atassutip siulittaa-
suata Daniel Skifte-p, ukia-
mut partiimi inuusunnerusut
tullinnguutsinniarlugit tunu-
arnissaminut partiimi naalak-
kersuisooqataasimasumi siu-
littaasussatut piukkunnaatil-
lit ilaattut toqqarpaa.
Folketingimut ilaasorta-
mut, maanna 27-inik ukio-
qartumut Ellen Kristensen-
imut pisut sukkasimaqaat.
Sukkasoorujussuullutik. U-
kiut sisamaannaat ingerlane-
rini aqqusaagaqaqaaq, politi-
kerilluunniit anguniagaqarlu-
artut takorluisarnerminni eq-
qarsaatigisinnaanngisaannik.
Sunnertiasuunngilaq
Sakkortuumilluunniit akerli-
lersomeqaraluarluni nakuus-
sutsini assortugassaanngit-
soq takutittarpaa, taamaam-
mallu amerlasuunit ataqqine-
qalersimalluni. Minnerun-
ngitsumik siorna upernaak-
kut ajomakusoortunut peqa-
taaqqaarnermini naalakker-
suisuni politikerit siuttuusut
tamarmik akerlilersulerman-
ni.
Kimigiiserfigineqaralua-
qaluni qallunaat naalakker-
suisuisa Pinsepakke-at pillu-
gu taasinissani tuniuman-
ngilluinnarpaa. Aningaasa-
qarnermut ministerip, Mo-
gens Lykketoft-ip iluarsar-
tuussinissarsuarmut aningaa-
saateqarfimmut 500 millio-
ner koruuninik tapersiinissa-
mik neriorsorlugu usseriara-
luarpaa. Daniel Skifte-p
aamma Jonathan Motzfeldt-
ip oqaatsit sakkortuut atorlu-
git politikeri naalatseriitsoq
saassutarigaluarpaat. Ellen
Kristensen-ili nakkaannan-
ngilaq. Qallunaat naalakker-
suinikkut nunap iluanut tun-
ngasut pillugit sallunaveeq-
qutitut tigusareriaraluarman-
ni piumanngilaq. Kalaallit
Nunaat qallunaat naalakker-
suisuinit immikkut tapiiffigi-
neqarnissamut pisinnaati-
taaffeqassappat, tamanna im-
mikkoortiliugu isumaqati-
ginninniutigineqartariaqar-
toq, taamani Folketingimut
qinigaarlaajusoq isumaqar-
poq, isornartorsiuisiminillu
perorsimanngitsutut taakkar-
torneqarpoq, politikkikkullu
suleriaatsinik ilisimasaqan-
ngitsutut pisuutinneqarluni.
Tarnimi qileqqut
Inuilli Ellen Kristensen-itut
ittut imaaliallaannaq nas-
saassaanngillat. Politikerit
allat mitallinngikkaluarlugit
immikkooruteqarluinnartutut
taaneqarsinnaavoq: Silasso-
rissoq. Misigittartoq. Unneq-
qarissoq. Ileqqorissaarluar-
toq politikkikkullu sulianut
tunniusimalluartoq.
Ellen-ili nammineq inuu-
nermini politikkikkut inger-
lanermi akerlerluinnaanik a-
tugaqarsimavoq. 17-iinnar-
nik ukioqartoq anaanaa toqu-
simavoq. Unatagaasarnini
pissutigalugu, imminullu ta-
tiginini ajorsilluinnarmat ui-
ni qimattariaqarsimavaa. A-
taatavinilu aatsaat ukiut mar-
luk matuma siomatigut per-
narluni takusimallugu.
Inuppassuit taamatut ajor-
nartorsiutillit nakkaatiinnar-
simassagaluarput. Kisianni
Ellen aniguerusutsimik pigi-
saqarpoq. Isumagissaartuu-
nini ersarissumillu pissuse-
qarnini iluarinartoq pigiin-
narsinnaasimavai, taamaan-
neralu arnap tuattup taassu-
ma pissusiani annertuumik
ersippoq. Immaqa atugarlior-
nini inuuneranut nukittorsaa-
tituttaaq sunniuteqartittarsi-
mavaa. Pingaartumik pisima-
sut kingumut qiviaraanni.
Silassorissutsimigut ineri-
aarsimavoq. Ajomartorsiuti-
nik qaangiisinnaaneq ilikkar-
simavaa. Ilumoortut eqqun-
ngitsullu suunersut naliler-
soqqissaartariaqartarsimavai.
Taamatullu misilittagaqarne-
ra immaqa taama inuusutsi-
galuni politikkikkut angusa-
qarluarsinnaaneranut nassui-
aatissat pingaarnersaraat. Po-
litikeriulluartunngomissamut
politikki pilersitsisuunngit-
soq. Inuunerli pilérsitsisuu-
soq.
Danmark-imi inuunera
AG-p tusagassiortuata biili-
toqqani Volvo 340, ukiunik
18-inik pisoqaassusilik ator-
lugu Brønshøj-imi Dalvan-
gen-imut sangugami apersui-
pallannissaq siunertarigalu-
arpaa, tassanilu Ellen-ip illu-
mi qarmakkami, quassuttuui
ersittumi inooqanni Johnny
Henriksen erninilu Asa, arfi-
neq marlunnik ukiulik naju-
gaqaqatigai. Ellen Venstre-p
Folketingimut ilaasortaati-
taasa ataatsimiinnerannut pe-
qataasimavoq, taamaammal-
lu ualingaatsiareersimalluni.
Tusagassiortup ernera kam-
malaatinilu qarasaasilerisar-
fimmut inissinneqarput. Pif-
fissaq ingerlavoq, akiligas-
sallu amerliartuinnarlutik,
unnukkorsiornissarlu suli eq-
qarsaatigineqarsimanngim-
mat, marlussunnik pizza-tor-
nissaq pisariaqassaaq.
Naatsiivimmi, Kirkemo-
sen-ip tungaanut sivingasumi
qorsooqqissunillu orpilimmi
Johnny-p kammalaataatalu
aneerasaartarfiup tungaanut
majuartarfiliartik ujaqqanik
saattunik qallersugaq inaar-
sarpaat.
- Utoqqaligutta qasuerse-
rumaarpugut, Johnny oqar-
poq, taassumattaarlu Ellen
Folketingimi allatsitut sulli-
taraa, naatsiivimmilu sulia-
qartarnini sukisaarsaatigisar-
lugu.
Aneerasaartarfimmi nalut-
tarfik qalissiamik tungujortu-
mik matuneqarsimavoq, illu-
milu najugaqartut aasaanera-
ni ullaakkut tassani eqeersar-
tarput. Taamaakkaluairtoq ti-
mip suli eqiinngitsup imer-
mut klor-imik akulimmut aq-
qaatinnginnerani misissoq-
qaartariaqarpoq. Tassami
Kirkemosen-imi naratsit na-
luttarfeerannguaq nuannaril-
lualersimavaat, ullaakkullu
naratsit 40-50-it iluaniissin-
naasartut Ellen oqarpoq, ini-
mullu nalaasaartarfilimmut
majuartippaatigut, inillu
taassuma qeqqaniippoq
fjernsyn-ersuaq, qemertumik
qarasaasiaqarluni aammalu
højtalerersuarnik marlunnik,
Roskilde Festival-imi atorne-
qartartut portoqataanik pe-
qarluni. Taakkulu najugaqar-
tut sunngiffimminni sammi-
sannaavinut uppernarsaa-
taapput.
Qatannguterpassuit
Ellen Kristensen-ip affarmik
qatanngutai qulingiluaapput.
Arfineq marluk anaanaminit
qatanngutigai, marluk ataata-
minit qatanngutigalugit. Qa-
tanngutigiippassuarni anga-
jullerniit tallimaraat, amami-
nilu nunaqarfimmi Ikerasan-
ni peroriartorluni. Arnaa taa-
mani angerlarsimaffimmi i-
kiortitut, atuarfimmi ikiorti-
tut aamma Flemming Jen-
sen-imut kiffatut sulisima-
voq. Ukiorpassuit qaangiut-
tut aatsaat angunni pernarlu-
ni attaveqarfigaa.
- Aatsaat ukiut marluk ma-
tuma siomatigut takugaluar-
lugu, angutissama saniatigut
ataataqarlunga piffissami si-
visuumi ilisimasimavara. A-
taataga, nulia qatanngutikka-
lu uannit nukarliit marluk
naapillugit misigisaq imaan-
naanngeqaaq. Pissutsit inis-
seriataartutut ilipput. Uanni
pissutsit ilisimanngisakka
malugileriataarpakka, Ellen
Kristensen oqarpoq, 1989-
Ellen qanga inunngorsimanersoq aperigaanni Når man spørger Ellen, hvornår hun er født, kommer svaret
akiinnavittarpoq: Martsip 17-iani 1972-imi nalunaaqutaq prompte, selv om hun aldrig har fået lagt sit horoskop: den
00.35. Uani naalungiarsuulluni assilisissimavoq. 17. marts 1972 kl. 00.35. Her ses hun som spæd.
imilu anaanani annaasima-
vaa.
Ataataata siulliulluni naa-
pinnissartik aaqqissuuppaa.
Kisianni siusinnerujussuak-
kut Ellen-ip attaveqarfigisi-
mavaa. Tamanna pivoq, quli-
ngiluanik ukioqarluni arni a-
ngutissanilu, ilinniarnermi-
nik nangitsisussaasoq ilaga-
lugit 1981-imi Jylland-imi il-
loqarfiit ilaannut Brejning-
imut nuukkamik ukiup tulle-
rileraa.
- Ataatama aqqa anaanan-
nut allagaani takuara. Ullut i-
laanni atuakkanik atorniar-
tarfimmukarlunga aqqa, oqa-
rasuaatillit allattorsimaffiini
Bornholm-imiittoq nassaa-
raara. Allaffigalugulu aallar-
tippunga, Ellen oqaluttuar-
poq, ukiullu Brejning-imiin-
nini nuannersutut eqqaama-
vai. Ikinnguterpassuaqaler-
poq, inuiaassutsinilu pillugu
immikkoortinneqarnermik
misigisimanngisaannarluni.
- Kisianni soomnami inuu-
nermik allanngorfioqaaq.
Qallunaatut paasilaarsinnaa-
galuarlunga oqalussinnaan-
ngilanga. Taamaammat qal-
lunaatut immikkut atuartin-
neqarpunga. Sapaatip akun-
neranut nalunaaquttap akun-
neri 16-it, Ellen oqaluttuar-
poq, oqalullualeriartorninilu
malillugu nalaasaarfimmut
talititerlualeriartuinnarluni.
Ukiuni sisamani Danmark-
imiippoq. 1986-imi anaana-
nilu Ikerasannut uterput, a-
naanani angutissanilu qi-
mammata.
- Danmark-imit nuunnissa-
ra nuannarivallaanngilara.
Sungiussimavara, aammalu
Danmark-imiinninni kalaal-
lisut allannissamik atuamis-
samillu ilinniarsimanngila-
nga. Utemerput artornaqaaq.
Illoqarfissuarmukarsinnaa-
neq sungiussimavara. Nuna-
qarfeeqqami mattusimasutut
misigileriataarpunga. Uum-
manniassagutta peqquteqar-
luartariaqaratta. Ungasippoq
akisungaatsiarlunilu.
Taamaakkaluartoq
pissarsiffigaa
- Kisianni pissutsit allanngor-
tissinnaanngilakka, aammalu
iluaqutissartaqangaatsiarsi-
masoq paasivara. Kalaallit
Nunaannut utersimanngikka-
luarutta, kinaassusera pillugu
ajornartorsiuteqalersimassa-
galuarpunga. Imaanngikka-
luarpoq Danmark-imiinninni
ajornartorsiuteqarama, kisi-
anni utoqqaliartomermi sor-
laqarfigisat eqqarsaatigisar-
nerat annertusiartortarpoq.
Taamaammat uternerput ar-
tornaraluaqisoq ajorisassaan-
ngilaq, Ellen oqaluttuarpoq,
Ikerasannilu ilinniartitsisu-
toqqani Jørgen Benjaminsen