Atuagagdliutit - 05.08.1999, Blaðsíða 15

NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVATFOTO
GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 5. AUGUST 1999 • 15
suarluni allanniarlunilu a-
tuarniartarpoq. Kisitsinerlu
ilikkarsimanngisaannarpaa.
Meeqqanut paaqqinnittar-
fimmi sulilerpoq, qatsullugu-
li. 15-inik ukioqartoq paasi-
neqarpoq sakialluummik
TB-mik nappaateqartoq, taa-
malu Nuummi Dronning
Ingrid-ip Napparsimmavis-
suani qaammatini arfineq-
marlunni uninngasariaqarlu-
ni, kingornagullu Aasianni
napparsimmavimmi qaam-
matini pingasuni.
- Nuannaartuaannartuusi-
mavunga, taamaattumik nap-
parsimaleraluarmaluunniit
pujortarunnaanngilanga. Qu-
larutiginngivippara nakor-
saatit ikiussagaannga. Pujor-
tameq nappaallu imminnut
attuumassuteqarnersut eq-
qarsaatigineq ajorpara. Aat-
saat siullermik meerartaar-
nialerama pujortarunnaarpu-
nga. Tassalu 1967-imi, tama-
tumalu kingoma pujortarsi-
manngilanga, Amalia oqar-
poq, napparsimmavimmi
uninngareerluni Aasianni
niuertarfimmi sulilersoq.
- Siullermik niuertitsisar-
punga, kisitsinerli ajomartor-
siutigaara. Pisiniarfimmik
piginnittup paasigamiuk
utertuliivallaartartunga nioq-
qutissanik ilioraasunngortip-
paanga. Kisiannili naveersis-
simanngisaannarpunga, A-
malia eqqarsarpalulluni o-
qarpoq.
Niuertarfimmilu Amaliap
angut inooqatigiligassani
naapippaa - Frits, qatanngun-
ni aapparalugu Aasianni suli-
sartutut aalisartutullu suli-
soq. Taamatuma nalaani
naartuvoq, unnullu siulleq
qaaqqummani tamatuminnga
oqaluttuuppaa.
- Upperinngilaangali, ima-
lu oqarfigaara: taamaatillu-
nga pissavarma - taamaan-
ngippat ingerlaqqissaanga,
taava iseqquaanga. Tassa
1965-imi. Ukiut tallimat
qaangiummata katipput,
mannalu tikillugu inooqati-
giillutik, Amalia oqaluttuar-
poq, ukiuni tulliuttuni saki-
minut ukussaminullu Dan-
mark-imut tikeraartartoq.
1977-imi aappariit Danmark-
imut nuuipput, Slagelsep eq-
qaanut Kelstrup-imut imaa-
nit meterinik untritilinnik
marlunnik ungasitsigisumut.
Taamaalinerani Amalia
aamma Frits marlunnik pa-
nissaarsimapput. Renate
aamma Rita ullumikkut 27-
nik aamma 32-nik ukiullit,
aappariillu marlunnik ernu-
tartaarsimapput.
Sungiussiniarneq
Danmark-imili najugaqar-
nermik sungiussiniarneq
ajornakusoortorujussuuvoq.
Qaammatini siullerni pinga-
suni Amalia ullut tamaasa
qiasarpoq. Nunaannarmi na-
jugaqarput. Ilaquttanit ikin-
ngutinillu ungasissorsuarmi.
Atugaali pitsaanerulerput,
minnerunngitsumik Frits pis-
sutaalluni, aammali kalaalli-
nik timikkut innarluuteqartu-
nik Anders Vænge-miittunik
sullissilermat, taamanikkullu
kalaallit 100-ngajaat tassani
najugaqarput. Tamatumunn-
ga atatillugu Slagelse-mi ka-
laallit peqatigiiffianni sule-
qataalerpoq.
Ukiut ingerlanerini amer-
lasoorpassuariarluni Kalaal-
lit Nunaannut tikeraartarsi-
mavoq, ullumikkulli Dan-
mark-imi najugaqalivissima-
voq. Aappariit illuat toqqissi-
m,-
Peqatigiiffiup AKA-p aaqqissuussinerani kalaallit savaaraannik nereqatigiittut.
Fra en aften i foreningen AKA, hvor deltagerne bydes på grønlandsk lammesuppe.
Amalia aamma Frits-ip asasaat sisamat - meeraat emutaallu Renate, Dorthe, Rita aamma Marie.
Amalia og Frits fire guldklumper - børnene og bømebøme Renate, Dorthe, Rita og Marie.
laneranni peqatigiiffik sulif-
fiulluamerulerpoq, aaqqis-
suunneqartarlutik nipilersor-
nerit, kalaalimertoqatigiinne-
rit allarpassuillu, timimikkut
innarluutillit sammisassaat.
Aperineqarami timimikkut
innarluutillit ajunngitsumik
atugaqamersut, ingerlaannaq
ima akivoq:
- Aap, ilumut. Tassami
maani nammineq nalunngi-
sanni. Ukiulli 15-20-t matu-
ma sioma aperisimasuugum-
ma allarluinnarmik akisimas-
sagaluarpunga. Siornagu-
mummi naleqqiullugu pis-
sutsit allanngornerusimap-
put. Timimikkut innarluutil-
lit akulikinnerusumik tike-
raarneqartalerput, nammi-
nerlu Kalaallit Nunaannut
tikeraartarlutik. Pigaarute-
qarpoq angajoqqaat nammi-
neerlutik takussagaat meqqa-
tik qanoq najugaqarnersut,
ajunnginnersullu, Amalia
oqaluttuarpoq, arfineq-mar-
lunnik pulaartagaqartoq,
qaammammut ataasiarluni
pulaartakkaminik. Ilaat mar-
luk oqalussinnaanngillat.
Sinneri qallunaatuinnaq oqa-
lullutik. Pingaarnersaavorli
ilagiittarneq, imaluunniit
Amaliap oqameratut:
- Kalaallinik takunertik ta-
matigut nuannaarutigisarpa-
at.
Anders Vænge-mi Amaliap
pulaartakkami nukarliit ilaat
assiliseqatigaa.
Amalia på Anders Vænge
sammen med en af sine
yngre besøgsvenner.
simanermik suliumatussutsi-
millu takussutissaqarluar-
poq. Naatsiivik naatitanik
ulikkaarpoq. Naatitsivimmi
igalaaminiusumi agurkit to-
matillu naatinneqarput. Kuk-
kukuusivimmilu kukkukuut
qarlualuppalupput. Suna ta-
marmi qorsooqqilluinnar-
poq, tassanilu anersaartortar-
fimmit Amalia aallaaveqar-
poq, aamma sanilimi mee-
raannik namminerlu emutta-
minik paarsisarluni.
Atukkat ajunngitsut
- Suut tamarmik aallartipput
ilinniartitsisup aperimmanga
kalaallit timikkut innarluutil-
lit piumassutsinnik sulinik-
kut ikiorsinnaannginnerikka.
Pingaartumik Kalaallit Nu-
naannit tikeraartoqaraangat
nutserinermik ikuuuttassaa-
nga. Soorunami taamaalioru-
suppunga. Tassami kalaa-
liupput, Amalia oqaluttuar-
poq, ukiut 20-t sinnerlugit
taamatut suliaqartarsimasoq,
peqatigiiffimmilu AKA-mi
sulilersoq, taamanikkut kaf-
fisortartut klubiatut ingerlan-
neqamerusumi, ukiulli inger-
NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVATFOTO