Atuagagdliutit - 13.11.1980, Side 3

Niuertoqarfik Uummannaq
tunngavilerneqanngikkallarmalli
tamaani inuppassuupput
Kommune ukiut marluk pingasut qaangiuppata
katersugaasivittaassagunartoq.
Uummannap illoqarfia helikopterimiit isigalugu. Oqaluffiup ataatunginnguaniippoq orsuerniarfitoqaq, taassumalu ataatungaani
KGHp illuutitoqai. Taakku tunuatungaanniippoq timersortarfik suli inerneqanngitsoq — ilaasagooq taagorpaat illu type 3 angineru-
laaginnartoq.
Uummannaq by set fra helikopteren. Lige nedenfor kirken ses det gamle spækhus og neden for det igen KGHs gamle bygninger. I
baggrunden ses sportshallen under opførelse — af nogen kaldt udvidet typehus 3.
Uummannap umiarsualivianut
pilluni assigaa illoqarfiup piso-
qartaanut pilluni. PaariUuagaa-
qaaq. Talerperliuvoq napparsima-
vitoqaq alutornarluartoq 30ik-
kunni sanaaq. Qutsinnerulaarpoq
oqaluffik ujaqqanik qarmagaq
1933-35imut sanaaq. Kiisalu illu
issunik ujaqqanillu qarmalik suli
inunnit najugarineqartoq 1900k-
kut aallartinneranni sanaaq. Saa-
merliupput niuertoqarfiup illor-
suatoqai, nutarsagaaqqammer-
sut sulilu ilaasussatut inniminnii-
artortarfittut, atisaarniarfittut
niuernerullu aqutsiveqarfiatut a-
torneqartut.
Qiterliupput orsivik qaqortu-
mik amiutilik (qalipaatilik) illo-
qarfiup ilkuisa pisoqaanersaat
klasse A-mi eqqissisimatinneqar-
toq.
Ullumikkut orsivik KGHp qu-
ersuatut iluarsaanneqarsimavoq,
ukiulli ikittunnguit qaangiuppata
qularnanngitsumik Uummannap
katersugaasiviatut atorneqalis-
saaq. Tamanna katersugaasivit-
taarniat siunnerfigaat, siulittaa-
suat Jakob Kruse nassuiaavoq.
Jakob Kruse kommunep piorsar-
simassutsimut atuartitsinermul-
lu aqutsiveqarfiani pisortaavoq.
Katersugaasivittaarnissamut a-
taatsimiititaliat feruarimi 1980
pilersinneqarput. Maanna taakku
neriuutigaat ukiut marluk pinga-
sut qaangiuppata katersugaasi-
vimmik ammaasinnaassallutik
— Maanna pisariaqalerpoq ua-
gut nammineq maani oqaluttuas-
sartarput paarilissallutigu. Ua-
aga nammineq meeraasungali til-
kgarneqartut iluatinnartut arlal-
lit aallarussorneqarsimapput, ar-
lalissuillu Nuummut nunatta ka-
tersugaasivianut nuunneqarsi-
mapput.
Inoqarfimmut Uummannap pi-
gisaanut katersugaasiviuinnarani
aammattaaq Kalaallit Nunaata a-
vannaani piniutinik katersuivit-
tut atorneqartussaavoq.
— Maani piorsarsimassutsitta
saqqummiisaanik peqarnissarput
Pisariaqartinneqarpoq, Jakob
Kruse erseqqissaavoq, tamatu-
muunalu assortorneqarsinnaan-
ngilaq. Uummannalluunniit oqa-
luttuassartaa kisiat pigaluaraan-
*11 katersugaasiveqarnissaa tun-
ngavissaqareerpoq.
Inuppassuit
Uummaannaq takisuumik pissa-
hganartumillu oqaluttuassarta-
qarpoq. Tamatuma ilaa allanne-
Qarsimavoq, tassa 1963-imi illo-
qarfik ukiunik 200-liimmat. Ta-
ntatuma saniatigut oqaluttuaan-
nartigut manna tikillugu eqqaa-
tnaneqartorpassuupput. Inoqar-
fiillu oqaluttuassartaannik iUsi-
fnannilluartuupput siornatigut
kæmneriusimasoq Mathias Fleis-
cher aammalu Joas Andersen.
Nunasiatut sanaartorfigine-
qanngikkallarmalli Uummannap
eqqaa inuppassuaqareersimavoq.
Ullumikkumut naleqqiullugu ino-
^arfippassuusimapput. Sineris-
sap ilarujussuani, pingaartumik
Nuussuup sineriaani inoqarfiit
lrnminnut qanittuaqqat inuppas-
suaqarsimaneranik uppernarsaa-
sut nassaartorfigineqartarsimap-
Put.
Nuussuup isuani qarmagaq eq-
qumiitsoq nassaarineqarsimasoq
oqaatigisarpaat. 4,5 meteritut ta-
kitigaaq 2 meterinillu portutiga-
luni. Ujaqqat kusanaqqinnaat a-
torlugit qarmarneqarsimavoq. O-
qaluttuarisarpaat Kaassassuun-
ngooq nannunut pullatitut sanaa-
va.
Ilimanarneruvorli qarmagaq
qallunaatsiaanit sanaasimasoq.
Tamaanga anngussimagaluarput,
tamatumali saniatigut tamaani
nunaqarsimanerannik uppernar-
saatissaqanngilaq.
Pukkitsormiut
Nunasiatut illuliorfigineqanngik-
kallarnerup nalaani Pukkitsor-
miut (Holland) Uummannap eq-
qaatalu inuinit ilisimaneqarluar-
simapput. Illorsualiortoqareera-
luarlu riiuertarnertik ingerlatiin-
nartarsimavaat. Nunap aqqi arla-
lissuit tamaani pukkitsormiut at-
sersuinerinik takussutissaqarput,
soorlu sigguk taasarsimavaat
Svartenhuk.
Pukkitsormiut tamatuma qa-
nittuani arfanniartarsimapput ta-
maanilu najugalinnik niueqatigin-
nittarlutik, allaallut pukkitsormi-
ut Illorsuit kujatinnguanni niuer-
niarfeqarsimagaluarput.
Kalaallit Nunaanni tamarmi
qallunaat nunasiallit kalaalht
pukkitsormiullu imminnut qanip-
pallaarnerat ernumagalugu isigi-
neqartarsimavoq. Nunasialittullu
illorsualiorfigineqartartut amer-
lassut ataqatigiinnerup taassuma
aserorsarneqarnissaanik siuner-
taqartarput. Taamaaliornissarlu
Uummannamut tunngatillugu
1758imi isumassarsiaasimavoq.
Illorsualiorfissaq Nuussuup
kujammut isuani inissinneqartus-
satut aaliangerneqarsimavoq,
qallunaatsiaat qarmagaat eqqu-
miitsoq kujaqqutitsiarlugu. IUor-
sualiorfik niuertulerneqarsima-
voq, niuertussalerneqarsimavoq,
sanasulerneqarsimavoq, igasuler-
neqarsimavoq taasakululerneqar-
simallunilu.
Nuunneqarpoq
Nunasiaqatullu illorsualiorfiat
aallaqqaammulli ajornartorsiute-
qareerpoq. Sila taamanikkut une-
risimanngeqaaq, ukiorlu siulleq
tamarmik nappaalasimapput. A-
torfillit pingasut toqusimapput.
Kiisalu illorsualiorfiat inoqarfin-
nut allanut ima avinngarusimati-
gaaq allaat inoqarfinni allani puk-
kitsormiut kalaallillu niueqati-
giinnerat akornusersorneqarani i-
ngerlaannarluni. Nunasiallit qa-
noq iliuuseqarsinnaanngillat,
aammalu tamatumunnga peqati-
gitillugu pukkitsormiut nioqqu-
tissaataat amerlanerullutillu pile-
rinarnerupput.
1760imi illorsuit nuunneqarnis-
saat aaliangiunneqarpoq. Uum-
mannap qeqertaa tikkuarneqar-
poq. 1761imi orsivik angutillu a-
torfillit pingasut tassunga nuup-
put. Paasiniartussaavaat taman-
na inuuniarfiginnersoq, tassalu
niuertoqarfik aatsaat 1763imi pi-
sortat tungaannit akuerineqar-
poq.
Nunaqarfiup inissinnera pit-
saanerulluinnarpoq, ajornartor-
siutilli nutaat aamma atugaaler-
put. soorlu kangerluup sikuata
attartunerunera pissutigalugu
immakkut angalaneq sivikitsuin-
naasarpoq, kiisalu kalaallit puk-
kitsormiullu niueqatigiinnerat al-
lanngunngilaq. 1764imi niuertoq
Københavnimit peqquneqarpoq
pukkitsormiut niuernerat sapin-
ngisamik annertunerpaamik a-
kornusersoqqullugu. Kiisamilumi
ukiuni aggersuni nungugaluttuin-
narpoq.
Qassusersortarneq
Nunasiallit inunnik attaviginnin-
nerata pitsanngoraluttuinnarne-
ra pissuteqarunarpoq taakku tu-
ngaannit piniarnermik inuutissar-
siuteqarnerup soqutigineqarneru-
neranik.
1776imit aallaasit pisiarineqar-
sinnaanngorput, niuertullu J. H.
Bruunip — niuertoqarfiup tun-
ngaviliisuata — puisinut qassutit
ajoqersuussutigai. Taassuma
1763imilli qassusersorneq misilit-
talersimavaa, kinguninngua qal-
lunaat puisinut qassusersortar-
neq atulersimavaat. Uummannar-
li siullersaalluni puisinut qassu-
sersornermik ingerlatsi. suusima-
sutut oqaatigineqarsinnaavoq.
Periaatsip tamatuma inoqarfinni
siuariartorneq qularnaarsimavaa.
Sukkasuumik paasineqarsimavoq
marlunnit sisamanut qimussersu-
lersornikkut qassutit lOOit mis-
saanni paarineqarsinnaasut, taa-
maaliornikkullu puisit ukiumut
500it missaanni pisarineqarsin-
naasut.
Piriaaseq pingaartumik Uum-
mannap eqqaanut naleqquppoq.
Sikuiiqertunersua pissutigalugu
qajaq sivisuumik atorsinnaanngi-
laq, qassusersornerli, uuttorniar-
nerlu allusiornerlu iluanaarnarne-
rusimaqaat.
Katersortitsineq
Niuertoqarfiup Uummannap tun-
ngavilerneqarnerata kingorna i-
noqarfiusut arlissuit inuerussu-
lerput. Ukiut hunnorujukkaat u-
kiuisa qulit kingulliit ingerlaneri-
ni ullumikkut inoqarfinnut aggu-
lussimaneq pinngortippaat.
Peqatigitillugu ajoqersuiartor-
titat takkupput. 1803imi Uum-
mannami, Ukkusissani, Ikera-
sammi, Niaqornani Saattunilu (u-
kiut arlalialuit kingorna) kiisalu
nunaqarfinni Uummannatsiami
Umiartorfimmilu ullumikkut nu-
ngutitaareersuni ajoqeqarsima-
voq.
Inuit eqitertitaasimanerannut
pissutaapput ukiut amikkisaar-
fiusimasut. Tamakku nalaanni a-
joqersuiartortitap Cappelenip al-
la ttugai najoqqutaralugit isuma-
liutigineqarsimagaluarpoq niuer-
toqarfik matuinnarniarlugu. Qu-
janartumilh qassusersornerup i-
luatsinneratigut isuma tamanna
qimanneqarpoq. Ukiullu hunno-
rujukkaartut nikimmata Uum-
mannaq »Avannaata niuertoqar-
fiini pingaarnerpaatut« taaneqar-
poq.
Niuertoqarfiugaluartoq Nuus-
suaq ajutooraluttuinnarsimavoq.
Qimanneqarnermi kingorna
(1763ip kingorna) ukiualunni ino-
qarsimanngilaq, 1774imili arfan-
niat tikittarfiattut misilinneqar-
poq. Tikittarfik Appanit pilersor-
neqaraluarpoq, kalaallilh tassani
najugaqartinniarnerat ajornakus-
soorsimavoq. 1796imi qallunaaq
Jens Amager Nuussuarmut nu-
nassippoq kalaallinik arlalinnik i-
laqarluni. 1799imi »niuerfittut ar-
fanniarfittullu« Nuussuaq taane-
qarpoq. 1810imili matuneqaqqij)-
poq. Kingorna inoqaleqqittaralu-
arpoq kisiannili naggataatigut i-
nuerutivippoq iluamillu ingerla-
nani.
Avinngarusimasoq
Ulloq manna tikillugu Uumman-
naq Nuussuup kujataanut naleq-
qiulluni avinngarusimasutut ku-
jataani ineriartornersuarmit eq-
qorneqarsimanngilaq. Nuussuup
ateqaassuani eqqortillugu Uum-
mannaq kitaata ilaanit avissaaq-
qutsippaa. Ukiullu qulikkaartut
marlussunnguit matuma siorna
Uummannap ineriartortitassaan-
ngitsutut isigisaagaluarpoq qal-
lunaat Kalaallit Nunaannut ineri-
artortitassaannut nallersuuk-
kaanni.
Ullumikkut Uummannaq ino-
qarfiuvoq nioqqutissiornikkut
nunaqarfittaminit napatitaasoq.
Taamaanneralu pilersaarusiugaa-
sutut pineqarnermik inernerun-
ngilaq. Taamatut pissuseqarneq
tassaavoq inoqarfiup isorartuup
avinngarusimasutut piniartoqar-
fittut oqaluttuassartaata taki-
suup kinguneraa.
Inoqarfiuvoq isorartulluinnar-
toq. Kommune ammalortunngori-
arlugu sihssusia uuttoraanni 170
kilometeriuvoq. Katilluni 75-
80.000 kvadratkilometeriuvoq.
Qallunaat nunaata angissusia
marloriarlugu. Tamatuma ilaa
60.000 kvadratkilometeriusoq
sermersuarmit poorsimavoq.
3