Atuagagdliutit - 17.06.1987, Blaðsíða 11

NR. 25 1987
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
II
»Neriut« ukiuni 30-ni
Oqallinneq
Pissutsinik isorisanik
uparuartuilaarneq
All. Johan Hansen, Nuuk
Inuiaasugut kalaallit qangarsuaa-
niit siuaasatta inooriaasiannik na-
lunngisaqarluartugut pingaartitsil-
luartugullu, ataqqiniagaqartartuu-
sugut qanga inuunerup artornara-
luartup nuannersunik takorluuisin-
naassuseqaannarata, namminer-
taaq ullutsinni siuaasatsitullu im-
mitsinnut napatinniarsinnaaner-
mik piginnaassuseqartuuvugut. Ul-
lutsinni inuunerup nassatarisimasai
pissutsit allanngoriartulerfiinik ul-
lumannamut annertoqaat, taman-
na inuiaqatigiit akornanni tupin-
nanngitsumik akuerineqarlunilu i-
sornartorsiorneqartarpoq.
Inuiaqatigiit akornanni pissutsit
assigiinngitsut tamaasa nassuias-
sallugit annertoqaat, ataatsimullu
nassuiarniaraanni paasiuminaatsu-
mik nassuiarneqassallutik. Uani i-
summersulaarncrmi pissutsit im-
minnut attuumassuteqaraluartut
immikkoortiterlugit nassuiarne-
qassapput.
Nunarput naluneqanngitsumik
ullutsinni namminersornerulerni-
kuuvoq 1. maj 1979. Naalakkersui-
nermut tunngatillugu tamatta tul-
luusimaarnissatsinnut peqqutissa-
qarluarpugut. Nunarput nunaqqa-
titsinnit akornatsinniittunit aqun-
neqalersimavoq. Nuannaarutis-
saalluartuuvoq nunarput angallas-
suartut kusanangaartutut isigalu-
gu, takullugulu kikkinnit ingerla-
tinneqarlunilu aqunneqartoq. Inuit
pikkorissut, ilinniarsimasut, sule-
rusuttut, eqeersimaarluartut, apor-
fissanut ulorianarsinnaasunut sis-
suerluartuusut.
Ataguli qanga: Inuiaqatigiit na-
paniarnerminni erloqinavissortar-
tumi arnat angutillu imminnut pi-
sariaqartilluinnarnerat ullutsinni
pissusiusunut naleqqiullugu anner-
tusimaqaaq. Ilaqutariit pissaqar-
nissaat angutit isumagaat, taamalu
pissaqartitsisuullutik. Arnat anga-
lasarnerni iputtuullutik, nunami i-
sumagisassanik isumaginnittuullu-
tik: meeqqat, nerisassaat, atisat.
Minnerunngitsumillu atisat angal-
latit, angallatillumi isumaginissaat
arnat assaanniissimapput.
Arnat angutillu
nammaqatigiinnerat
Angutit pissarsiorneranni uloria-
nartuusumi pinngortitamut naju-
garisamut naleqqussarluarsimanis-
saq arnat assaanniissimagujoraa-
siit. Atisat imarsiutit, ukiorsiutit,
angallasillumi arnap mersullaqqin-
neraniipput. Immami angallatit, a-
miinnarnik atortulersugaasuni ar-
nap mersorsinnaaneraniipportaaq.
Tassa sorpassuarnik taaguinngik-
kaluarluni qanga arnap inuiaqati-
giinnut ersoqataasimanera anniki-
gisassaanngeqaaq..
Arnap inuiaqatigiinnut ima an-
nertutigisumik ersoqataasimanera
ullumikkut nersualaarinninnermik
naqissuseriarlugu puigorneqarnis-
saa inuiqatigiit akornanni kukku-
nerit annerpaartaattut takussutis-
sat ersarinnerpaat ilagissavaat.
Ullutsinni inuiaqatigiit ersunne-
qarnerini angutit kisimik pisussaa-
sutut saqqumipput, puigorlugu
aamma arnaqartoq nukinnik ti-
gummisuusunik, inuiaqatigiit na-
patinniarnerini ersoqatigiilluni su-
linissami pinngitsoorneqarsin-
naanngitsunik. Ingerlatsineq ta-
manna siulitta pingaartitaannut,
arnat angutillu ersoqatigiinneran-
nut sutigut tamatigut assigiimmik
imminnut pissusiusut takutippaat
nukinnik equngasumik atuineq an-
nertuallaalersimasoq.
Aqutsinermi arnat
peqataanerulerlit
Nunap aqunneqarnerani arnat ma-
lunnaqisumik annikippallaarnerat
kialluunniit miserratigisinnaanngi-
laa. Ullumikkut inuuneq qangatut
ingerlajunnaarsimammat, tassa-
niippoq periarfissaq arnat atorsin-
naasaraluat. Qanga arnat pissarsi-
ornermi pisariaqarluinnarsimassu-
siat ullumikkutut annertutigiun-
naarsimavoq. Taamattaaq ipput
angutit. Ullumikkut inuiaqatigiit
pissaqarniarneranni qitiusumik a-
qutsiffeqarpoq angutaannangajaat
peqataaffigisaannik.
Nunarput qangarsuaaniilli taa-
maaginnarpoq, mingutsitsineq eq-
qaassanngikkaanni, inooriaaser-
pulli allanngorsimavoq, allanngo-
riartornermi tassani arnat katataa-
simapput. Ullutsinni nunarput a-
jornartorsiutinik annertuunik pe-
qarpoq.
Ajornartorsiutilli qanorluunniit
annertutigigaluarpata ajornartor-
siut ataaseq aaqqeqqaanngikkutsi-
gu sinnerisa tamarmik nukissaqar-
figinissaat illua-tungiinnarsiorfius-
saaq: Tassa arnat inuiaqatigiinni
angutillu assigiimmik ersoqatigiil-
lutik nunamik ingerlatsinissaat.
Inooriaatsitta allatut ingerlaler-
simanera utoqqatsissutaasin-
naanngilaq arnat ilaasinnaanngin-
nerannut. Inuiaqatigiit nukissaqar-
fituaraat siulimik anersaakkut ti-
mikkullu atugarisimasaat ataqqil-
lugillu pingaartikkunikkit. Ullut-
sinni takusinnaavarput taamaan-
ngitsoq, piffissanngorporli qanoq
iliuuseqarnissamut arnartatta nuki-
lissuit asuli atulussinnarnerat kipi-
tissallugu. Inuiaqatigiittut qanga
nukittut ingerlasimavugut, nukik
taanna arnap angutillu suleqatigi-
innerannik aallaaveqarpoq, taa-
maattumillu kukkusumik ingerla-
lersimaneq tamanna pissusissami-
suunngitsoq pissusissamisuun-
ngortissallugu peqqutissaqarluar-
pugut. Uagut nunarput nunanut al-
lanut naleqqiullugu inuuniarnerup
tungaatigut ilungersunartulissuu-
voq. Ullumikkullu tamaviaarnitta
nalaani ilungersuasorsuuvugut, ki-
siannili nukiup illua-tungaannaa
annertunerusumik ilungersortor-
suuvoq ullumikkut tassalu: angu-
tit.
Inuiaqatigiit peqqissuunissaat
Inuiaqatigiit peqqissuulluta inger-
lanissarput tamanit pingaarnerpaa-
voq, imaaginnanngilaq ajornartor-
siutigut aaqqikkutsigit peqqinnit-
sinnut nalunaaqutaasoq. Inuiaqati-
giinni kalaaliusugut arnartatsinnik
atorfissaqartitsiinnarsimanngitsu-
gut, arnartatsinnilli asangaakkat-
sinnik pinngitsoorsinnaasatsinnillu
uppernarsaatitut saqqummiussin-
naanngilarput asagatsigit tassa
naammattoq. Inuiattut oqaluttuaa-
titsinni oqaluttuarisaanitsinnilu na-
lunngilarput arnartagut qanoq pi-
ginnaaneqartigisut, tamanna isi-
ginngitsuusaaginnarneqartuassap-
pat soqutaanngitsutut, taava soo-
runami erseqqeqaaq inuiattut tusi-
alluta napaniarsarisugut. Taman-
nali aaqqinniassagutsigu akuerisa-
riaqarparput, sulissutigisariaqar-
parput, angusariaqarlugulu arnar-
tatta nunarsuatsinnik tamatta asa-
qisatta aqunneqarnreani peqataa-
nissaat uatsituulli, kinaassusersio-
rata. Qangami inooriaaseq angutit
arnallu imminnut pingaaqatigiillu-
tik ingerlasimanerat ullutsinni a-
teqqinnianngikkutsigu, arnartagut
sussarisimanngilagut. Akerlianik
oqarsinnaavugut kalaallinuku a-
ngutit qarassarissorsuit, kisianni
arnartaqaratik affaannarmik i-
ngerlassapput.
Aallaqqaatigalugu pinngitsoorsin-
naanngilanga puammikkut innar-
luuteqartut kattuffiata »Neriut«-ip
ilaasortai sineriassuatsinni siam-
marsimasut pilluaqqussallugit.
Kattuffitta ukiut angusai inuup
angusaanut sanilliutissagutsigit o-
qarsinnaanngilagut amerlasut, taa-
maattorli kattuffimmut tunngatil-
lugit amerlaqaat. Kattuffik »Neri-
ut« aallartissimavoq 1957-mi junip
aallaqqaataani. Pilersinneqarnera-
ni anguniagaasuni makku pingaar-
nerutinneqarput: nappaat pissuti-
galugu inuuniarnermi timikkut a-
jornartorsiutit, inooqatigiinni ajor-
nartorsiutaasut oqilisarniarumal-
lugit, makku aqqutigalugit: sana-
lukkat, arnallu assassugaannik a-
vammut tuniniaaqqinnermi, (ta-
matumanilu ilaasortaasimasut,
maanna ilaasortarisagut taperser-
suisullu angisuumik qutsavissagaa-
gut), kiisalu t.b.-p atugaanerujus-
suata millisinneqarsinnaanerata
qanoq iliorluni inuiaqatigiit akor-
nanni paasisitsiniutigineqarnissaa-
ni peqataasinnaanissaq angujumal-
lugu.
Neriut aallarteqqaarsimalermat
nunatsinni inunnik ikiuineq (social-
hjælp) ilisimaneqanngilaq. Maan-
nakkut ajornanngitsigisumik sulif-
fissanik pissarsiassaqanngilaq.
Taamaattumik ukiuni siullerni Ne-
riutip sulinialerfiini Neriut tassaasi-
mavoq napparsimasimasunut nap-
parsimasullu ilaqutaannut ani-
ngaasaq eqqarsaatigalugu saaffigi-
sassatuaasut ilaat, napparsimasi-
masorpassuarnit eqqaamaneqar-
toq.
Neriutilli avataanit isigineqarne-
ra tamatigut pitsaasuujuaannarsi-
manngilaq, ingerlaniarnermi aasiit
taanna aningaasaq piginagu ajor-
naqisoq, qaangerumagaluarlugu
naalakkersuisunut qinnuteqartar-
nerit tamatigut iluatsitsiviusanngil-
lat. Ilaasortammi akiliutaat sana-
lukkallu akii kisimik suliniarnermi
isumalluutigineqarsinnaanngim-
mata. Tamanna suli sjornarneru-
lerpoq namminersorneruneq atuu-
tilermat, taakkumi tassaasimagu-
narput (qujanartumik) inuit peq-
qissorsuit nappaatip inummut qa-
muuna anniaateqartitsisinnaanera-
nik suli misilittagaqanngitsut. Naa-
lakkersuisunummi ilaasup kial-
luunniit soqutigisariaqarpaa ta-
manna inuiaqatigiit peqqissuunis-
saat. Qanortormi siunissami ta-
manna qaangerneqarili. Tusartar-
lugimmi usoroornallaaraat peqati-
giiffiit, inuilluunniit ataasiakkaat
ukuninnga ukuninngalu suliniute-
qartut ima imalu amerlatigisunik
tapiiffigineqartut.
Suulliukua Neriutip suliniutissa-
rigai, tassalu pingaartumik mak-
kua: nappaatit suulluunniit puatsi-
gut ajoqutaasinnaasut akiorniarne-
qarneri. Kræfteqarneq, T.B.-qar-
neq, asimaqarneq, bronkitiseqar-
neq il.il.
Taamaattumik Neriutip sakkor-
tuumik inuiaqatinut qinnutigiuma-
saa unaavoq, isumaqatigiillusi
aammalu piumaqatigiillusi kater-
soqatigiiffinni inunnit tamanit or-
nigarneqartuni, (upatorneq piva-
veersaarsiuk, taava inoqatisi i-
nuummarinnissaannut peqqinne-
runissaannullu kiffartuutissavasi.
Ajornanngivikkaluarpammi ta-
matta tupa pisariaqanngivikkalu-
arparput.
Taagugassagut amerlagaluaqisut
aamma una taarusuppara. Nakor-
siartarneq. Ullumikkut immaap-
poq: nakorsiaraanni qassinullu na-
korsamut isernissaq paasillugu,
taava naatsorsuutigisariaqartar-
poq nakorsamut iseqquneqassallu-
ni iserfissarititaasoq tiiminik mar-
lunnik imaluunniit sisamanik ki-
ngoqqullugu. Sunaana aaqqissuus-
sineq, sunaana kiffartuussineq. Ta-
manna piffissamik naatsorsuiner-
lunnermit imaluunniit kiffartuussi-
nerlunnermit sullitanillu soqutigi-
saqannginnermit pissuteqarpa? —
Taamatut ingerlaannartoqarsin-
naanngilaq allanngortittariaqarlu-
nilu. llami maani Nuummi ukiut
marlussuit matuma siorna nalunaa-
rutigineqarpoq, nakorsiartarneq
nakorsianut pisariinnerusunngor-
lugu aaqqissuunneqassasoq, ta-
mannali ajunnginnerulernermik
kinguneqarsimanngilaq.
Ukiuni 30-ni Neriutip ingerlasi-
manerani inuppasuit sulisimapput
Neriut ajunngitsumik ingerlatinni-
arlugu, tamaasa qutsavissareqaa-
gut. Ilarpassuili akornatsinniik-
kunnaareersimammata qujanerput
ilaqutaanut qujalluta tigoqquar-
put.
Neriut inoqatit peqqinnerullutik
inuusinnaanissaannut suleqataat-
tuinnarumavoq, tamannalu pillugu
tapersersorneqarnermik kissaate-
qarluni.
Neriuteqarfinni sineriassutsin-
niittuni ilaasortaasusi peqatigiiffis-
sinni suliniarnersi tamaviaarlusi i-
ngerlanniaisiuk, tamattami peq-
qinnermut ajoqutaasinnaasut suul-
luunniit aqqutigalugit akiorniarta-
riqarpagut. Inuunermimi tunissuti-
siatta annersaat peqqissuuneq
nammineq pisuulluta ajoquserna-
veersaarniassavarput.
Tamassi peqinnermik kissaallu-
si, Neriut sinnerlugu inuulluaqqu-
sivunga,
Hans Lynge.
ATUAGAGDLIUTIT
Fugle, dyr og fisk
udstoppes naturligt og hold-
bart. Billige priser. Medsend an-
noncen, 5% rabat. Salg af fær-
digvarer.
Konservator Hans Novrup
Strandvejen 52, 7120 Vejle 0
Tlf. 05 81 47 27