Atuagagdliutit - 17.02.1982, Qupperneq 28

De Nederlandske Antiller tassaapput qeqertat Aruba, Bonaire, Cura-
cao, Saba St. Eustatius kiisalu St. Maarten-ip ilaa
De Nederlandske Antiller består af oerne Aruba, Bonaire, Curacao,
Saba, St. Eustatius og en del af St. Maarten.
De nederlandske Antiller:
EF OLT-miittunit
pisiakippaallaartarpoq
Antillerit ukiumut romimik EFimut
nioqqutigisartagaat pointinut 4,7 mio. arkinut
naapertuuppoq
De nederlandske Antillerini naju-
gaqartut aputimininnguamilluun-
niit takusaqarsimanngisaannar-
put, sikulu taamaallaat tassaaso-
raat romimut colalummut nillu-
saatigalugu atorneqartartoq.
Taamaattorli nuna taanna qeqer-
tani ungasissorsuarmiittuni, se-
qinnertuaannartunilu ittoq Ka-
laallit Nunaallu assigiissuteqar-
put.
Assigiissutaat immaqa ersarlu-
kujukkaluarput. Antillerit taak-
kua, kujallersaat Venezuelap
avannamut sineriaaniit ersinga-
jappoq, kiassusiatalu agguaqati-
giissinnera 27,5 gradiuvoq. Qe-
qertat arfiniliusut taakkua katil-
lutik angissusiat 1000 kvadratki-
lometeriuvoq Kalaallit Nunaat 2
mili. kvadratkilometeriusoq, nu-
naallu sermersuaqarani kiattu-
tuulli naggorissorsuuvoq.
Aatsaallu politikip tungaa qivi-
OLT-mik nalu-
naarutit paasi-
narpianngitsut
1981-imi oktober qaammataa-
gaa Nuummi tikeraarnermini
EF-kommissær Poul Dalsager
arlalinnik apeqquteqarfigine-
qarpoq OLT-mik aaqqissuussi-
nermut tunngasunik. Akissu-
tit kingusinaaqisumik maanna
namminersornerullutik oqar-
tussanit tiguneqaqqammer-
put.
Taakku Bruxellesimiit nas-
siunneqarsimapput juullin-
ngitsorli.
EF-kommissionip akissu-
taani ilaatigut erserpoq Ka-
laallit Nunaata ilaasortaajun-
naarnissamik isumaqatigin-
ninniarnerminut OLT-mik
aaqqissuussivigineqarsinnaa-
nermik isumaqatiginninniar-
nerit ilaatissinnaagai. »Isuma-
qatiginninniarnerit marluk
taakku ataatsikkut ingerlan-
neqarsinnaapput«, akissummi
taama allassimavoq. Akissum-
mittaaq erseqqissarneqarpoq
Kalaallit Nunaat anissappat
nuriat ilaasortaasut tamarmik
akuersisariaqassasut.
Kommissionip Kalaallit Nu-
naat neriorsoreerumanngilaa
OLT-mik aaqqissuussivigine-
qarnermut ilanngullugu aali-
sakkanik EF-imut nioqqute-
qarnermut akitsuusiiffiginnin-
neqartarsinnaanersoq. »Pisari-
aqartuuvoq Kalaallit Nunaata
unammillersinnaassusiata na-
lilersornissaa, aammalu Ka-
laallit Nunaata aalisakkat
suut EF-imut nioqqutigissane-
rai«, taama allassimavoq.
Akissummilu naggataatigut
aalajangiunneqarpoq kalaallit
nioqqutissiaasa EF-imut eq-
qunneqarsinnaanerat EF-er-
miullu Kalaallit Nunaata aali-
sarfiini aalisarsinnaatitaane-
rat imminut attuumalluinnar-
tinneqassasut.
Kalaallit Nunaanni iserti-
taqqortussuseq qutsippallaar-
simassappat OLT-mi aaqqis-
suussisoqarsinnaassanngin-
nersoq, erseqqissumik akissu-
teqarfigineqanngilaq. Kom-
missionili nalunaaginnarpoq
OLT-mik aaqqissuussivigine-
qarsinnaaneq »aatsaat angu-
neqartarpoq nunap pineqar-
tup ineriartornikkut aningaa-
sarsiornikkullu atugai suku-
miisumik misissuiffigineqaree-
raangata«. solsi
araanni assigiissutaat ersertar-
poq. Kalaallit Nunaanni Antiller-
illu tamarmik Europami nunat
ilaanni attavigisaqarput, aappaa
Danmarkimut aappaalu Hollandi-
mut. Tamarmik namminersorne-
rulersimapput, illersornissalli nu-
nanullu allanut politikip tungaa-
tigut nunamit attavigisaminit
isumagineqarlutik.
Politikikkut assigiissutit suli
anginerulersinnaapput Kalaallit
Nunaat sapaatip akunnerani tul-
lermi taasinissami naaggaarpat.
Antillerimmi EF-imut atassute-
qarput naalakkersuisutta EF-imi
ilaasortaalluinnarnermut taarsi-
ullugu piumanerpaasaannik:
OLT-mik aaqqissuussivigineqar-
neq.
Taanna tassaavoq niuernikkut
iluaqutissarsivineqarsinnaasoq,
tapiiffigineqarnissamullu periar-
fissalik.
OLT-mik aaqqissuussivigineqar-
nerup Antillerini najugaqartunut
240.000-iusunut kinguneraa nioq-
qutissiatik nunanut EF-imi ilaa-
sortaasunut tunisinnaammatigik
akileraarutitaqanngitsumik. Piu-
masarineqarporli nioqqutissiaq
tamakkerluni qeqertanit taakku-
nannga pisuussasoq — imaluun-
niit minnerpaamik nioqqutissiari-
neqarnerata annerpaartaa tassa-
ni pisimassasoq.
Antillerit nunani allamiut sulif-
fissuaataannik pilerisaarinermin-
ni EF-imut atassuteqarnertik tu-
saqqusaarutigisarpaat, ilanngul-
lugulu akileraarutitigut iluaqute-
qarsinnaaneq neqeroorutigisarlu-
gu. Sulisitsiviit qeqertani suliffiu-
teqalersimasut ilagaat qallunaat
umiarsuarnut qalipaasiorfiat
Hempels Skibsfarver.
Antillerit OLT-mik aaqqissuus-
sivigineqarneranni nioqqutissiat
marluk qeqertaninngaanneer-
suussutsimik piumasamit immik-
koortinneqarsimasut tassaapput:
rom uulialu. Imerpalasut marluk
taakku Kalaallit Nunaata aali-
sakkanit nioqqutissiaatungajalli
nunap aningaasarsiorneranut pi-
ngaaruteqartigaat.
Uulia Venezuelaminngaanneer-
suuvoq, qeqertallu annersaata
aappaat, Curacaoip, akuiaavissui-
ni marluusuni akuiarneqartarlu-
ni, nioqqutigeqqinneqannginner-
mini. EF imminut pisussaatissi-
mavoq ukiumut 2 mio. tons tikil-
lugu, iluanaarnarsinnaasunik atu-
gassaqarluni pisinissaminut.
Romimik nioqquteqarfiit mar-
luupput, taakkualu nioqqutissiar-
tik tamaviat Europamut tunisar-
paat. 1980-imiEF-ip akuersissuti-
gaa Antillerit romi ukiurt11^
avammut nioqqutigisinnaasa
akitsuuserneqarani naapertuutis
sasoq imigassamut akuitsumut .
mio. literimut -
Kalaallit Nuna:
qassagaluaruni
4,7 mio.-nik naleqartussaq.
OLT-mik aaqqissuussivigineqar
simanerup nalaani, 19 76-in111
ukioq ataaseq manna sioqqulW
gumut atuuttumi, Antillerit plS'
mavaat 90 mio. kr.-t toqqaannar
tumik tapiissutitut, taarsigassa1^
siatut erniakitsutut 55 mio. km
akiitsukkatullu 25 mio. kr.-t. An1
ngaasat pingaartumik atorneqa1’
simapput aqqusinernik, umiarsa
alivinnik atassuteqarfiusinnaasu |
nillu allanik piorsaanermut.
Jan H. Wellenip, Antillerl
Lars Emil Johanseniattut taanv
qarsinnaasup oqaasii naapertor
lugit, EF-imit tapiissut annertuu
mik naammagisimaarneqarpoQ'
Ikinngutinnersumik katerisirna3
qatigiiffimmi 1980-imi taanna
oqarpoq, annerusutigut isigalug11
»EF-imi pisortat periaaserisarta
gaat assut iluarisimaarneqar
put«. i
Antillerittaaq EF-imut nak'
nginnaasumik atassuteqarnera
pillugu ajunngitsuinnarnik oqaa-
sissaqarpoq, naak ingasattajaa'
rinngikkaluarluni: »OLT-mik aaT
qissuussinermi paragrafeqanng1'
laq De nederlandske Antillerit so-
qutigisaannut ajoqutaasinnaasU'
nik«.
— Taamaakkaluartorli kingk"
neri annertoorsuunngillat. OLP
mik aaqqissuussinermi silarsuaQ
tamaat assigiimmik isigineqat'
pallaarpoq, uagullu ineriartornik'
kut ajornartorsiutitsinnut imrnik'
kut ittunut naapertuuppallaara'
ni. De nederlandske Antillerin1
suliffissaarusimasut amerlaqaat-
Taamaattumik aningaasarsion
nermik tamatigoornerusumik P1'
lersitsinissaq pisariaqartinneqai"
poq, suliffissuartigullu ineriartoi"
neq sukkanerusumik ingerlasaria-
qarpoq.
Jan H. Wellenillu naggataati'
gut EF kajumissaarpaa OLT-mik
aaqqissuussivigineqarsimasut
ikiorneroqqullugit nioqqutissiaa'
sa pisiarisarnerisigut toqqaan'
nartumik ikiuutinik tunioraaneO
pinerunagu.
Tassungalu tunngatillugu ir|'
nersuussutigaa EF-ip 1977-imi nj'
oqqutissat Antillerinit pisiaris1'
masai 40-50 mio. kr.-nik naleqar'
simasut, EF-illi Antillerit nioqq1!'
tigisai 1,2 mia. kr.-nik naleqars>"
mallutik. solsi
- imaappoq ro>“
nni nioqqutigi11.®'
pointinik arkin1
llloqarfiit pingaarnersaat Willemstad hollandimiut sanariaasitoqaan-
nit sunnersimaneqarpoq.
Hovedstaden Willemstad er præget af gammel hollandsk byggestil.
28
Atuagagdliutit