Atuagagdliutit - 11.09.1985, Side 3

NR. 37 1985
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
3
Inuit suleqatigiinnerat aningaasatigut ajornartorsiuteqartoq:
ICC-mi sulisut marluk
soraarsinneqarput Nuummilu
akikinnernik allaffissarsiorput
1983-imi Eqalunni ataatsimeersuarneq akisuallaarujussuarsimavoq, North Slope
Borrough-imilu borgmesterip aningaasatigut ajortoortitsinerujussuata
kingunerisaanik Alaska aningaasanik maannattunik tapiissteqartarunnaarsimavoq
Neriuutigineqarporli ajornartorsiutaajuartoq Canada suleqatigiiffimmut
aningaasatigut tapiissuteqartalerumaartoq
Hans Pavia Rosing ICC-ip 1983-imi Eqalunni ataatsimeersuarnerani qini-
gaaqqinnermini pilluaqquneqarami nuannaaqaaq. Ataatsimeersuarnerli
taana ima akisutigaaq allaat ICC-ip aningaasaqarniarnera aserorsimallu-
gu. — Sapinngisatsinnik sipaarniarluta ingerlatsilereerpugut, Hans Pavia
Rosing malittarisassat malillugit aappaagu tunuartariaqartussaq oqarpoq.
En glad Hans Pavia Rosing gratuleres med genvalget til præsidentposten
på ICCs generalforsamling i Frobisher Bay i 1983. Men generalforsamlin-
gen kostede så dyrt, at den faktisk knækkede ICCs økonomi. — Vi er alle-
rede i gang med hestekuren, siger Hans Pavia Rosing, der efter reglerne
skal forlade præsidentposten næste år.
Inuit Circumpolar Conference ani-
ngaasatigut ajornartorsiortorujus-
suuvoq. 1983-imi Eqalunni ataatsi-
nieersuarneq akisuupi lorujussuu-
simasoq suleqatigiiffiup aningaasa-
tigut ajutoorluinnaarneranik ki-
nguneqarsimavoq. Aningaasati-
gullu sapinngisaq tamaat sipaarni-
arncrup kingunerisaanik ICC-ip
Nuummi allaffcqarfiani sulisuusut
tallimaasut ilaat marluk soraarsin-
neqartariaqarsimapput, allaffeqar-
figisarlu qaammammul 15.000 kre-
qartoq allamik akikinnerusumik
taartissarsiorneqarpoq.
Maannakkorpiaq isumalluar-
nartoqalaalersimagaluarpormi,
taamaakkaluartorli suleqatigiiffik
suli sivisuatsiaamik sipaarluinnaq-
qissaarluni ingerlagallartariaqas-
saaq.
Pissutsit assigiinngitsorpassuit
pissutaallutik suleqatigiiffik aallar-
teqqaarami pissarissaartuusorina-
raluartoq maanna pissarliortun-
ngorsimavoq.
— Sulisuusut minnerunngitsu-
millu præsidentip akissarsiai pissu-
taallutik inuit isumaqartarsimaga-
luarput suleqatigiiffik pissarissaar-
torujussuusoq, præsident Hans Pa-
via Rosing, 30.000 kr-inik maan-
nakkulli amerlagisassaajunnaarsi-
masunik qaammammusiaqartoq
oqarpoq.
Simillugu
Ajutooriartulernermut pissutaaq-
qaartoq tassa 1983-imi Eqalunni
Canadamiittumi ataatsimeersuar-
neq. tassungalu atorneqarsimasut 5
milliuunit missaanniittut ulloq
manna tikillugu allatigut isertinne-
qarsinnaasimanngillat.
North Slope Borroughimi Ala-
skamiittumi borgmesterip iliuuseri-
simasaasa aningaasatigut peqqu-
serluuteqarsimanermut eqqaanar-
nerusut North Slope Borroughip
tapiissutigisartagarpassuarigalui
ikiliserujussuarsimavaat.
Taamalu tapiissutit 1984-imi 3
milliuunit missaanniissimagaluar-
tut ukiormanna milliuunit aappaat
qiteqqunagilluunniit amerlassuse-
qalersimapput. North Slope Bor-
roughilu ICC-ip ajornartorsiuler-
neri tamaasa saaffigisartagatsialaa-
simagaluartoq ullumikkut taa-
maakkunnaarsimavoq. Ullumik-
kullu immikkut ittumik tapiissute-
qarnissaa ilimagineqarsinnaajun-
naarsimavoq.
Kalaallit Nunaanni Inatsisartut
ICC-mut tamakkiisumik taperser-
suiuartuusimapput. Aningaasati-
gullu tapiissutit 1,2 milliuuniusara-
luarut ukiormanna 1,5 milliuuni-
nut amerlineqarsimapput.
Canada peqataasoq
Kisitsisilli qanorluunniit tamarulli-
ortitsigigaluaraanni taammaattoq
ukiormanna pissutsit pitsaaneru-
lersinnaanngillat.
ICC-ip aningaasatigut pilersaa-
rusiai amerikamiut dollariinik
660.000-inik naleqarput, taamalu
6,6 milliuuninik aningaasartaqas-
sallutik. Taakkuali ilaat 3 milliuu-
niinnaat Kalaallit Nunaannii Ala-
skamiillu tapiissutitigut matussu-
tissinneqarsinnaassapput.
Canadali ulloq manna tikillugu
suli suleqatigiiffimmut aningaasa-
tigut tapiissuteqarsimanngilaq.
Imaalluarsinnaavorli Canada an-
nassutissaalerumaartoq.
Inuit suleqatigiiffiat Inuit Tapiri-
sat of Canada nunaminiit aningaa-
sarpassuarnik tapiiffigineqartar-
poq, aningaasalli taakku nunap im-
mikkoortuinut aalajangersariigaa-
saramik ICC-mut tapiissutitut
atorneqarsinnaasanngillat.
Canadamili avannarliunerusu-
nut indianerinullu tunngasunut mi-
nisteri David Crombie nunatsinne-
eqqammerpoq. taamalu Canadap
ICC-mut tapiissuteqarsinnaanera
ilimagineqarsinnaanerulerpoq.
— Neriorsuvissunngikkaluar-
paatigut, taamaattorli neriuutiga-
lugulu naatsorsuutigaarput Cana-
da ukiormannamiillu canadamiut
dollariinik 200.000-it missaanniit-
tunik tapiissuteqarumaartoq, taak-
kulu milliuunit appaasa qeqqinut
naapertuupput, Hans Pavia Rosing
oqarpoq.
Ikililerineq
ICC ataatsimeersuaqqittussaavoq
1986-imi, taamanikkussamullu
Alaskami ataatsimeersuassapput.
— Siulersuisutoqqat pingaartit-
torujussuuaat ICC-ip ingerlalluar-
tuulluni tunniunneqarnissaa, taa-
maattumillu sapinngisamik sipaar-
niuteqalersimavugut, Hans Pavia
Rosing AG-mut oqarpoq.
Nuummi sulisorineqartut ilaasa
soraarsittariaqarsimanerat siuler-
suisut nuannaarutiginngikkalua-
qaat, allatulli iliorneq ajornarsima-
voq.
ICC-mi komitét aalajangersima-
sut — katillutik arfineqpingasuup-
put — tamarmik immikkut arfini-
linnik ilaasortaqartut, taakkuli
maanna pingasuinnanngortinne-
qarsimapput. Komitét sapinngisa-
mik ukiumut ataasiarlutik ataatsi-
miittarput, taamalu angalaneran-
nut aningaasartuuteqangaatsiar-
tarput.
— Oqartariaqarpoq affaanna-
pajaamik ingerlatsilersimasugut,
nalungilarpulli taamaaliornerput
ingerlatsinermut sunniuteqaru-
maartoq, Hans Pavia Rosing na-
ngippoq.
Suliniulli aningaasaateqarneru-
lernermik kinguneqarsinnaasoq
maanna aamma piareersarneqarut-
tulerpoq. Hans Pavia Rosingimi si-
ulersuisunit akuerineqarsimavoq
suleqatigiiffiit ICC-mi peqataasut
assigiinngitsut saaffiginnissuteqar-
figissagai aningaasanik tapiissute-
qaqqullugit. Nunatsinnilu tamak-
ku annersaasa ilaattut taaneqarsin-
naapput SIK aamma KNAPK.
Hans Pavia Rosingittaaq isumaliu-
tigaa tapersersuisussanik ilaasor-
tassarsiorniarluni, tapersersuisu-
tummi ilaasortaq ataaseq 100 kr-
eertinneqarsinnaappat tamanna
aamma aningaasaqarniarnermut
iluaqutaassammat.
Nuummi allattoqarfiup tallima-
nik sulisoqarsimagaluarluni maan-
nakkut pingasuinnarnik sulisoqa-
lersup saniatigut aammattaaq ICC
Ottawami Canadamiittumi Acho-
rage-milu Alaskamiittumi immik-
koortoqarfeqarpoq. Allaffiillu
taakku ullumikkutut marlukkuu-
taanik sulisoqaannassapput.
Kigutigissaasut nutaat arfinillit. Tallimanngonnat 6. september
naalagaaffiup sinniisoqarfiani kigutigissaasutut allagartartaarto-
qarpoq. Ukiut marluk suliitigalutik ilinniartuusimasut naammas-
sipput. Tassaasullu saamerlerniit: Pauline Schmidt Nuuk, Emma
Siegstad aamma Grethe Kramer Sisimiuniit, Ruth Larsen Uperna-
vik, Stina Mølgård Qeqertarsuaq kiisalu Kirsten Sandgreen Qasi-
giannguit. Naalagaaffiup sinniisoqarfiata allaffiata silataani assili-
neqarsimasut avatangiiseralugit saamerleq Landstandlæge Frank
Senderovitz, kiisalu soraarummeertitsisuat Qallunaat nunaanni ki-
gutigissaasut ilinniarfianni Danmarks Tandlægehøjskolemi ilinni-
artitsisuuneq ukiut pingajussaanik kigutigissaasunik soraarum-
meersitsisoq Jens Erik Winther.
6 nye Kigutigissaasut. Fredag den 6. september fik 6 nye Kigutigis-
saasut deres bevis i Rigsombudet. Medes de arbejdede langs kystens
tandklinikker i 2 år, blev de færdige med deres uddannelse. Her fo-
tograferet udenfor Rigsombudet med deres bevis og lærere, fra ven-
stre: Pauline Schmidt Nuuk, Emma Siegstad og Grethe Kramer beg-
ge Sisimiut, Ruth Larsen Upernavik, Stina Mølgård Qeqertarsuaq
samt Kirsten Sandgreen Qasigiannguit. Og er omgivet af Lands-
tandlæge Frank Senderovitz samt skolechef for klinik/plejeassi-
stenter fra Tandlægehøjskolen i Arhus, som 3die år i træk har været
censor for Kigutigissaasut.
Store vogne

»21818«
I Døgnvagt
minitransport
Aningaaserivinnit
nutaarsiassat.
September-ip aallaqqaataa aallarnerfigalugu GRØNLANDS-
BANK-ip NUNA BAIMK-illu toqqorsinermi atorniarnermilu erniari-
titatik apparteqqippaat.
Toqqorsisarneq pisariinnerulersinniarlugu siunissami konto toq-
qorsivissaq ataasiinnaq aningaaserivinni atorneqalissaaq - tassalu
qaammatinik pingasunik sioqqutsilluni nalunaaqqaarluni tigusiffiu-
sartoq.
Siornatigut kontut toqqorsiviusartut qaammatinik arfineq-
pingasunik aqqaneq-marlunnillu sioqqutsilluni nalunaaqqaarluni ti-
gusiffiusartut tamarmik allanngortinneqarput qaammatinik pinga-
sunik sioqqutsilluni nalunaaqqaarluni tigusiffiusinnaasunut. Ta-
mannalu atulerpoq september-ip aallaqqaataa '85 aallarnerfigalu-
gu.
Tamatumunngalu atatillugu kontumut tassunga erniaritinneqartoq
qaffartinneqarpoq procent-it tallimaniit procent-it arfineq-
marlunnut.
Aningaaserivinnut saaffiginnillutit erniat nutaat pillugit paasiniaa-
git-
GRØNLANDSBANKEN A/ S
NUNA BANK A/S
3
©