Atuagagdliutit - 06.07.1992, Blaðsíða 3

NR. 76 1992
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
3

1993-imi kommunalinut qinersinissaq Agnethe Davidsenip Agnethe Davidsen er spændt på kommunalvalget i 1993: -
pissanngatigisorujussuuaa. - Inuit borgmestereriumap- Hvis folk vil have mig som borgmester, så vil jeg gerne,
pannga taamaaliorusuppunga. (Ass.: Knud Josefsen). (Foto: Knud Josefsen)
Agnethe Davidsen •
piniartup nuliassaralua
Angajoqqaat meeqqaminnut akisussaaffimmik perorsaasunit
isumaginninniikkullu ingerrlatsivimmit arsaarneqartartut Agnethe
Davidsen Nuummi borgmesterip tullia siulleq isumaqarpoq
NUUK(LRH) - Agnethe Da-
vidsenip meeraanerata sivi-
sunersaa arnanit sunniiviu-
simavoq. Illunilu Pouline
aanaminni Kistat Lundimi
peroriartorput. Agnethe tal-
limanik ukioqartoq aataat
Henrik toquvoq.
Meeraaneq asanninner-
mik ulikkaartoq, kisianni
sukangassunik malittari-
sassaqarfiullunilu aalaja-
ngersimasunik suliassaqar-
fiusimasoq.
- Kuuinnartumik imeqa-
rataluunniit innaallagiar-
tortumik kissarsuuteqan-
ngilagut. Taamaattumik
atuariartortinnata imerla-
tarlutalu, aamarsuaasorlu-
talu kukoqqaatissalioreersi-
masussaavugut, taamaalil-
luni atuarnitta nalaani aa-
naarput atortussaqariis-
sammat.
- Aanaarput amminik
mersortorujussuuvoq. Naak
arnaannaagaluarluta aanaa
ihsarisimasalerujussuuvoq
amernik piffigisartakkami-
nik. Taamaattumik amer-
nik mersorneq uagut piaar-
tumik aamma ifikkarpar-
put. Illup iluani allanik suli-
assaarukkaangatta mersuk-
keqarnertarpugut, amernik
qapiartinneqartarluta tim-
missanilluunnit erisartin-
neqartarluta.
- Uatsinnut uuminarpaa-
sarpoq ukiukkut unnuami
anorlileraangat makitinne-
qarluta amernik eqqussuisi-
taasaratta. Suli tamanna
uuminartutut eqqaamallua-
qaara, Agnethe Davidsen
oqaluttuarpoq.
Arnaq Immlkkut Ittoq
Kistat Lund assigiinngitsu-
nut aalajangersimalluinnar-
tunik isumaliuvoq. Soorlu
assersuutigalugu isumaqar-
poq Nuummi imeq all anit
tamanit mamarnersaasoq.
- Taamani Ilinniarfissuup
eqqaani puilasumit imertar-
tarpugut. Taamani aquser-
nilluunniit qullilersugaan-
ngillat. Tassa taggariinnar-
suusoq mamarisaanik imer-
taattarparput. Puilasoq uki-
ukkut qerisimagajuttarpoq,
taamaattumillu siparnimik
putuniaqqaartarparput ma-
marisaanik imertaakkumal-
lugu.
- Kingusinnerusukkut ta-
sersuarmit imeqarfimmit
imertaateqqusalermat tap-
pavunga imertaattarparput.
Kingusinnerusukkut isum-
mani allanngortippaa, Sar-
faannguanilu kuunnguamit
imertartittalerpaatigut.
Imermik mamarisaanik
imertaanniaannarlugu
imertarfipput qanippian-
ngitsukasiusaraluarpoq.
- Tarfhnnaqqusaanngila-
gut. Spejderioqqusaanngila-
gulluunniimmi, aanaami
oqartarpoq taakku suliaqa-
ratik angalaqattaaginnar-
tartut. Niviarsiaqqqat suli-
sariaqartut isumaqarpoq.
- Katereersunga nassuer-
figalunga oqarpoq piniartut
nuliassaattut perorsarsi-
malluta, Poulinalumi uissa-
gut toqqakannereersimaga-
luarlugit allaat.
Ilinnlarneq
Agnethe allanik anguniaga-
qarpoq. Børnehavimi ilinni-
artitsisunngorusuppoq. Ki-
sianni taamani 50-ikkunni
60-ikkunnilu imaaliallaan-
naq ilinniagaqalernissaq
ajornakusoortuuvoq.
- Taamani suliffeqarfim-
mut nammineerluni saafii-
ginnittariaqarpoq oqarluni-
lu: Ilinniarusuppunga. Bør-
nehavimi ilinniartitsisun-
ngussagaanni ukiuni pinga-
suni maani nunatsinniitta-
riaqarpoq. Ukioq ataaseq
børnehavimi, ukioq ataaseq
ullumiilluni ukiorlu ataaseq
ulloq unnuarlu paaqqinnif-
fimmiilluni. Tamatuma ki-
ngorna ukiuni sisamani Ar-
husimi børnehaveseminiari-
amiittussaasssaanga.
Ukiut pingaasut Agnet-
hep maani nunatsinni
ingerlappai, taamaallunilu
Søren ernertaaralugu.
- Ernerma Danmarkimut
nassarnissaannut itigarti-
taavunga. Naallu 18-iinnar-
nik ukioqaraluarlunga iner-
simasutut misigisimalluin-
narpunga. Akisussaaffeqa-
lersimavunnga, uangalu ki-
sima taanna pigaara! Taa-
maattumik aalajangerpu-
nga børnehavepædagogin-
ngornianngiinnassallunga.
Naak pitsaasumik eqqissisi-
manartumillu meeraasima-
galuarlunga uanga nammi-
neq meerara misigisimasat-
tut ittunik misigisaqartik-
kusunngilara. Anaanamini
peroriartussaaq.
- Tassa killiffiga ..Allanil-
lu periarfissaqarnanga.
Qujanartumilli Red Bar-
nets Børnehavip ningiuata
Esther Mikkelsenip Agent-
he nuannarisuugamiuk iki-
orumasimavaa. Taassuma
ikiuineratigut Agnethe illo-
qarfimmi kæmnerip allaffi-
ani atorfinippoq.
Landsretti
- Isumaginninnermi allaf-
fimmi ikiortitut sulilerpu-
nga. Taamani 1966-imi
taanna nutaarluinnaavoq.
Utoqqaat sullillugit nuan-
nernerpaavoq. Qaammatip
naalernerani utoqqalinersi-
sarput, aningaasanillu ag-
guarlugit nuannarilluinnar-
para. Aningaasarsissagaa-
ngata ullaarnaniit nuan-
naarnerliuna kisimi.
- Ukiulli afTaa qaangiutin-
naartoq kæmneri takkup-
poq oqarlunilu atorfissaa-
rullunga. Qujanaq sulisima-
ninnut. Tassalu soraarsi-
taallunga.
- Naak taamani Aqqaluar-
taamut katereersimagaluar-
lunga Heidilu naartoralugu
suliffeqarusuppunga. Sulilu
sulerinissannik eqqarsartu-
nga Landsrettimit arpaar-
toq takuppoq. Sutiginnin-
nerlungagooq... Kæmnerip
allaffianit soraarsitaagama
aqaguani Landsrettimi ator-
finitsinneqarpunga. Taava-
lu 1. januar 1967-imit ta-
maani atorfeqarsimavunga.
- Suliara nuannareqaara.
Immikkoortortaqarfimmi
pisortatut Landsretti qimal-
lugu sulineq misilissimava-
ra, kisiannih nuannarinagu.
Inatsisilerituujunngikkaan-
ni eqqartuussiveqarfimmi
atorfiit qaffasinnersarigalu-
arpaat. Kisianni atorfimmi
tassani inunnut toqqaan-
nartumik attuumassute-
qanngilanga. Inuit ajornar-
torsiutillit qanoq sullinne-
qarneri tusassaarpakka.
Taamaattumik ittorput
landsdommeri qinnuigaara
periarfissaq siulleq atorlugu
landsrettimut utersinnaa-
nersunga. Massakkullu nu-
annaaqqilerpunga.
Aanaa
angerlarsimaannartoq
Aanaarput angerlarsi-
maannartuuvoq. Uagut 50-
ikkunni peroriartortugut
anaanagut aanaagullu
angerlarsimaannartuupput.
Atuarfimmit soraarluta
angerlaraangatta angerlar-
simasoqartuartarnera sutut
nuannersutut eqqaamaju-
aannarpara. Nerisassagut
piareersimareertaraat.
- Uagut meeqqagut mee-
raaqqerivinni meeqqervin-
nilu paarineqartarput. Aq-
qaluartaalu tamatta suliffe-
qarpugut. Uanga meeqqat
aallugit, niuerniarlunga, ne-
risassiorlunga meeqqallu in-
nartillugit pisarpunga. Atu-
alernissaasa tungaanut
soorlu pussunneq, siviki-
ngaarami. Ukiut arfineq
marluk taakku inuunnerup
ilaani sivikitsuinnaagaluar-
lutik pingaarutilerujus-
suupput.
- Meeqqat angajoqqaallu
inuunnerat nahUiffigissa-
gukku meeqqap inuunerani
ukiut arfineq marluk taak-
ku pingaarnerpaasoraakka.
Taakku paarilluaqqissaar-
tariaqarput. Meeqqap ki-
ngusinnerusukkut inuunis-
saanut sunniutilerujus-
suupput.
AG: - Angerlarsimaannar-
simannginnavimmi peqqis-
simivit?
- Aap. Akissaqarsimagalu-
arutta angerlarsimaannar-
tuusimassagaluarpunga.
Imaanngitsoq meeqqat bør-
nehavimiittarnerat akerle-
rigakku, meeqqammi mee-
raqatiminnik pinnguaqate-
qarnissaq pisariaqartippaat,
ullumikkullu arnat amerla-
nersaat suliffeqarmata bør-
nehavit avataanni meeqqa-
nik allanik pinnguaqatissa-
qanngillat.
- Kisianni meeraaninni
nuannarisara tassaavoq
nammineq pinnguaatissar-
siortarnerput. Arlaannik
nassaarniariarluta sorpas-
suit sanasarpugut. Taamani
perorsaasoqanngilagut pæ-
dagoginik sulerinissatsinnik
oqaluttuussisinnaasunik.
Tamanna peqqinnartuuso-
raara.
Ullut nutaat
- Kisianni pissutsit ullumik-
kut allanngorsimapput.
Aningaasarsiortariaqarpu-
gut. Taamaattumillu aappa-
riit tamarmik sulifleqartari-
aqarput. Ullut qanganitsat
uterfigiuminaatsuupput.
Ullumikkulli meeqqagut ul-
lormut nal. akunnerini arli-
alunnguaannarni takusin-
naasarpagut.
- UUumikkut pisussaaf-
fippassuaqameq ajornartor-
siutaavoq. Ineqarnermut
akiliisanngikkaanni kisian-
ni inigisamit anisitaalluni.
Angajoqqaat annertoorujus-
suarmik piumasaqarfigine-
qarput. Allaat isumaqarpu-
nga meeqqaminnut tamak-
kusumik akisussaaffeerus-
simasut oqartoqarsinnaa-
soq. Oqartussat suut tamaa-
sa isumagisarpaat.
- Ajunngeqateqarpoq, ki-
sianni ullumikkut inuuner-
put aamma pitsaanngequte-
qearpoq.
- Fjernsynimi uumasut
pillugit aallakaatitat isigin-
naarlugit tupigusuttuartar-
punga uumasut piaqqamin-
nik nammineersinnaaler-
nissaasa tungaannut iller-
suilluartassusii pillugit. Ua-
gut aamma taam aattariaqa-
raluarpugut. Taamaalior-
nerpullu ukiuni siullerni ar-
fineq marlunni pisariaqar-
poq.
- Ullup affaannaaniluun-
niit angerlarsimasinnaa-
gaanni tamanna aningaasa-
qarnikkut inooqatigiinnik-
kullu iluaqutaassasoq qula-
rinngilara - allaammi inuut-
taasunut taamanut iluaqu-
taassagaluarpoq.
Angajoqqaat
plumasaqannglllat
- Aamma isumaqarpunga
angajoqqaat pædagoginut
piumasaqanngippallaartut.
Meeqqat ullukkut inuune-
rat pædagogit aalajangiifli-
gisarpaat. Angerlaraanga-
millu qasusimasarput. Naak
angajoqqaattut sunniisin-
naassuserput, Agnethe Da-
vidsen aperivoq, isumagin-
ninnermut tunngasunik so-
qutigisalerujussuaq, aam-
malu 1983-imi 1984-imilu
isumaginninnermi naalak-
kersuisuusimasoq, taama-
nilu naalakkersuisuit aali-
sarneq pillugu EF-imik isu-
maqatigiisssuteqarmata
IA-p Siumut uppitippaa.
Agnethe Davidsen Siu-
mumi sulilluarluni ilaasor-
taavoq, ullumikkullu
Nuummi borgmesterip siul-
lertut tulleralugu.
1993-imi aprilimi kom-
munalinut qinersinissaq
pissanngatigeqaa. Qinerssi-
nermi kin gu liermi Kunuk
Lyngeugaluamut tullersor-
taalluni amerlanerpaanit
Siumumi qinigaavoq.
- Kisianni inuit borgme-
stereriumappannga taa-
maaliorusuppunga, AG-mut
oqarpoq.