Atuagagdliutit - 06.07.1992, Blaðsíða 11

NR. 76 1992
ATUAGAGDLI UTIT/GRØNLANDSPOSTEN
11
3,50 kronit pissarsiarai
Suli naluaat eqqumiitsulias-
sarsuaq taanna Kaalip kisi-
mi suliarissaneraa, qularu-
tiginnginnguatsiarpaalli ila-
qutariit sutigut arlaatigut
akuujumaarnissaat. Kri-
stoffersenikkunnimi ataat-
simoorussaqameq ataqati-
giinnerlu pingaaruteqa-
qaaq.
- Angajoqqaagut, Dorthea
aamma Kristoffer Kristof-
fersen, aamma ukkusissa-
mit sanaluttartuusimapput.
Saarulleerussimatillugu
Uulerngup aqqutaani qaq-
qap qaavani issiasarput uk-
kusissamik sanalullutik.
Ataata arsakoorfiliortarpoq
naaneruserfiillu, anaanalu
soorlu qullernik sanasarlu-
ni, Kaali oqaluttuarpoq.
Kaalip eqqumiitsuliani si-
ulleq sanavaa tunillugulu
apersortisimalaaginnarluni.
- 10-15 centimeterisut
portutigaaq, niaqoq sakiaa
tikillugu sanaaq. Taanna
3,50 kronilersippara. Taak-
ku atorpakka cecil-inut 12-
inut, 1,50 kronit qitimmut
atorpakka, sinnerilu 30 ørit
ila sumut atorsimanerlugit
eqqaamanngilluinnarpara,
Kaali illalaarluni teama
oqarpoq.
K’iturap sanaani siulleq -
Kaassassuk nanortalik - 45
kroninnassutigaa. K’itura-
mi aamma aatsaat 1968-imi
eqqumiitsuliortalerpoq, taa-
mani landshøvdingiusup
N.O. Christensenip nuliata
Birthep kajumissaarinerati-
gut. Birthe Christensen ka-
laallit sanalugaannik amer-
lasuunik katersaqarsima-
voq, ilaallu maanna Nunat-
ta katersugaasivissuaniip-
put - ilaatigut K’iturap sa-
naarngaava - ilaallu Dan-
markimi Nationamuseumi-
miillutik.
Ujaqqap llusaa
Nuup rådhusiata saavani
eqqumiitsuliassarsuaq pil-
lugu Kaali oqarpoq japani-
miumit Inoue-mit Uikkarsi-
magini ujarak tamaviat qi-
perussallugu pisariaqan-
ngitsoq. Ujaqqap nammineq
ilusaa aamma eqqumiitsuli-
ap ilaatut ilanngulluarne-
qarsinnaavoq. Taama sule-
riaaseqameq ilaqutariit Kri-
stoffersenikkut suleriaa-
saannut assingusinnaavoq:
- Ukkusissamik suli attor-
neqanngitsumik tigumia-
rutta misissorusaartarpar-
put. Taava ukkusissap taas-
suma qanoq iluseqarnerata
aalajangertarpaa eqqumiit-
suliaq naammassisaq suus-
sanersoq. Suliariitigalugu
aserortoorutsigu, ja taava
misissuataartarparput taa-
va suusinnaanngornissaa
paasiniarlugu, Kaali K’itu-
ra-lu oqaluttuarput.
Qatanngutigiit taakku
Inoue-mi kursusereerlutik
ujaqqamik manngertuleri-
nissartik pilerigeqaat. K’i-
turalli ujaqqamik mannger-
tulerineq arnanut oqimaap-
pallaarsinnaasoraa. Kisian-
ni Kaali oqarpoq:
- Nunatsinni ujaraateqa-
qaagut. Ilumut kissaatigiga-
luaqaara nunatsinni ujaqqe-
rivimmik pilersitsisoqarnis-
saa. Tassani soorlu ilerrit
ujarattassaannik, ullumik-
kut avataaniit akisoqisumik
pisiarisartakkatsinnik, sa-
nasoqarsinnaavoq, sanna-
villu aamma inuusuttunut
ilinniartitsiviusinnaalluni.
t fr
- Siimuup Kunstakademi-mi suleqatigisimasai naapikkatsi-
git assut killitsisimaarnarpoq, K’itura Sukuvara oqarpoq.
(Ass.: Knud Josefsen)
- Det var bevægende at møde Simons venner fra Kunstaka-
demiet, siger K’itura Sukuvara. (Foto: Knud Josefsen)
Eqqumiitsuliortut Kristoffersen-ikkut Bornholmimi japanimiumi
granitilerinermik pikkorissarsimasut
- Rådhusip saavani eqqumiitsulialiassarput immaqa ima angitigissaaq, Karl Kristoffersen
oqarpoq. (Ass.: Knud Josefsen)
- Jeg tror, at den granitskulptur, der skal stå foran rådhuset, bliver sådan cirka så stor, siger
Karl Kristoffersen. (Foto: Knud Josefsen)
NUUK(SS) - Ukkusissamik,
nalunngisatsitut aqitsuusu-
mik, suliaqartartuulluni
ujaqqamik manngertumik
granit-imik ujaqqeraluni al-
lanaraluaqaaq. Sakkut al-
larluinnaat, soorlu maskii-
nat qillerutit, atorneqartar-
put. Granitimik kaattaaneq
ilinniarsimavarput, kisianni
suli ilinniagassartaqarpoq.
Oqaluttuartut tassaapput
qatanngutigiit eqqumiitsu-
liortut Karl Kristoffersen
aamma K’itura Sukuvara
Taakku sapaatit akunnerini
pingasuni Bornholmimi ja-
panimiumi Jun Ighi Inoue-
mi pikkorissarsimanermik
kingoma granitilerinissa-
minnut pileritsassimapput.
Granitilerinermi allaaneru-
voq pissanganarlunilu, uk-
kusissarli atorlugu eqqu-
miitsulialerineq aamma
nakkutigisassaavoq:
- Angerlamut apuukkatta
niuertarfiit takornariartit-
sinermillu suliallit ukkusis-
sanit sanaanik piumallutik
nilliaannavipput. Tassa sa-
naallugit ulapittariaqarsi-
mavugut, 48-nik ukiulik
Karl Kristoffersen oqaluttu-
arpoq.
»Illu sungaartoq«
Aleqaa, K’itura 52-inik uki-
oqartoq, angerlareeramik
aamma sanalussimavoq, ki-
sianni soorlu sanarusaar-
nissaq »kisimiitsilluni eqia-
narsilaarsimasoq«, taama
oqameratut.
»Qanga«, tassa taamani
angajuullunilu aniusoq Si-
mon Kristoffersen - 1990-mi
toqusoq - inuugal larmat
Nuup ilaani Qaqortumi »il-
lup sungaartup« eqqaani qa-
tanngutigiit Simon, Sara,
K’itura Karl-ilu ukkusissa-
mit eqqumiitsuliaminnik,
tusaamasaassutigeqisamin-
nik, sanaluttut takunissaat
qularnarneq ajorpoq, issia-
sarput nuannisaarpalullu-
tik ulappullutilli. Ukiukkut
sannavimminni kælderi-
miittumi, oqorsarluarsimal-
lutik, aasakkut silami issia-
sarput, kangujartuullugu.
Tamatigullu oqaluttuaqat-
taappaluttarput illarpalut-
tuartarlutillu.
Ullumikkut qatannguti-
giit kiserngoruttut arlaat,
tassani Qaqortumi illup su-
ngaartup affaata - K’iturap
uiatalu, allamik taaneqar-
neq ajortup Sukuvara-p, il-
luata silataanni - takussa-
gaanni iluatsitsisariaqar-
poq. Kaali illoqarfimmut
nuussimavoq, Sara-lu - peq-
qiilliornini pissutigalugu pi-
sartagaqalersimasoq
maanna qaqutiguinnaq Qa-
qortumut apuuttalersima-
voq, qatanngutiminit agger-
sameqartuartaraluarluni.
Flamlngo-mlt sanaaq
- Immitsinnut ilinniartittar-
pugut, sulerusussuseqaler-
nerlu immitsinniit pisarlu-
gu, Kaali K’itura-lu isuma-
qatigiillutik oqarput.
- Siimuut maqaasisarpar-
put, soorunalumi eqqarsaa-
tigisarlutigu, qatanngutigiit
oqarput.
Japanimiup Inoue-p, K’i-
tura-p Kaalip Kaahllu erne-
rata Kristiaap, »Jappa«-p,
Bornholmimi Olskerip eq-
qaani kursuserfigisaata,
aamma Simon Kristoffersen
suleqatigisarsimavaa, taan-
na 1973-imiit ’75-imut Kø-
benhavnimi Kunstakade-
mi-mi ilinniarmat.
- Nuummut angerlariar-
tulerluta Kunstakademi pu-
laarparput. Tassaniitsilluni
Siimuup suliaasa kinguller-
sarigunagaat takuarput. Ti-
vasut, flamingo-mit sanaaq
angisooq. Oqarput bronze-
mik kuineqassasoq, Simon
Kristoffersenip aningaasaa-
teqarfiata iluaqutissaatut.
Aningaasaateqarfiup taas-
suma eqqumiitsuliortut
inuusuttut ihnniarnissaan-
nut tapiisarnissaa siunerta-
raa. Akademimi pulaarner-
put killitsisimaarnaqaaq.
Takugamisigut isaat imer-
laarsipput, Siimuut nuan-
naralugulu ataqqisimaqiga-
mikku, Kaali K’itura-lu oqa-
luttuarput.
Granltlmlt
sanaassarsuaq
Bornholmimi pikkorissar-
nerat Nuup kommuniata
eqqumiitsuliornermi siun-
nersortaanit Bodil Kaalun-
dimit aaqqissorneqarsima-
voq.
- Nuummiitsilluni ape-
raatigut ujaqqanik man-
ngertunik atorluni qiperui-
nissaq ooqattaarusunnerip-
put, angerpugullu. Aallar-
nissatsinnut ullut 14-iin-
nanngortullu tusarpugut
aallalerluta. Ila ullut kingul-
liit taakku ulapeqaagut,
Kaali K’itura-lu illaatigalu-
tik oqaluttuarput. Qatan-
ngutigiit taakku ilisamaa-
taattut oqaatigineqarsin-
naasoq tassaavoq oqaatsitik
tamangajaasa qungujunner-
mik illarnermilluunniit ila-
sarmatigit.
- 43-nik ukiulik Inoue
takugatsigu soorlu ilaqut-
tatsinnik takuinnarluta.
Aammalumi tassaniinner-
put tamaat misigisimavugut
soorlu ilaquttatsinniigin-
narluta. Inoue nulialu Ma-
ria marlunnik erneqaramik,
nukar liar arlu affaannarmik
ukiulik, Isamo, tikiinnavil-
lutali uannut ungasorujus-
suuvoq, K’itura qunguju-
laarluni oqarpoq, nukappia-
rarlu taanna eqqaagamiuk
maqaaserpasiivissutut isik-
koqalerpoq.
Kaali Inoue-miitsilluni
marlunnik eqqumiitsulior-
poq granitimit sanaanik.
Taama sivikitsigisumik tas-
saniinnermini inaarsinnaa-
simanngilai, sanaanili
Nuummut apuuppata
naammassillugit suliarini-
arpai. Aappaata, angutip
inussuliortup, assinga allisi-
taq, Nuup rådhusiata saava-
ni eqqumiitsuliarsuartut
inissinneqartussaavoq.
Angut granitimit suliaas-
saaq inussuliaali kalaallit
marmorianit sananiarpara,
Kaali oqarpoq.
Eqqumiitsuliap suunissaa
ujaqqap aalajangertarpaa