Atuagagdliutit - 15.07.1999, Blaðsíða 15

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 15. JULI 1999-15
ANNONCE
AG’p saqqummersinnikuuai allaaserisat
pingasut KNI Pilersuisoq pillugu ulluni
1. juli, 6. juli aamma 8. juli.
Qulaquttat sammineqartut ukuusimapput:
1. Pilersuisoq pisortanit akiliutinik anner-
tunemik pissarsisimavoq
2. Akit annertuumik qaffariarsimapput
15-20%’imillu qaffasinnerullutik illoqar-
finni unammillerfiusunit
3. Sulisut affaannanngortillugit ikilisaaffi-
gineqarsimapput
Nunaqarfinni illoqarfinnilu akit assigiinngissusiat pillugu ataa-
sinngomermi 5. juli ullaap tungaa akissuteqarfigisimavarput
AG’mi aaqqissuisut tungaannut kalaallisut aamma qallunaatut,
kisiannili avis’ip aalajangiussimavaa ilanngutassiarput
saqqummersinniamagu, tassanilu ilumoomerarpagut AG ulloq 1.
juli saqqummersumi taakkarsomeqartut.
Avis’ip isummat saqqummiunneqartut pillugit akissuteqamerput
saqqummersikkumanngimmagit, qinersimavarput periuseq im-
mikkut ittoq atorlugu akissuteqamerput paasissutissiinertut ilu-
silerlugu saqqummiunniarlugu, tusagassiomermi periaaseq tusa-
gassiortup pineqartup tungaaniit atomeqartoq, ajoraluartumik
ima sunniuteqarsinnaammat avis’imik atuartartunut suliffeqar-
fimmut isiginneriaatsimik equngasumik, eqqunngitsumik kusa-
nanngitsumillu pilersitsilluni.
Pissutsit imatut isikkoqarput!
Akit assigiinngissusiat
Ataatsimut tamaat isigalugu pissutsit imaapput, nioqqutissat
ulluinnami pisariaqartitat avataanniittunut tamanut assigiim-
mik akeqartitsisoqarpoq. Nioqqutissat ulluinnami pisariaqartitat
tungaatigut assigiimmik akeqartitsisoqarpoq varenomiut 51
%’iini, varenormut 36 %’iini Pilersuisoq akisuneruvoq Pisiffik’mit
sinneruttunilu 13 %’ini Pilersuisoq akikinneruvoq Pisiffik’mit.
Pisiffik’p aamma Pilersuisoq’p akornanni akit assigiinngissusiat
nioqqutissanut ulluinnami pisariaqartitanut eqqoqqissaartumik
taassagaanni 3,59 %’iuvoq. Qinigassaatit tamakkiisut eqqarsaa-
tigalugit Pisiffik’p aamma Pilersuisoq’p akornanni akit assigiin-
ngissusiat suli annikinneruvoq, qinigassaatimmi piniamermut &
aalisamermut atortussat tungaatigut nerisassaanngitsullu
tungaatigut assigiimmik akeqartitsisoqarmat.
Akinik assigiinngissuseqamermut taaneqareersumut peqqutaa-
voq, Pisiffik’p aalajangiussimammagu qinigassaatimi immikkoor-
tuisa ilaanni akinik appaaniarluni unammilleqatigiissinnaanis-
saq eqqarsaatigalugu, tassungalu peqqutaanngilaq Pilersuisoq’p
immikkut ittumik akinik qaffaasimanera.
Tassungalu tunngatillugu eqqaasariaqarpoq Pilersuisoq’p akigi-
titai sanilliunneqassanngjmmata Pisiffik’p akigititaannut, kisian-
nili ataatsimut tamaat isigalugu illoqarfinnut unammillerfiusu-
nut tamanut.
Akinut assigiimmillu akeqartitsinissamut tunngatillugu issuaaf-
figissavarput “Inatsisartunut allaganngorlugu nassuiaat. Ukiaa-
nerani ataatsimiinneq 1992”mi, imm. 3.3., qup. 14’mi, tassanilu
akinik aaqqissuussineq nassuiameqarpoq: “KNI-Service’p nuna-
qarfinnut isorliunemsunullu pilersuinera ingerlanneqassaaq
inuiaqatigiit sinnerini akit allanngoriartornerannut malinnaa-
sunngorlugu. Ulluinnami akeqartitseriaaseq aaqqissuunneqas-
saaq nunaqarfinni isorliunerusunilu nioqqutissat akii illoqarfinni
eqqaamiuini agguaqatigiissillugu akiusunit qaffasinnerusussaa-
junnaarlugit”
Issuaanerup taassuma ersersippaa, Pilersuisoq’p akigititai sanil-
liunneqassasut nioqquteqartut tamarmiusut agguaqatigiissillugu
akigititaannut illoqarfinni unammillerfiusuni.
Uagut nammineq akinik misissuinitta takutippaat, nioqquteqar-
tut namminersortut illoqarfinni unammillerfiusuni, Brugsen’i eq-
qaassanngikkaanni, Pisiffik’p akigititaanniit 10-15 %’imik akisu-
nemsut. Taanna isiginiameqarpat, taava pissutsit allaanemsu-
mik isikkoqalissapput, tamassumalu takutippaa anguniagaasut
eqquutsinneqarsimasut.
Pilersuisoq’mi akitigut qaffaanerit inuiaqatigiit sinnerini akit
allanngoriartomerat ilutigalugu ingerlanneqarsimavoq, eqqaas-
sanngikkaani malunnaatilimmik akinik appaanerit 1993’mi
allanngortiterinerup kinguninngua.
Sulisoqameq
Sulisoqamemp tungaatigut allannguutinut tunngatillugu, sulis-
oqamermut kisitsisit ukiumut naatsorsuutini isikkoqamerinut
annertuumik peqqutaaqataavoq, Umiarsuaateqarfiup aamma
Allakkerisarfiup immikkuulemerinut, tamannalu pivoq 1997’imi
ukiup nikeriamerani, kiisalu kisitsisinut annikinnemsumik
sunniuteqaqataavoq sulisunik nussuineq qitiusumik aqutsisoqar-
fimmut ingerlatseqatigiiffik KNI A/S’imut allanngortiterinerup
kingunerisaanik. Tamaasa ataatsimut katikkaanni sulisoqar-
nemp tungaatigut sunniutigisimavaa sulisut 550’inik ikilineri.
Assigiinngissutsip sinnemttup sulisut 50 miss. innersuussutigi-
neqarsinnaavoq, ilaatigut ataavartumik allaffissornermi
ingerlatsinermut eqaallisaaneq pisariillisaanerlu, kiisalu
tjenestemand’it ilaasa sillimassussaatitaallutik akissarsiaqartut
soraar-nemssutisiaqalemerinut.
Sulisoqamemp tungaatigut ineriartomeq agguaqatigiissillugu
kisitsisinngorlugu immikkoortortani marlunni sinnemttuni
imaappoq:
1996 1997 1998
821 824 812
Taamaammat piffissami tassani sulisoqamemp tungaatigut an-
nertuumik ikilisaasoqarsimanngilaq.
Akerlianilli ilumoorpoq, ukioq 1994’miit 1996’mut suliffeqarfim-
mik eqaallisaarineq/pisariillisaarineq ingerlanneqarsimammat
1994’mi pitsaanngitsumik angusaqamerup kingoma, tamassu-
malu kingunerivaa agguaqatigiissillugu sulisut atorfillit appa-
riaateqarmata 1.608’miit 1.416’mut, tassuunakkullu sulisut
amerlassusiat 1993’imisut isikkoqalerpoq, tassalu 1.447.
Sulisut 192’inik ikileriarnerinut 1994’miit 1996’mut peqqutaa-
sutut taaneqarsinnaapput, suliffissaqartitsissussaatitaanerup
ato-mnnaarsinneqamera allanngortiterinemp kingunerisaanik,
kii-salu arlalinnik suliffissaqartitsisup umiarsuap ilaasartaatip
M/S Disko’p atorunnaarsinneqamera ukioq 1995’mi.
Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip
aningaasartaasa annertussusiat
Ulloq 6. juli kiisalu aamma ulloq 8. juli erseqqissarlugu
saqqummiunneqarpoq, kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip
aningaa-sartaasa annertussusiat qaffariarsimasoq 61 mio.
kr.’iniit ukioq 1997’mi 90 mio. kr.’nut ukioq 1999’mi,
inuiaqatigiillu aningaasat taakkua nalingisa annertoqataanik
marloriarlutik akiliuteqartartut.
Allaaserisami ulloq 6. juli saqqummerpoq “qulaajaaneq uis-
suumminartoq”, Pilersuisoq’mi olie’mik ingerlatsineq
sinneqartoorfiusoq taamaalillunilu kiffartuunneqamermut
akiliutinik matussusiisartoq nioqqutissanik pilersuinerap
tungaanut nuna-qarfinni isorliunemsunilu.
Pissusiviusut imaapput, olie’mik ingerlatsinermut tunngatillugu
angusat inemeri tamatigut avammut saqqummiuneqartarmata
Pilersuisoq aktieselskab’inngortillugu allanngortiterinerup kin-
goma, akerlianilli saqqummiunneqartarsimanatik KNI qitiusu-
mik aqunneqarallarmat.
Uani Nukissiuuteqarfiup angusaasa inemeri ilaatigut immikkut
ittumik isertitat/aningaasartuutit akileraarutillu
ilanngaatigitinnagit ilaatigullu ilanngaatigereemerisigut:
Mio. kr. 1994 1995 1996 1997 1998
Inernerit imm. ittumikisertitat/aningaasart. akileraamtit peemagit 57,2 70,7 42,1 35,9 45,8
Inernemsoq 57,1 77,2 42,1 35,9 35,0
Inernemp appariaateqameranut 1995’miit 1996’mut peqqutaa-
voq akinik appaaneq ulloq 1. januar 1996’mi.
Akinik appaanemut 1993’mi allanngortiterinermut siullermut
atatillugu pisunut peqatigitillugu, akinik appaanerup inemeru-
sunut sunniutai ukiunut 1993-1998 katillugit 400 mio. kr.
missaanniippoq, taakkualu atuisartunut, inuutissarsiomermut
pi-sortanullu iluaqutissanngortinneqarsimapput.
Nalunaarsuiffik akinut maannakkut atuuttunut ikummatissanut
imerpalasunut 1992’imi akiusunut sanilliullugit, tassa imaappoq
allanngortiterineq sioqqullugu:
Kr. / liter 1992 1999 Akinik- appaaneq
Gasolie 2,15 1,98 7,9%
Gasolie aalisamermut Savaateqamermullu 2,15 1,65 23,3%
Benzin 5,00 2,80 44,0%
Petroleum 2,80 2,05 26,8%
Timmisartut orsussaat 2,40 1,80 25,0 %
Kiffartuusinissamik isumaqatigiissutip qaffariaateqarsimasutut
saqqummiunneqameranut atatillugu, 61,3 mio.kr. ukioq 1997
90,2 mio. kr.’nut ukioq 1999’mut, peqqutaasoq pingasoqiusaavoq.
Peqqutaaqataasoq unaavoq, sanaartugassanut tapiissutit 1998’
miit kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut nuunneqamera,
ilaatigut peqqutaavoq Nukissiuuteqarfiup angusaasa inemerat
pitsaaneranera 1997’imut isumaqatigiissummi ilimagineqarsima-
sumit, kiisalu pingajuattut taaneqarsinnaavoq isumaqatigiissu-
tini 1998’mut aamma 1999’mut inemerusumut tunngatillugu
akileraamtit ilanngunneqarsimanngimmata.
Ukioq 1997 eqqarsaatigalugu kiffartuussinissamut isumaqatigiis-
sutip saniatigut immikkut ittumik sanaartugassanut tapiissute-
qartoqarpoq nunaqarfinni isorliunemsunilu imminnut akilersin-
naanngitsumik ingerlatsiviusuni aningaasaliissutissanut, konto
70.13.30 inatsisartut aningaasaqamermut inatsisaanni, tassani-
lu 1997’mi aningaasartuutigineqarsimapput 15 mio. kr.
Tapiissutitut aningaasaliissutit konto 70.13.30’mi 1998’imiit
kiffartuussinissamik isumaqatiissummut nuunneqarput.
Maluginiameqassaaq, aningaasaliissutit niuemerpalaartumik
isertitaqaataanngitsut siomatigut immikkut ittumik tapiissu-
taasarsimasut aningaasartaannit annertunemngaatsiarmata.
Ukiunut arlalinnut atuuttussatut isumaqatigiissut allaaserisami
eqqaaneqartoq, atuutilerpoq ukioq 1996’mi akiliuteqamissallu
annertussusiata aalajangiunneqameranut atatillugu, kiffartuu-
sinissamik isumaqatigiissummut 1997-2000’mut atuuttussamut
tunngatillugu, isiginiameqarsimavoq ingerlatseqatigiiffimmi an-
nertuumik aserfatsaaliinissamut sanaartugassanullu aningaasa-
liissuteqaqqinnissanut pisariaqartitsisoqartoq, taassumalu ki-
ngunerisaanik suliassat kinguaattoortussat ukiuni tulliuttuni
annertuseriamissaat ilimagineqarsinnaammat.
Suliassallu taakkua naammassineqassappata pisariaqarpoq,
ingerlatseqatigiiffimmi ingerlatsinermi pitsanngoriaateqamissaa
kinguaattoorutit angumerineqamiassappata.
Ingerlatsinermi pitsannguutissat anguneqarsimanerinut ataani
nalunaarsuiffimmi takuneqarsinnaavoq, inemerasut ineriar-
tomerat Nioqqutissanik Pilersuinermi Immikkoortortaqarfimmi.
Inernemsoq, landskarsimit akiliutaasartut ilanngunnagit, im-
mikkut ittumik aningaasartuutit/isertitat akileraamtillu ilan-
ngunnagit:
Mio. kr. 1995 1996 1997 1998
Nioqq. Immikk. -84,3 -63,9 -49,6 -30,8
Uagut isumarput malillugu tunngavissaqarpoq ingerlatseqatigiif-
fimmi aningaasaqamiamikkut ajunngitsumik ineriartomemp
iluarisimaamissaanut, tamannami pisariaqarsimavoq ingerlatse-
qatigiiffimmi aserfallatsaaliinermut/sanaartugassanut/aningaa-
saliissuteqarfissanullu pisariaqartitsinemik matussusiinissamut.
Ingerlatseqatigiiffik pitsaanemsumik isertitaqarsimasinnaasi-
manngikkaluarpat, tamassuma kingunerisimassagaluarpaa
Namminersornerullutik Oqartussanit akiliuteqartamissamik
isumaqatigiissutip saniatigut tapiissutinik annertunermik
pissarsisariaqameq, imal. ingerlatseqatigiiffiup illuutai atortuilu
allat annemsumik aserfallatsiinnameri.
Angusat pitsaanemsut aningaasartai, Namminersomemllutik
Oqartussat tungaannut isumaqatigiissutaasimasutut, ingerlat-
seqatigiiffiup iluani aningaasaliissutitut atomeqarsimapput
aserfallatsaaliinermut, aningaasaliissutinut kiisalu sulisunut
ilinniartitsinemp tungaatigut suliniutit annertusarneri.
Nalunaarsuiffimmi ataaniittumik takutinneqarpoq immik-
koortuni taaneqartuni aningaasartuutaasimasut ineriartomerat:
Mio. kr. 1995 1996 1997 1998
Aserfallatsaaliineq 17,0 16,6 26,0 27,9
Nammineq aningaasaliissutigisat 38,8 13,9 70,0 73,7
Ilinniartitaaneq 5,1 3,3 3,9 12,1
Ilinniartitaaneq Namminersornerullutik Oqartussat tungaanniit
akiliuteqartamerit ineriartomerat ukiunut 1997-1999 ima isik-
koqarpoq:
Mio. kr. 1997 1998 1999
Landskarsimit akiliutit 30,6 43,1 45,3
Sanaartugassanut tapiissutit 15,0 0,0 0,0
Landskarsimit akiliut katillugit 45,6 43,1 45,3
Iluanaamtit akileraarutaat, landskarsimut akiliut 0,0 0,0 -12,0
Landskarsimit akiliut 45,6 43,1 33,3
Aningaasatigut ilorraap tungaanut
ingerlaqqinneq
Erseqqissameqassaaq, KNI 1993’mi allanngortiterinerup kingor-
na aningaasaqamiamikkut annertuumik ajomartorsiulersi-
mammat, ilaatigut suliassap annertussusiata annikippallaamik
nalilemeqamerata kingunerisaanik. Taassuma saniatigut poli-
tikkik-kut anguniakkatut allanngortiterinermut atatillugu siun-
niussat piviusunngortikkusunneqarsimapput, naak ingerlatseqa-
tigiiffimmi aningaasarsiomikkut tunuliaqutassat pisariaqartut
piviusunngortitsinissamut aaqqiivigineqaqqaarsimanngitsut,
soorluttaaq ingerlatseqatigiiffik landskarsip naatsorsuutaani
putut ilaannut matussusiinissamut tapeeqataasariaqarsimasoq.
Taassuma kingoma - piginnittuusoq aamma peqatigalugu, Nam-
minersomemllutik Oqartussat -iluatsissimavarput ingerlatsine-
mp ilorraap tungaanut saatinnissaa, tamannalu inuiaqatigiit
tamatta nuannaarutigisariaqaraluarparput.
Ineriartomeq takussutissartalerlugu nassuiamiarlugu maanna
suliffeqarfinni ingerlatsivinni angusaasut takutissavagut:
KNI Pilersuisoq A/S:
Mio. kr. / % 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Inernemsoq imm. ittumik isertitat/aningaasartuutit akileraarullu pinnagit - 6,0 - 65,6 -10,5 13,1 19,7 58,1
Ukiumut inernemsoq -3,7 - 68,0 - 9,6 13,1 45,5 45,9
Nammineq aningaasat
uningasuutit emiaat -0,5% -9,8% -1,5% 1,8%) 6,1% 6,7%
KNIPisiffikA/S:
Mio. kr. / % 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Inernemsoq imm. ittumik Isertitat/aningaasartuutit akileraarullu pinnagit - 46,4 - 66,5 - 37,0 -1,6 19,7 30,0
Ukiumut inernemsoq - 2,7 - 66,5 -37,5 1,3 20,1 30,0
Nammineq aningaasaat Uninngasuutit emiaat -1,4% -33,8%- 28,7% 0,6% 9,1% 12,5%
Kisitsisit taakkua takutippaat qanoq pisariaqarsimatigisoq,
suliffeqarfiit niuemerpalaartumik ingerlatsilemissaat
inatsisartut aalajangiussaat ulloq 6. juni 1997 KNI’p
allanngortitemeqame-ranut kingullermut atatillugu.
Taassuma saniatigut ilisimatitsissutigisinnaavarput, isumaqati-
giissut Pilersuisumut kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut
atatillugu akiliuteqamissap annertussusissaanik aalajangiisoq
ukioq 2000 atorunnaassasoq.
Isumaqatigiinniamerit ukioq 2001’mut ukiunullu tulliuttunut
atuuttussanut atatillugu, allarluinnarmik tunngaveqarluni
ingerlanneqassapput KNI’llu siunertaraa naatsorsuutigalugulu,
landskarsimiit ingerlatseqatigiiffimmut tapiissutit appartinne-
qarsinnaassasut ukioq 2000 kingoma.
Naggasiineq
Neriuppugut paasissutissiineq una aqqutigalugu
tapersiisimassalluta KNI’mi pissusiviusunut qulaajaanissamut,
AG’mi allaa-serisat isumaqartitsilersimasinnaaneranniit.
Keld Askær
Ingerlatseqatigiiffimmi pisortaaneq