Atuagagdliutit - 23.09.1999, Blaðsíða 12

12 • TORSDAG 23. SEPTEMBER 1999
ATU AGAG D LI UTIT
Atuakkiortorsuaq
toquvoq
Peqatigiiffimmik Kalaallit
Atuakkiortunik aallarneeqataasoq
palasi, atuakkiortoq
naqiterisitsisartorlu Otto Sandgreen
toqukkut qimaguppoq
En sand forfatter er død
Medstifter af Kalaallit Atuakkiortut
(Grønlands Forfattere), forfatter, udgiver og pastor
Otto Sandgreen er død
»Kalaallit Atuakkiortut«
sinnerlugit Aqqaluk Lynge,
siulittaasoq
Otto Sandgreen soraaninngo-
reernermini nunatsinni atu-
akkiornermik nappateqartut
ikittuinnannguusut ilagaat,
immikkullu taasassaavoq i-
nuk kisimi nammineerluni
1984-imi naqitcrisitsisarfim-
mik pilersitsisimammat, Ka-
laallit Nunaanni atuakkanik
naqiterisitsisarfiup ataasiin-
naanera illuatungilerniarlu-
gu.
1975-imi atuakkiortoqatini
Ole Brandt Hans Lyngelu su-
leqatigalugit Kalaallit Atuak-
kiortut pilersippaat. Otto
Sandgreenip atuakkiortut al-
lataminnik piginneqqaartus-
saanerisa ataqqineqarnissaat
pingaartitarisimavaa. Ukior-
paalunnilu siulersuisuni ilaa-
sortaanermini atuakkiortut
assigiinngitsutigut sulissullu-
git, pingaartumik isumaqati-
giissutit atuakkiortut ani-
ngaasatigut atugaannut tun-
ngasut suleqataaffigalugit.
Atuakkiaani pingaarnertut
sammineqartartut tassaane-
rupput siulitta inuusaasian-
neersut, soorlu atuakkiamini
arlariinni saqqummersissi-
masamini ersersittarsimasai
assersuutigalugit taasinnaa-
vagul: »Piniartorsuaq«, »Isi
Isimik, Kigut Kigummik«,
»Nuannersoraasi Avannaa-
ta«, aammalu allanik oqalut-
luartilsilluni suliaani, soorlu
»Georg Quppersimaan: Taa-
mani Guulimik nalusuuga-
ma« taaneqarsinnaavoq. Otto
Sandgreenip atuakkat 40-t
missaanni suliarai, taassuma-
lu saniatigut atuagarpaaluil
naqiterisitsisarfimmigut saq-
qummersillugit.
Aningaasaateqarfimmik a-
ngajoqqaani Johan aamma
Ole Sandgreen atsiullugit pi-
lersitsisimavoq, kristumius-
sutsimut tunngasunik atuak-
kiortunut kajumissaatissii-
sartussamik.
Otto Sandgreen eqiasuit-
suuvoq suliumatuullunilu to-
qussi tikillugu, piumassuse-
qarluarlunilu kingullermik
KA septemberip 1 .-3,-ani Si-
simiuni Knud Rasmussenip
Højskoliani ataatsimiimmat
peqataavoq, oqalunnermigut
suli anersaarissaaraluaqaluni
ilisimatippaatigut naggam-
mik peqataagami. Kalaallit
Nunaanni atuakkiornermi a-
Otto Sandgreenip assingisa
kingulliit ilaat, septemberip
aappaani Kalaallit
Atuakkiortut Sisimiuni Knud
Rasmussenip Højskoliani
ataatsimeersuarmata.
Et af de sidste billeder af
Otto Sandgreen på
forfatterforeningens kongres
på Knud Rasmussens
Højskole i Sisimiut
2. september.
nersaakkullu sulinermi sule-
qaterput nakkaannajuitsoq
annaavarput.
Ukioq 1980 Otto Sand-
green »Kalaallit Aluakkior-
tut« nersornaaserpaat. 1982-
imilu Namminersornerullu-
tik Oqartussat kulturikkul
nersornaasiuttagaannik ner-
sornaaserneqarpoq.
På vegne af
»Kalaallit Atuakkiortut«,
Aqqaluk Lynge, formand
Otto Sandgreen var én af de
ganske få grønlandske forfat-
tere, der de sidste par årtier
levede af sin forfatter- og
udgivervirksomhed. Han
brød ene mand den monopo-
liserede bogforlagsbranche i
Grønland i 1984 ved at starte
sit eget forlag.
Sammen med den grøn-
landske lilteraturverdens
betydeligste forfattere, Ole
Brandt og Hans Lynge star-
tede han »Kalaallit Atuakki-
ortut« (Grønlandske Forfat-
tere) i 1975. Han var utrætte-
lig i kravet om anerkendelse
af forfatternes ophavsrettig-
heder og betaling for brug af
værker og var således med til
etableringen af de første for-
lagsaftaler for at sikre forfat-
ternes vilkår.
I sine bøger dvæler han ved
vor kultur og vores traditio-
nelle livsform. Hvilket frem-
går af titler som: »Storfange-
ren«, »Øje for øje, tand for
tand« og »Nordøstgrønlands
lyspunkt«. Han stod også for
bearbejdelsen af en tidligere
åndemaners bekendelser,
nemlig Georg Quppersima-
ans »Før jeg vidste noget om
Gud«. Ialt nåede Otto Sand-
greens produktion cirka 40
bogtitler foruden sine udgi-
velser på eget forlag.
Han stiftede i sine foræl-
dres navn »Johanne og Ole
Sandgreens Fond«, hvis for-
mål er at støtte skønlitteratur
med kristeligt indhold.
Otto Sandgreen var en
yderst flittig mand og var
arktiv indtil sin død. Sidst vi
mødte ham var til grønland-
ske forfatteres møde den L-
3. september på Knud
Rasmussenip Højskolia i
Inatsisartut siulittaasuat,
Johan Lund Olsen
Nunatsinni innuttaasut nalit-
sinni malunnaateqarnerpaat
ilaat Otto Sandgreen toquvoq
85-ingajannik ukioqarluni.
Taamaalilluni angut ilagiin-
nut, atuarfinnul anersaakkul-
lu inuunitsinnut qaqutigoor-
tumik sunniutilik peeruppoq
ullussani naammatseqalugit.
Nalinginnaasumik eqqar-
sartaaserput malillugu toquk-
kut qimagunneq alianartutut
isigisaraluarlutigu Otto
Sandgreen-ip toqunera tusa-
rakku inummut tassunga qu-
jamasunneq angeqisoq eq-
qaaqqaakkama ilagaat. Inuk
qaqutigoortumik piumassusi-
lik sulisinnaassusilillu akun-
nitsinniikkunnaarpoq; taa-
maakkaluartorli suliarpassui
inuiaqatigiinni qaqugumut
pisuussutigiuassavavut.
Otto Sandgreen siorna qa-
Sisimiul. Han var livligt
engageret i debatten, men
gjorde det klart, at det nok
var sidste gang han deltog.
Grønlands litteraturverden
har mistet en ukuelig kolle-
ga.
I 1980 fik Otto Sandgreen
de grønlandske forfatteres
hædersbevisning og i 1982
den grønlandske kulturpris.
qutigooqisumik nalliuttorsiu-
tigineqarpoq palasitut suli-
nermini ukiunik 60-inngor-
torsiorami.
Ilagiinni sulinermini nu-
narput tamakkerluinnangaja-
villugu najornikuuaa. Aam-
ma atuakkiarpassuisigut
inuppassuit inuttarsillugu
naapitsisimanngikkaluartut
ilisarisimalersimavaallusoq.
Taamaattumik qularinngilara
toqunera tusagassiorfitsigut
tutsiummat nunatsinni inup-
passuit inummik taassumin-
nga qaqutigoortumik naapil-
sisimasut tusarsimasulluun-
niit misiginneqataallutik eq-
qarsaatitik qimataanut inger-
latissimassagaat, soorlu ua-
ngattaaq taamak pisunga.
Taamak naatsunnguamik
Inatsisartut sinnerlugit Otto
Sandgreen eqqaaniatsiarpa-
ra. Inunnguaq ataqqillugu
qujamasulluta eqqaajuartas-
savarput.
Ikinngut asanartoq ataqqinartorlu
palasi Otto Sandgreen toquvoq
Otto Sandgreen
imut eqqaaniut
Mindeord over
Otto Sandgreen
Allattoq, Otto Steenholdt
Septemberip qaammatip nu-
annarisama naajartulemerani
alianartumik tusarlerneqar-
punga ikinngutiga, ateera pa-
lasi Hr. Otto Sandgreen utoq-
qars'uanngorluni Qeqertar-
suarmi eqqissilluni toqusoq.
Taama tusagaqarnerma,
naak aliasunnermik misigiga-
luarlunga, eqqaasilerpaanga
ullormi nuannersumi, ateer-
ma palasitut sulinermini ukiut
60-inngormagit junip aal-
laqqaataani ukioq 1998, Inat-
sisarlut Siulittaasoqarfiat sin-
nerlugu Qeqertarsualiarnin-
nik, ateera Otto Sandgreen
inatsisartut ataqqinaammik
nersornaasiuttagaannik guul-
timik nersornaaseriartorlugu.
Taamani oqaatsikka imaat-
tut maanna ateerma toqune-
rani eqqaaniutitut tamanut
tusarliukkusutakka imatut
oqariartuuteqartut uteqqi-
laarlakka:
- Ila amerlaqisunit ilisima-
neqarputil sineriapput tamaat
- aap, aamma Tunu ilanngul-
lugu, Avanersuarlu uagut ki-
taamiut tikinneq ajungajata-
gut, palasitut suliffigisima-
gakkit, aammali atuakkiortu-
tut atuakkiarpassuatit aqqu-
tigalugit palasitut atorfippit
saniatigut tusaamasanngorsi-
mavutit.
Neriuppunga ajuallaatigis-
sanngikkit ima oqaruma: Ot-
to, qangali ilisarisimalerpa-
git, angutitulli amgisoorsuar-
tut nukittugunartutullu eq-
qaamanak, kisianni manna
tikillugu naammassisimasatit
atuarlugillu tusaraanni tupin-
naannarput imminut aperisa-
riaqalerluni: Angutip taassu-
ma taamaasiorsinnaanermi-
nut nukissaq sumit pisarpaa?
Oqartaraluarpugut: »Piu-
massuseq nukiuvoq«, soorluli
ilinnut taanna atussallugu
amigartoq. Ila allamik alla-
nilluunniit ilasariaqarunarpoq,
suulli ilanngutissallugit imaa-
siallaannaq aalajangerneq
ajornaqaaq, suuppammitaa-
vami? Immaqa taakku ilagaat:
Eqiasuinneq, anersaaq,
arajutsiniannginneq, eqqaa-
mallaqqinneq oqaluasaallaq-
qinnerlu.
Puigugaqarsimassagalua-
ruma naqqinniaringa, ataa-
serli piaaralunga ilanngutin-
ngisara eqqaasariaqanngilar-
put, illit inuttut inuunernut
ilaammat.
Inuuninni oqalutluassat
siullersaat uangaasuuguit
puigoreersimanngilluinna-
gassat tassa sumi inunngorsi-
manerit, nalunngilluaqaara
ulloq manna tikillugu eqqaa-
magit, eqqaamallaqqissuuga-
vimmi.
Aamma ima ukioqalersi-
mavutil politikeritut suliat
nunatsinni qanganngortut
ilaasortaaffigisimallugit, tas-
salu Qaanaami »Fangerråd«-
i kiisalu Ittoqqortoormiini
Ammassalimmilu »Distrikt-
råd«-it.
Anersaakkut suliatit tas-
saasut atuakkiarpassuatit
aamma allanik ilasariaqar-
put, tassalu arajutsinianngin-
nerup eqiasuissutsillu erser-
neri ukuusut: Aallarneeqa-
taanerit ukunani: »Kalaal-
lisut oqaatsivut« kiisalu »Ka-
laallit atuakkiortut«. Qular-
nanngitsumik aamma allanik
ilaneqarsinnaagaluartul.
Qangali inersimasunngo-
reersimagavit nunarpullu ta-
maat nalunagu, naluneqar-
nallu, inuunerpit oqaluttuas-
sartaa suli sivisuumik eqqar-
torsinnaagaluarpara, tassu-
ngalu killeriarlunga sooq
guultimik nersornaaserne-
qartariaqarnerit oqaatigissa-
vara, tassalu »Nersornaat«
tunniunneqartarpoq nunap
inuinut, danskinut nunat alla-
miunulluunniit kulturikkut,
politikikkut inuussutissarsiu-
teqarnikkul allatigulluunniit
nersortariaqarluinnartumik
qanoq Kalaallit Nunaannut
iliuuseqarsimasunut.
Inatsisartut Siulittaasoqar-
fiata taamatut oqaatigineqar-
nissat isumaqatigilluinnarsi-
mavaa, taamaattumillu guul-
timik nersornaasigaanissat
aalajangiussimallugu. Ila ki-
ngusinaaraluarnerpugut? Ki-
ngusinaarlunili qanoq iliuu-
seqarneq sunngilluinnarner-
mit pitsaanerungaartarpoq.
Taamatut oqaatigineqarne-
rit annertuncrusumik ilanagu
ataqqinartoq nersornaasigas-
saq Hr. Otto Sandgreen qin-
nuigissavakkit maannarlutit
»Nersornaat guultiusoq«
maannga tigujartoqqullugu:
Tassa ukioq ataaseq man-
na sioqqullugu pisimasoq
puigunaatsoq, ataqqinartoq
ukiorpassuarni namminissar-
siorani kalaaleqatinili pillu-
git qasusuilluni suliuarsima-
soq Hr. Otto Sandgreen ataq-
qinaammik guultiusumik
saqqarmiulerneqarmat nerso-
rinnissummik uannit oqaati-
gineqartut.
Maanna ataqqinartoq toqo-
reersintalerpoq, suliarpassui
ataasiakkaarlugit taagorsin-
naanngilavut, niaqquvulli qa-
suerserfissatta tungaanut si-
kisippavut, ataqqinningaar-
lutalu tamatta ataatsimoorlu-
ta ima oqarluta:
Palasip ataqqinartup Otto
Sandgreen-ip eqqaaneqarne-
ra ataqqinartuujuarli!
Af Landstingsformand,
Johan Lund Olsen
Otto Sandgreen, en af vor
samtids helt store personlig-
heder, er død knap 85 år
gammel. Otto Sandgreen, der
i usædvanlig grad kom til at
sætte præg på kirken, folke-
skolen og vort åndsliv, døde
mæt af dage.
I almindelighed betragter
vi døden som noget sørge-
ligt. Da jeg hørte om Otto
Sandgreens død, var min
umiddelbare reaktion iblan-
det en stor taknemmelighed
til manden. Et menneske
med sjælden viljestyrke og
arbejdsevne er ikke længere i
blandt os; men frugterne af
hans kolosale arbejde vil
fortsat berige vort samfund i
lang tid fremover.
Otto Sandgreen fejrede
sidste år et meget sjældent
jubilæum, nemlig 60 års
jubilæum som præst.
I forbindelse med sit kirke-
lige arbejde lærte Otto Sand-
green snart sagt hver eneste
krog af landet at kende. Selv
mennesker, der aldrig har
trufet ham, har ligesom lært
ham at kende via hans omfat-
tende forfatterskab. Jeg er
således ikke i tvivl om, at da
budskabet om Otto Sandgre-
ens død blev kendt, så har
enhver, der enten har truffet
ham eller hørt om ham, i stil-
le stund sendt tanker og med-
følelse til hans efterladte.
Sådan som jeg gjorde.
Med disse få ord vil jeg på
vegne af Landstinget tilken-
degive, at vi altid vil mindes
Otto Sandgreen - dette kære
menneske - med ærbødighed
og taknemmelighed.