Atuagagdliutit - 30.03.1983, Blaðsíða 28

Kununguåkut
Pitardlo
Knud Rasmussenimut erxdissutigssiat ardlaligssuput, Peter
Freuchenile puigomeKdngilaK
Knud Rasmussenip Peter Freuchenillu Thulemi niuerniarfiat kingulliul-
lunilu anginerpaaq. Ukiorpaalunni Peter Freuchen qaliani pisiassaatimi
akornanni najugaqarsimavoq. Illu nikisinneqarnani suli atavoq Uum-
mannami imaluunniit Dundasimi.
Den seneste og største af Knud Rasmussens og Peter Freuchens han-
delsstation i Thule. Her boede Peter Freuchen i mange år med varelager
på loftet. Huset står der den dag i dag, hvor stedet kaldes Uummannaq
eller Dundas.
Knud Rasmussen encartorneicartit-
dlugo AvanerssuaK erKåingitsorne-
KartångilaK, Kununguardlume ava-
nerssuarmiut atariceKalugo encaissar-
påt. mingnerungitsumigdle avaner-
ssuarmiut encaimavåt Peter Freu-
chen, PitarssuaK, Knud Rasmussenip
niuvertOKarfiane pissortaic sujug-
dleK.
Kalåtdlit-nunåne Danmarkimilo
KnudRasmussen ardlalingnik encåi-
ssutigssiorneKarsimavoK, Umånami-
lo l'poK ujarak Knud Rasmussenip er-
Kåissutigsså. tåssane agdlagsimavoK
KnudRasmussenip tamåne niuverto-
Karfine 1910-me tungavilersimagå A-
vanerssuarmilo ingerdlatsivdlune
1933-me toKugsse tikildlugo.
Peter Freuchen sumilumt encåissu-
t igssiomeicarsimångilaK.
— imåingilardle puigorsimagiput,
borgmesterip tugdlia Ussancak K’u-
jaukitsoK erssencigsaivoK.
— kisiånime åma uvagut encåissu-
tigssat tamåko nåparneiearnigssåt u-
vagut peKatauvfigisimångisåinaravti-
g°._
OssarKak kommunip kulturimut
atuartitsinermutdlo atautsimTsitaliå-
nut sujuligtaissuvoK imaidluarsinau-
nerarpålo apercut tamåna atautsimT-
sitaliap OKaluserisinåusagå.
— sujunigssame encåingitsorunå-
ngilarput, åmame katerssugausive-
Karnermut atautsimisitaliarput Peter
Freuchenip Kimatainik ardlalingnik
pigssarserérsimavoK.
PitarssuaK ilausimavon
Knud Rasmussenip nåmagsissaisa tu-
såmassåussutigiligaisalo ilarpagssuine
Peter Freuchen peicatausimavoK. A-
vanerssuarme niuvertoKarfik sujug-
dleK mardluvdlutik ingerdlåsimavåt.
mardluvdlutik ilisimassagssarsiorne-
rit tusåmassat ardlagdlit ingerdlåsi-
mavait, sordlo Thulemit ilisimassag-
ssarsiornerit tatdlimagssanik taine-
KartartoK. KnudRasmussen Kalåt-
dlit-nunåne peroriartorsimavoK, Pe-
ter Freuchenilo avanerssuarmiut o-
Kausinik nangminerdlune iliniarpoK
avanerssuarmiumigdlo nuliardlune.
nulia tåssa Navarana, tåussumalo
ancaluåta siorapalung.miup Inuter-
ssup ningårssuane encaimassaKarfi-
givdluarpå.
— inugsiarnersorssuvoK avaner-
ssuarmiutordluinardlo inuvdlune, I-
nuterssuaK UvdloriaK OKalugtuar-
poK. — sordlo PitaK Kavdlunåt uvi-
neKutåinik atorumassångilaK, kisiå-
nile agpat aminik uvineKuteKartar-
poK ilupaKuteicarusugtaranilo.
— Peter Freuchen atuagkiainik a-
tuarsimavit?
— inusugkatdlarnerminik encai-
massalerssårutai kalåtdlisungortine-
Karsimåput, tupåtdlautigisimaKåralo
sunauvfa Pitap atuagkiortarsimane-
ra. Knud Rasmussen ardlaleriaKalu-
ne utoncamik aperssuissarpoK, Pitar-
dle aperssuisitdlugo takusimångisåi-
narparput. nipaigdlune encigsisimav-
dlunilo nulé inoKatigå uvaguvtitut. a-
jasorutigisimaKåra OKalugtuarisau-
nerput sutigutdlo tamatigut inussau-
serput pivdlugit atuagkiorsinausi-
mangmat.
— Ilarratdlagtårissarnerardlugo is-
sornartorsiorneKartarpoK?
— imaname taimåikaluarpoK. ki-
siånile sut OKaluserineKartångitsut
Kungujungnartutdlo OKalugtuarissa-
ramigit KuianartarpoK. isumaKarpu-
nga ilarratdlagtårissarnera pissute-
KartOK inunermine misigisimasami-
nik oicalugtuame inungnit påsineKar-
dluarnigssåt kigsautigigamiuk.
— åma Knud Rasmussen ilisarisi-
maviuk?
— méraunivne ardlaleriardlunga
nåpipara najugaicarfigissardlugulo.
agsorujugssuaK piniartunit atarKine:
KarpoK, ilisimaneicarpordlo anguti-
tut OKalulugsinartångitsutut.
inungnut
étaveKardluartOK
kommunaldirektør Sofus Joelsenip
Knud Rasmussen PeterFreuchenilu-
nit takusimångisåinarpai.
— kisiånile måne OKalugtuarine-
Karnerat tusartaKåra, tamarmigdl0
atarKineKartorujugssuput, Sofus
Joelsen OKarpoK nangigdlunilo:
— taimåitordle atarKineKarnerat
åssigingitsunik pissuseKarpoK. Knud
Rasmussen inuvoK pikorigsoK peria-
tåtdlarKigsordlo, Avanersuan pivdlu-
go agsut nåmagsissaKarsimassoK nu-
nanilo tamalåne tusåmassaulersoK-
PeterFreuchen inugtut avanerssuar-
miunut KaningnerusimavoK. Knud
Rasmussen nunane avdlane angu-
s'suartut tusåmassauvoK, PeterFreu-
chenile inugtut avanerssuarmiunut a-
taveKarnerussutut OKautigissariaKa-
runarpoK.
Niuertoq sherifiusoq
Niuertoq aamma kommunemi politiinut pisortaavoq, tamannalu
nuannarinngikkaluaqaa
Kalaallit Nunaanni piffinni marlunni
niuertuusul saniatigut aamma politii-
nut qullersaapput.Tassa Ittoqqotoor-
miini Qaanaamilu, ilaatigullu taman-
na pissutaallu KGH-miut ikittuinnaat
taakkunani atorfinniartarput.
— Tamanna atorfiup ilagaa, ki-
siannili nuanniitsortaralugu, niuertoq
Karl Krabbe Nielsen nassuiaavoq,
politiitut uniformeqarumanngissima-
nerarluni.
— Inuit kinaanersunga nalunngi-
laannga, qaqugukkullu politiitut ag-
gertarnersunga nalunngilaat.
Krabbe Nielsenip Thulemi atorfi-
ninniarami nalungilaa ilanngullugu
aamma politiiusussaalluni.
— Nalusimavarali politiitut suli-
neq taama piffissaajaataatigalunilu
artornartigisoq, oqaluttuarpoq.
Ajornartorsiut unaavoq, politiitut
sulitilluni illuatungeriit arliuuseqarfi-
gisariaqartaramiuk.
— Tamatumalu kingunerisarpaa,
aappaata nuannarivallaarunnaartar-
manga. Tamanna uannut ajunngik-
kaluarpoq, kisiannili KGH-mi suli-
suusutut ajusaarnartuusaraara innut-
taasunut akuleruttarnera. KGFl-ip i-
nuttaasut tamaasa sulissutassorai.
Piffissajaat
Politiitut sulineq piffissaajarnartu-
voq, Krabbe Nielsen oqaluttuarpoq.
— Suliassat ataasiakkaat tamaasa
sukumiisumik suliarisariaqartarpak-
ka. Sussakkiiginnasinnaanngilanga.
Niuertullu inooqatigiit tamaasa aki-
sussaaffigaakka, pisinnaasara tamaat
iliortariaqartarpunga ajornartorsiu-
terpassuit sapinngisamik pitsaaner-
paamik aaqqikkumallugit.
»Sheriffi« ikiorteqarpoq nunaqar-
finni kommunefogedinik Qaanaami-
lu reservebetjentimik.
— Reservebetjenti sapaatip akun-
neranut nalunaaquttat akunnerini 30-
ini sulisarpoq, politiillu suliaasa nu-
kersuuttariartai suliarisarlugit. Ua-
ngali aamma angerlarsimaffimmi eq-
qissiviilliortunut orniguttariaqartar-
punga.
— Kommunemi pinerlunniarto-
qartaqaa?
— Naagaa, annikitsualuinnaat. A-
ngerlarsimaffinni eqqissivilliornerin-
nangajaat imigassartorsimanermik
peqquteqartumik sukangasaarniar-
nermik kinguneqalersimasut, tamati-
gungajallu nukikinnerusoq, arnaq,
saassunneqarsimasarpoq. Tillinniar-
toqanngiusavittarpoq, aammami til-
littoq maangaaniit qimaariarsinnaan-
ngilaq. Thulemi matut kujataanisullu
parnaarneqarneq ajorput.
Niuertarfiup pisortaa
eqqartuussisoq
Qaanaami pinerluuteqarsimasut eq-
qartussaasarput, niuertoq unnerluus-
sisuliullugu. Eqqartuussisuusarpoq
niuertarfimmi pisortaa eqqartuusse-
qataasullu aappa tassa allaffimmi P1'
sortaa.
— Unnerluusisuusut eqqartuussis-
suusullu suliffeqarfimmit ataasiin-
narmiippallaanngillat?
— Taamaappoq, KGH tatigine-
qarsimannguatsiaqigami. Soorunali'
mi pingaartuuvoq ajornartorsiutit >'
luarsissallugit — ajornartorsiutittaad
inatsisinut tunngasut — illoqarfim-
miit anninnagit. Kisiannili soorlu as-
sersuutigalugu uanga inupajuugalua-
ruma niuertarfimmi pisortara pih'
ngitsaalisarsinnaagaluarpara. Eqqar'
tuussinerummi kingorna aamma
niuertarfimmi pisortaasussaammat.
— Tamanna KGH-mi suleqatigiiU'
nissinnut sunniuteqartarput?
— Naamik, oqarsinnaavungami su-
leqatigiilluaqisugut. Paasilluarsinnaa-
varali tatiginassuserput qularnartoqa'
laartinneqartarsimassappat, uagum-
mi nammineq aamma tamanna
nuannarineq ajoratsigu. Pisinnaasar-
pulli malillugu sapinngisatsinnik eQr
qortuliomiartarpugut, qujanartumil'
lu suli suliavut pillugit isornartorsior'
neqarsimanngillagut. Pitsaavallaan-
ngitsorliuna. Qujanaqaarli inuit niaa-
ni taama eqqissimatigimmata.
28
ATUAGAGDUUT1X