Atuagagdliutit - 30.03.1983, Blaðsíða 9

Qalasersuup tungaanut
niuertarfik kingulleq
Silarsuarmi niuertarfiit avannarlersaat ukiut tamaasa
nioqqutissanik 1 mio. kr-it sinnerlugit nalilinnik pisisarpoq
Hiuertoruseq Kristian Møller KGH-
ip Siorapalummi niuertarfiata sioraa-
ni.
Handelsforvalter Kristian Møller for-
an døren ind til KGH-butikken i Sio-
rapaluk.
Silasiorfeqarfiit ataasiakkat avannar-
Pasinnerupput, nunaqarfilli Siorapa-
luk tassaavoq silarsuarmi aalajanger-
sumik najugaqarfigineqartul avan-
narlersaal.
Nunaqarfik 60-it sinnitsiarlugit i-
noqarpoq, affaannit amerlanerusul
nieeraallutillu inuusuttuusut. Silarsu-
armi oqaluffiit avannarlersaannik o-
qaluffeqarput, silarsuarmi atuarfiit a-
vannarlersaannik atuarfeqarlutik si-
larsuarmilu pisorlat niuertarfiutaasa
avannarlersaannik pisiniarfeqarlutik.
1980-imi tikippoq Kristian — Kale
— Møller, inuusuttoq 20-ikkut qeq-
qanni ukiulik, Siorapalummut Kuja-
taaniit. KGH-mi ilinniartuunini ineq-
qammerpaa Kujataanilu nunaqarfin-
ni marlussunni sulinikuulluni. Maan-
na »silarsuup isuanut« pivoq niuer-
tarfimmi pisortaassalluni — niuerto-
rusiuffissaminut siullermut.
Siorapaluk sissaqarpoq qaqortu-
nik sioraannaasumik, julimilu kissa-
futtortillugu eqqarsaatiginerluunniit
ajornarpoq Nordpolemiit kilometeri-
nik 1500-iunngitsunilluunniit ungasis-
susilimmiilluni. Sila kissalaarpoq, a-
vatangiisillu qorsorpalualaartuin-
naapput. Illut qalipaatigissut akorni-
ni ivikkat naalluarsimapput, nuna-
qarfimmilu isorlersaalluni ippoq pisi-
niarfik — pisiniarfik nioqqutissaris-
soq qaliani toqqorsivilik.
Kristian Møllerip umiarsuaq siul-
'eq utaqqivaa. »Grønland« Qaanaa-
Pti usingiarpaluppoq. Taava 58 kilo-
•neterit killiit avannarpaqqissaat Sio-
rapalummukarluni.
1 miiiiuunit sinnerlugit
— Nioqqutissat 100 tonsil 1 miiiiuu-
nit sinnerlugit nalillit piniarsimavak-
ka, Kristian Møller niuertorutsip il-
luani angisuumiitilluta nassuiaavoq,
nulianilu tikeqqaaramik sunnguamil-
luunniit pequtaateqarsimanngillat.
— Nioqqutissaatissavut ukiumut i-
livitsumut naammanniartussaassap-
put, nangilluni oqarpoq.
— Ukiup ingerlanerani nioqqutis-
sanik allanik pineq ajornavittarama?
— Ilumut. Nunaqarfiliartaat »Ka-
ren«, 36 fodsinik angissusilik, tikius-
sinnaasarpoq, ukiuuneranili pisaria-
qartitsilivikkaangatta Qaanaamiit qi-
mussimik snescooterimilluunniit aal-
lersinnaasarpugut.
— Snescootereqqusaagassi?
— Aap, ukiuunerani aqqut aalaja-
ngersimalluinnartoq atorlugu. KGH
marlunnik snescooteriuteqarpoq.
— Qimussimimmi?
— Taamaaliorsinnaavugut, taavali
piniartut qimussersigisavut nammi-
neq akilissavavut.
Naak pisariaqalersillugu nioqqutis-
sanik pissarsineq ajornartanngikka-
luartoq, taamaattoq nioqqutissat u-
kiumut ataasiartumik umiarsuarmit
tikiunneqartartut pingaaruteqarluin-
narput, KGH-milu sulisut pingasuu-
sut umiarsuaq usingiarlugu ulapit-
tuartarput.
— Alborgimiit pisinerusarpugut.
Kukkukuuaqqat perlukui
Kristian Møllerip nammineq aalaja-
ngertarpaa nioqqutissat suut pisiaris-
sanerlugit, qallunaat nerisassaataat i-
lanngullugit tikisittarpai.
— Pisigisarpavut soorlu kukku-
kuuaqqat perlukui puulukimerngillu
juullimullu puulukiminernik siatassa-
nik aamma peqartarluta, oqaluttuar-
poq.
— Sooq nunaqarfimmiut taama
pisaqartartigisut qallunat nerisassa-
taannik pisiassaqartittarpigit?
— Aammami ilaqarput nammin-
neq piniartanngitsunik, aammalu pi-
niarneq ajornarsisillugu isumalluutis-
saqartariaqarpugut.
— Naatitanik tikisitsisarpit?
— Naamik taamaaliortanngila-
nga.
Tunisineq
Niuertoruseq pisiniarfigineqaannara-
ni aammali unitsivigineqartarpoq.
— Tunineqartarput puisit amii, te-
riannissat amii, ukallit amii, aarrit
tuugaavi, qilalukkal tuugaavi, kamit,
aaqqatit iperaatassallu, Kristian Møl-
ler nassuiaavoq.
Tunineqartartunit puisit amii pi-
ngaarnersaapput aarrilli tuugaavi
aamma pingaaruteqarluarlutik.
— Maani puisit amersiarisartakka-
vut amerlaqaat. Kujataani nunaqar-
finni ukioq kaajallallugu tunineqar-
tartut amerlaqataat maani sapaatip
akunneranut pisiarigajuttarpavut.
— Ammit pitsaasut?
— Aap, kisianni ukiuni kingullerni
akigissaartannginnamik, ilisimatinne-
qarpungalu ammit A2-nik pitsaassu-
sillit A3-mik pitsaassusilittut ilillugit
pisiarisassagikka.
Ukiup ataatsip ingerlanerani puisit
amii 2000-iusinnaasarput. Taakku-
nannga50-it missaat Al-imik pitsaas-
suseqarsinnaasarput, pitsaanerpaa-
jullutik, sinnerili A2-mik A3-milluun-
niit pitsaassuseqartarput.
— Tamakku piniartut ammimut a-
taatsimut 100 kr-it missaannik akis-
sarsissutigisarpaat, Kristian Møller
nassuiaavoq.
Nanorpaaluit maani pisarineqar-
tarput, amiili qaqutiguinnaq tunine-
qartarput. Qarligisaramikkik.
— Qarliit akisoorsuit. Uanga taa-
maattorsinikuuvunga. 4000 kr-inga-
jannik akeqarput.
Ukallit amii ataasiakkaat tunine-
qartarput ikittuinnaallutilli, naak u-
kalerpassuit pisarineqartarluartut. A-
mii kamiit alersaannut ikernuaralugit
atorneqartaramik.
— Ukallit amii amminut oqorner-
paanut ilaagamik.
Qerititsiveqarumagaluarput
KGH Siorapalummi ncqinik pisior-
torsinnanngilaq.
— Kommune kisimi laamaalior-
tarput, taamaaliortarpullu taamaal-
laat piniarneq ajutuussagaluarpat
qimminut nerukkaatissaarutinngin-
nissaq anguniarlugu, Kristian Møller
nangippoq.
— Nunaqarfimmi qerititsiveqaler-
nissarput piniartut kissaatigigalua-
qaat, Kristian Møller nassuiaavoq,
— Taava neqit toqqortarisarsinnaa-
lissagaluarpavut, tanianna tamatsin-
nut iluaqutaaqqajaraluaqaaq, aam-
mami qerititat Danmarkimimeersut
toqqortarisarsinnaalissagaluaratsigik.
— Piniartut Qaanaamut tuniniaa-
jartortarsinnaangillat, ungasippallaa-
qimmat. Siumuinnaq aqqutaa nalu-
naaqultat akunnerini arl'ineq-mar-
lunni arfineq-pingasuniluunniit inger-
laneqartarpoq aammalumi taama si-
visutigisumik utertussaasarlut ik.
Kigutigissaaterpassuit
Kristian Møllerip Siorapalummiinne-
rani ukiumi siullermi kommunemi
sumilluunniit kigutigissaasoqarneq a-
jorpoq.
— Nakorsaq qasseeriarluni maa-
niinnikuuvoq, kiguserisullu kigutaar-
tarlugit.
Pisariaqarluinnaleraangat inuit
namminneerlutik Qaanaamut kigu-
taarsikkiartortarpul.
— Kisiannili, Kristian Møller na-
ngippoq, — kigutigissaaterpaasuil
maani Siorapalummi pisiarineqarlar-
put. Qularutiginngilluinnarnerarpaa-
lu atorfissaanut atorneqartartut.
— Ilami aamma kigulit qaqorsaa-
taannik tunisaqartaqaagut — Kuja-
taaniluunniil lunisarsimasannit anne-
rusumik.
Ussaqak Uvdloriax 1974-miit Siorapalunni kommunefogedetut atorfe-
qarsitnavoq ukioq ataaseq kisiat sulinngiffiginagu. Taamaatinniaralu-
artoq inunnik qinnuvigineqaraini atorfini uterfigeqqippaa.
Politiitut atorfeqarneq suliaq annertuusinnaavoq aningaasarsiallu
peqqutigalugit atorfittut tiguneqarnissaa pilerinassuseqarani, naammi
nasartaaraluarluni, anaatartaaraluarluni paffequtsiutitaaraluarlwiilu a-
kissarsiassaq qaammammut 140 kr. -niinnaammat. Ussarqap nasartaa-
ni atorneq ajorpaa, tamarmimmi nahmngimmassuk kommunefogede-
usoq aammalu angigingamiuk.
Qujanartumik annertuumik pinerliiniartoqarneq ajorpoq. Pisartut
annertunerit tassaasarput inuit isumaqatigiikkunnarsimasut imigassar-
torsimanerup nalaani.
Ussarqak UvdloriaK har været kommunefoged i Siorapaluk fra 1974
med et enkelt års afbrydelse. Han ville holde op, men befolkningen
overtalte ham til at komme igen.
At være den lokale politimyndighed kan være krævende og ingen
gør det for lønnen: 140 kr. om måneden — selvom man får kasket,
knippel og håndjern. Ussarqak går aldrig med kasketten, dels fordi alle
ved, han er kommunefoged, dels fordi den er ah forstor.
Heldigvis er der ikke megen kriminalitet. For det meste handler det
om folk, der er blevet uenige under påvirkning af spiritus.
A.TUAGAGDLIUTIT
9