Atuagagdliutit - 17.12.1986, Blaðsíða 12

12
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 51 1986
Oqallinneq - Debat
Erinaa tusarneraluarpoq,
taallaali eqqunngitsortaqarput
All.: Nikolaj Heinrich
AG nr. 46-imi 12.11.86-imi saqqummersumi
qulequtaqartoq apersuuserneqarsimasumik
»Namminissarsiortut partiiat« pillugu
kingusikkaluartumik akissuteqalaarniarpunga
Tamatuiminnga pissutigaara allaa-
serisami akissuteqarluni atsiortuu-
sup nassuiaatigisai inuiaqatigiinnut
tusarncrpaluttut timitaasa sumiin-
nerat aamma inuiaqatigiit paasisa-
riaqarmassuk.
Siullermilli erseqqissarlara inuit
tallimat Sisimiuni aviisiliortumut
uummammik ulikkaarutaannik a-
niatitsisimanerat uagut nutaamik
partiiliorniarnitsinnut attuumassu-
teqanngimmat. Taamaallaalli er-
sersitsinerulluni 1979-imiit nammi-
nersornerulernitta kingorna inuu-
tissarsiornikkut politikkip aaqqit-
tariaqarluinnarneranik.
AG nr. 46-imi akissuteqartup al-
lakkami aallartinnerani oqaatigaa
pissutsit piviusut partiimi inuutis-
sarsiortunut naammassisai mak-
kuusut:
Siullermik: Piniartut aningaasa-
tigut 1986-imi isertitaat 26,1 pro-
centimik qaffattut inatsisartut am-
minut tapiissutaat 40,3 procenti-
mik qaffammat. Erinaa nuanner-
soq taallaali eqqunngillat. Eqqor-
torli imaappoq: Inatsisartut 1985-
imi ukiakkut ataatsimiinnerminni
Inuutissarsiornermut Naalakker-
suisumut inassuteqarput piniartut
ameerutaasa tapiissutitaasa qaava-
tigut ilassutissat 1,5 miil. kr-nit ti-
killugit tapiissuteqaqqinnissamik
periarfissiillutik. Taakkulu
KNAPK peqatigalugu aaqqissorne-
qassasut. Taamaaliorpugullu, kisi-
annili taama aaqqissuusseqatigiin-
nissami KNAPK-miit tupigilluin-
nakkatsinnik nuannarinngilluin-
nakkatsinnillu paasivarput ani-
ngaasat 1,5 mili. koruuniujunnaar-
lutik 450.000 koruuniinnanngorsi-
masut. Sooq? Taamaattumik pini-
artut 1986-imi isertitamikkut qaf-
fariaataat 26,1 procentiunani miki-
nerulluassaaq.
Allaaserisami pitsassimaarutip
aapparaa aningaasat erinakitsumik
1987imi atugassaritinneqartussat
40 mili. kr.-ngajaat inuutissarsiuti-
taarniartunut atugassanngortitaa-
simammata. Erinaq tusarneraluar-
poq, timitaali aamma naamman-
Store vognel

»21818«
Døgnvagt
minitransport
Juullimi atuarusuppit
taamannak
der, hvor dc
hele begynderf

akia 121^®
Det Grønlandske Forlag
Box 1009 Telefon 2 21 22 3900 Nuuk
ngeqaaq.
Aningaasat 40 miil. kr-nit ani-
ngaasarpassuartut taaneqarsinnaa-
galuarput, kisiannili nunatsinni i-
nuutissarsiornitta inerisaqqinnis-
saa pimoorullugu sulissutiginiarut-
sigu taakku minnerpaamik quleri-
aataasariaqaraluarput. Ullumik-
kummi 40 miil. kr-nit suna nali-
gaat? Kilisaammut angilaartumut
ataatsimulluunniit amigarput. Aa-
lisariutinut angissutsimikkut
naammaannartunut pingasunut pi-
niusernagilluunniit naammaqqar-
put. Naammi allat inuutissarsior-
nerminni aamma aaqqissuusseq-
qinnissamut, pisariaqartitsilluin-
nartut, aammalu aallaaserisami eq-
qaaneqarsimasut inuusuit nutaa-
mik aallartinniartut atugassaat?
10 pct. pisariaqartinneqaraluarput
Ullumikkut Namminersornerullu-
tik Oqartussat aningaasat kaavi-
aartitaat ukiumut 3 milliarder kr.-
nit pallippaat, taakkunanngalu i-
nuutissarsiutitaarniartunut ukioq
1987 atugassiissutaat 1,4 procentip
missigiinnarpaat, naak eqqortumik
inuutissarsiorneq tamaat pitsan-
ngorsaaviginiaraanni nunatta ani-
ngaasatigut kaaviaartitaasa lOpro-
centii angullugit pisariaqartitsine-
qaraluartoq.
Nunatsinni Inuutissarsiortut
Partiissaannik pilersitsiniarneq
pinnguarnerunngilaq, pissutsilli ul-
lutsinni equjartortut pillugit aaq-
qiiniarnissaq pillugu pilersitsiniar-
toqarpoq. Tusarnersumik erinner-
saarneq timitaqanngitsoq pinnagu,
nunatsinnili aaqqitassat, pingaar-
tumik nunatta aningaasarsiornera-
ta equjartuinnartup piaartumik
aaqqinniarneqanngikkuni inuiaqa-
tigiinnut kalaallinut oqimaatsorsi-
orfiujartuinnartussap aaqqinniar-
nissaa siunertaralugu Inuutissarsi-
ortut Partiissaannik pilersitsiniar-
neqarpoq. Tamatta siunissami su-
liffissaqartariaqarpugut, aamma
tunisassiatta naleqarnerpaamik tu-
nisassiarineqalernissaat angunia-
gassatut pingaartuuvoq, taamaali-
ornerummi kisimi nunatsinni ani-
ngaasarsiornerput ilorraap tungaa-
nut sangutikkiartulersinnaamma-
gu. Aammalu Inuutissarsiortut
Partiissaata pilersinniarnerani
tunngaviit pingaartut ilagaat ullut-
sinni inuunitta, pingaartumik ullu-
innarni, pitsaanerulersitaanissaa.
Ullumikkummi inuttut killiffipput
sumiittoq tamatta nalunngisarput
aaqqinniassallugu aamma pisaria-
qarluinnalermat.
Angutit suleqatigiit
pilersinniartigit!
All.: Peter Larsen, Tasiilaq
Inuit issittormiut arnartarisagut ukiut qulit missaanni
nunaminni ajornartorsiutaasunik aaqqiiniarlutik
assigiinngitsunik iliuuseqarlutik
suliniuteqartariilersimapput
Maannamut inuit issittormiut ar-
nartaat nunatsinni arlaleriarlutik
katerisimaartareersimalerput inuu-
nerminni atugarisatik ilisimatusa-
qaqatigiiffigalugit maani inuuner-
mi ajornartorsitaasunik aaqqiini-
aanerni assorsuaq pingaaruteqar-
tunik tunngaviliisuusimallutik. Eq-
qaasinnaavagut maannakkumut si-
neriammi illoqarfinni anginerusuni
inoqatinit timikkut tarnikkullu a-
jornartorsiortinneqartunut illut qi-
marnguvittut imaluunniit saaffi-
ginnittarfiusutut pilersinneqartar-
simasut.
Inuusugut ulluinnarni inuussu-
tissanik sulinikkut aningaasannan-
niartilluta sutigut tamatigut immit-
sinnut unammiuaartuartilluta i-
nuuniapiloortarnitsinni immitsin-
nut immikkut inissitsiterluta naqi-
simaneqarluta naqisimanninniar-
tarpugut. Eqqumiinngitsumik taa-
matut inuuniarneq akornitsinni ul-
luinnarni avaanngunartunik inuup
kinaassutsiminik nassuiaatissaa-
ruttarneranit soqartarpoq, soorlu
taasinnaavagut timikkut tarnikkul-
lu annersaanerit — imminoornerit
— toqutsinerit — eqqissiviilliorne-
rit assigisaanillu tusagaqartuartar-
tugut.
Inuit issittormiuusugut arnarta-
gut suleqatigiillutik ajornartorsiu-
tinik aaqqiiniarnerat qujassutissa-
raarput angingaartumik, oqaluttu-
arisaanitta nutaartaani inuiattut
tarnikkut pisuussutinik piorsaani-
arnermi ammaassisuusut periarfis-
sanik nutaanik, taamaattumik ta-
persersortigit inuummersoqqullu-
gillu.
Uanga angutaasunga isumaqar-
punga inuit issittormiut angutitaa-
suugut inuunitta silarsuaata imari-
saanik katerisimaarluta ilisimatu-
saqaqatigiittariaqartugut, taamaa-
liorutta arnartagut suliaannik ta-
persersortuassavagut. Pisariaqar-
poq uagut nammineq angutaalluta
atugarisatsinnik paasiniaaqatigiin-
nissarput. Kinguaassagut tarnimik-
kut nukittussappata takutittaria-
qarpugut angutaalluta misigissut-
sitsinnik eqaatsumik tamatigoortu
millu atuisinnaasut. Angutitut im-
mitsinnut naleqassuserput ilisima-
nerulerutsigu tatigilluta inuuneq al-
lanngorartuartoq silatsinnik anner-
tusiartuartitsissaagut.
Tamakkuninnga eqqartuininnik
anguniarpara isumaqarama angu-
térpassuusugut piffiit nutaat atuu-
tilersimasut nassataannik amerla-
suunik paatsuungassuterpassua-
qartugut. Soorlu taasinnaavakka
inuttut naleqassutsimik paasinnil-
luarneq — illumi suliassat aggua-
taartarneri — perorsaaneq — sa-
ngianneq — ningarneq — misigis-
sutsinik atuineq — atoqatigiinneq
— sinnattut timimik ilisimasaqar-
neq allarpassuillu.
Isumaqarpunga anguteqatit sine-
rissamiittut naggueqatitisinniittul-
lu suleqatigiilissagutta aallarniu-
taasumik immitsinnut allakkatigut
attaveqaqatigiittarnikkut angutit
suleqatigiit pilersikkiartuaarnis-
saannut immitsinnut isummanik
immersorsinnaalluta, aammalu ra-
dio — aviisit fjernsynilu atorluar-
sinnaavagut. Kikkulluunniit angu-
tit sinerissami eqimattakkaarlutik
illoqarfimminni nunaqarfimminni-
luunniit atugarisaminnik eqqartuil-
lutik suleqatigiissitaliorniarlik,
naqqaninngaanniit aallarnisarlu-
gu.
Ajornanngippat aasaru Aasivim-
mi siullermeersumik angutit sule-
qatigiit pilersinniartigit, Aasivimmi
taamatut pilersitsiniassagutta peri-
arfissaavoq ajunngilluinnartoq.
Anguteqat! Nunavit atorfissaqar-
tippaatit peqataagit! Naasuuvu-
gummi qanoq naleqassuserput suli
nalugipput. Soqutiginnittut uunga
allassinnaapput:
Peter Larsen, Atuarfik Kulusuk,
3913 Tasiilaq