Atuagagdliutit - 30.03.1983, Page 16

(Oup. siul. nangitaq)
qatigaa sorluilu. Tamatuinuuna
qaannal ilaat annguppoq piareerluni-
lu unaanilu qatigaanut kappullugu.
Nakangalippallaarsimagunarpaali,
tassami kaiaqqippoq kinguninngualu
avatartani attataralugu.
Suliaq ulorianartoq
Piniallaqqissut kisimik taamatul qila-
lugarniarsinnaapput, navialiffiora-
laannaammai. Qajartullaqqilluinnar-
tuusariaqarpoq, qinnarissuulluni pe-
riaiaallaqqissuullunilu. Nalunaaqut-
(at akunnerini arlalinni utaqqisoqar-
sinnaasarpoq, lassanngaannarlu par-
ruttariaqalersinnaasarluni. Qilalugaq
uisorernerni arlalialuinnannguani
puisimasinnaasarmal piareersimal-
luinnarluinnartariaqartarpoq. Taa-
maanngippat unaaq piffissaanul kap-
punneq ajornassaaq.
inissamiinneq imaappoq, qilalu-
gaq talerpilliullugu siunikannermiitil-
lugu. Taantaalippat lalerpiugaanni
— patajaatsumik naakkiariartoqar-
sinnaavoq — immaqalu pirigaarner-
paaq — qularissanagu aleq avalarlu
ajornaquieqanngiisumik siassinnaa-
sui.
Kommunaldirektør Sofus Joelsen
oqaluppalaarpoq, ilaanni aleq piniar-
tumut nernguttoorsimasoq, nusutsin-
nerminilu qitermigut avinneqarsima-
soq.
Sofus Joelsenillu oqaluttuaraa pi-
niartoq 19-inik ukiulik, siornaan-
ngorpoq pujorluleeqqamiit qilalugar-
niartillutik singernermigut alermik qi-
lertoorfigitilluni nusuttaasimasoq, qi-
lalugarli qasukkaamigallartillugu pi-
nasuariarluni qilerussaarsimasoq taa-
malu annalluni.
Imaq aappalultoq
Uuropamiut amerikamiullu qilalu-
garniartunik isiginnaaraluarunik ta-
korannarinngeqqooraluarpaat. Qila-
lugannguakkuluk luukkartaqarluni
avatartaqarlunilu qaannanil pingasu-
nit malersorneqartoq.
Inuuninni qilalugarniartunik isi-
ginnaaqqaarama tamanna eqqarsaa-
tiginngitsoorsinnaanngilara, Piitap
qaannat tungaannukaatilermaligut
ipulluni qaannallu kinguleriiaarlutik
tuukkartalerlugulu, alilerlugulu ava-
lartalersormassuk.
— Soormi aallaaginnanngilisiuk?
Kingornaligut Jørgen Daorana ape-
raara.
— Taava annaasimassagunara-
luarparput, — loqusimasuuppat.
Taava piniarnerput pisaqarnerpullu
asuliinnaassagaluarput. Tuukkaq
avatarlu — marluusimagunik pinga-
suusimagunilluunniit — pisamik kivi-
naveersaarlilsisuupput, laamalu
aamma mingulsitsinaveersaarnermut
iluaqutaallutik.
Kiisa imaq aappaluttuinnanngorsi-
mavoq. Tuukkal pingajussaat kap-
punneqareermat pujortuleeraq qanil-
lisinnaalerpoq, maannami qilalugaq
aallaaneqarsinnaalerpoq. Qilalugaq
pujortuleeqqamut pitunniarneqarlil-
lugu angallalit eqqaat imat tamarmik
aappilleriartuaarpoq.
Pilanneq
Qilalugaq Qeqertat kangerlooqqis-
sortannguala aappaanut pisillugu pi-
tunneqarpoq, unnunnissaatalu tu-
ngaanut tassaniilluni. Tinimmat nu-
nap qaaniilerpoq. Pilanneq aallartis-
sinnaalerpoq.
Tingui ooqartinnagit nerineqarput-
Mattaa pilaarsuakkuutaarlugu piiar-
neqarpoq, pituutseriarlugillu imaanut
kineqqinneqartarput.
Arnat ilaasa ujallut iluasaarulluin-
narlugit piiarpaat mersornermi atu-
gassatik. Tunrit aagasattut sumi ta-
maani takussaapput, mattaallu pilaal
umiatsiaat akornini puttalaarput.
Nasiffimmiittut tamarmik atiasi-
mapput ikiuukkiartorlutik isiginnaa-
riarlut illuunniit. Maanna majua-
kaaqqippul qineqqilerlutillu.
Unnuap qeqqa qaangeraa »Ka-
ren« tikimmat suli seqinnerpoq, qila-
lugarniartut atortussaat usingiareer-
lugit Qaanaamut uterluni aallaqqim-
mat Nasiffimmiittut nalunaaquttat
akunnerpassuini isigisinnaavaat.
A valtal pingasut puttallartut qilalukkap sumiinnera paasinarsisippaat, maan-
nalu apeqqutaaginnalerpoq angumerineqarsinnaanersoq.
To fangstblærer røber narh valen, og nu er det kun et spørgsmål om tid.
Qajaq Avanersuup Kommuneanipiniarnermut atortunut pinngitsoorsinnaan-
ngitsunut ilaavoq.
Kajakken er stadig en helt nødvendig bestanddel af fangerlivet i Avanersuup
Kommunia.
Naalittoq siulleq
Pulaarlugu KulutanguaK Jeremiassen, tamaani piniartorsuit
ilaat qilalukkamillu naalittoq siulleq
KulutanguaK aamma Rebekka
Jeremiassen Siorapalummiit Qe-
qertanut nuppuut 1974-imi, pi-
niarfiginnerunera pissutigalugu
qitornatik tassani nunassissimam-
mata.
KulutanguaK tamaani inun-
ngorsimallunilu allisarsimavoq, a-
ngutaali Canadami inunngorsi-
mavoq. Nulia Aasiammiuuvoq
17-inilli ukioqarluni taavunga
nuussimasoq. KulutanguaK pi-
niarluartut ilagaat, 60-it missaan-
nik ukiulik, qiimasorlu. Ulumik-
kut qilalugarsimavoq. Siulliulluni
naalittuusimagami.
— Ukiumut qilalukka; qassit
pisarisarpigit?
— Ukiumiit ukiumut assigiin-
ngittaqaat. Ullumi pisara ukior-
manna pisama aappassaraat.
— Qilalukkat suli takkusimaa-
rallassapput?
— Ilaana, qujanartumik.
— Qeqertat eqqat piniarfigis-
suuva?
— Aap, ilaannili qilalugaru-
malluta ungasiliartariaqartarpu-
gut. Maannami aarloqanngilaq.
Tamakku nunaqarfitta qanittuani
qilalugarniartaraluarput.
Illersugaalluarput
Illut type-3-uvoq, ataasiinnarmik
initalik. Illerit marluk iigaq atuar-
lugu nerrivik marlutsigut kaajal-
lallugu inississimapput. Matup
killinganiippoq kissarsuut, iikkap
killinganiippoq amusartoq. Iikka-
ni ilaqutariit assingi nivinngaati-
tikkat amerlaqaat. Imeq tiiliorfis-
saq kissarsuummi qalarusaarpoq,
teqeqqumi ippoq qattaq mattan-
nik taleqqumillu imalik, Kulutå-
nguarlu oqaluttuarpoq, tamaani
piniakkanik eqqissisimatitsiner-
mut aalajangersakkat sukanga-
suut suna pissutigalugu akuersi-
ssutigisimanerini.
— Taamaaliortoqarnissaa pisa-
riaqarluinnarpoq. Taamaanngik-
kaluarpat qilalukkat amerlaval-
laartut pisarisassagaluarpavut —
ilarpassuillu pujortuleerarpalum-
mit nujutsinneqartassagaluarlu-
tik.
— Qilalugarniarnermi qaannap
atorneqarnissaa pisariaqarluin-
narpa?
— Qaqortat pujortuleeqqamiit
pisarineqarsinnaalluarput qerner-
talli ajornaqaat. Nujuartorujus-
suupput nipimullu malussareqalu-
tik. Motorerpaluup sumorsuaq
qimaatissavai.
— Qilalukkat aallaasaraluarut-
sigik annguterianngitsugut kivera-
tarsinnaasarput, KulutanguaK
nassuiaavoq Rebekkalu akuer-
saallattaarpoq. — Seqqorpallan-
nerimmi aamma nipitusaqaat,
taamalu qilalukkat allat qimaatin-
neqartarput. Ajornartinnagu qila-
lukkat aallaanngivissinnaasarpa-
vut anguvigaannarmilli pisarisin-
naasarlutigik.
Aningaasaqarniarneq
artornartoq
Qeqertani piniartuuneq kisimi i-
nuutissarsiutaavoq. Upernaakkut
qilalukkat ukiullu sinnerani pi-
ngaartumik puisit.
— Suut tunisarpisigik?
— Upernaakkut qilalukkat
tuugaavi, mattak ujallullu. U-
kiukkullu puisit amii, Kulutå-
nguaK akivoq.
— Aammami aaqqatit tunisar-
pavut, Rebekka ilaaqquppoq. —
Angutitavut ungasissumut pinia-
riarsimatillugit uagut arnat piffis-
saqarluarajuttarpugut. Taamaat-
tumik aamma soorlu assersuuti-
galugu kamiittaaq tunisinnaaju-
magaluaqaavut.
— Aningaasanik solarimut, i-
kummatissanut, pequtissanut,
kaffenut pisariaqartitatsinnullu
allanut atugassassinnik pissarsi-
niarneq ajornakusoorpa?
Rebekka erngerluinnarluni aki-
voq:
— Pissaqarniarneq tamarmi
artornartorujussuuvoq — piniar-
torsuugaluaraanniluunniit.
KulutanguaK:
— Qerititsivittaarumagalua-
qaagut, nunaqarfitsinni tunitsivis-
saqalerniassagatta. Tamanna ani-
ngaasaqarniarnitsinnu iluaqutaas-
sagaluarpoq.
— Inuuniarnerup taama artor-
nartiginera pissutaalluni inuusut-
tut amerlasuut nunaqarfimmiit
aallartarnerlutik piniartutut pi-
niartulluunniit nuliaattut inuu-
niarneq artornartoq qimallugu.
— Naagga, qujanartumik taa-
maattoqanngilaq. Inuusuttut
maaniiginnartarput, Kulutå-
nguaK Jeremiassen naggasiivoq,
mattaallu nutaatsiarsuit sassaal-
liutigalugit.
16
ATUAGAGtDLIUTIT