Atuagagdliutit - 13.07.1993, Blaðsíða 6

Nunarsuarmioqatigiit inuit
pisinnaatitaaffii pillugit
ataatsimeersuarnerannit
Naalakkersuisunut ilaasortap Henriette Rasmussenip Wienimi inuit
pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimeersuamermi oqalugiaataa
Siulittaasoq, allattuuneq,
ataqqinartut, aallartitat,
Nunarsuaq tamakkerlugu
nunat inoqqaavinut nunar-
suaq tamakkerlugu ukioriti-
tamut illersuisoq, Asasakka
Nunat Inoqqaavisa sinnii-
saat, Ar nat Angutillu.
Nuannaarutigaara nuna-
ga, Kalaallit Nunaat, Dan-
markilu sinnerlugit maani
nunarsuarmioqatigiit inuit
pisinnaatitaaffii pillugit
ataatsimeersuarneranni
oqaaseqarsinnaagama.
Ullumikkut ulloq atortus-
saavarput nunarsuaq ta-
makkerlugu Naalagaaffiillu
Peqatigiit iluanni nunat
inoqqaavisa pingaartitaasa
immikkut samminissaan-
nut siuarsarneqamissaan-
nullu. Ukiup affaata siulliup
ingerlareernerani pissutsit
erseqqinnerulersimapput.
Illuinnaasiunnginnissap,
qulakkeerinninnissap oqar-
tussaaqataanerullu siam-
marneqarnissaata pisar ia-
qarluinnarnera eqqarsaati-
galugu Naalagaaffiit Peqati-
giit iluanni malunnaatilim-
mik peqataatinneqarneru-
lernissaq qitiulluinnartoq
aallunneqarnerulertaria-
qarpoq.
Tamanna tunngavigalu-
gu Nunarsuarmioqatigiit
Ataatsimeersuarnermut
kaammattuutigaarput pi-
viusumik eqqarsaatigeqqul-
lugu Naalagaaffiit Peqati-
giit suliniutaasa sulinerata-
lu naammassisaqarfiuneru-
nissaannik pingaartitsiner-
put, minnerunnpitsumik
nunat inoqqaavisa pisinnaa-
titaaffii eqqarsaatigalugit
Naalagaaffiit Peqatigiit suli-
niutaasa naammattumik
aningaasassaqartinneqar-
nissaasa sulisoqartinneqar-
nissaasalu qulaqqeerneqar-
nissaat anguniarlugu.
Siulittaasoq, Nunarsuar-
mi nunat inoqqaavi nunar-
suaq tamaat eqqarsaatiga-
lugu naqisimaneqamerpaa-
nut inuiannullu eqqaama-
neqannginnerpaanut ilaap-
put. Erseqqilluinnarporlu
suleqatigiilluta suliniute-
qartariaqaratta ineriartor-
titsinermi nunat inoqqaavi-
sa inissisimanerat siuarsar-
niarlugu nukittorsarniarlu-
gulu, tamatumunngalu pe-
qatigitillugu inuiaat pine-
qartut inuttut pisinnaati-
taaffii sumiginnarneqartu-
artut oqaluuseralugit.
Nunat Inoqqaavi pillugit
ataavartumik siunner-
suisoqatigiiliomissaq
Siullermik Nunarsuarmio-
qatigiit Ataatsimeersuarne-
rat qinnuigaarput nunat
inoqqaavi pillugit ataavar-
tumik siunnersuisoqatigiin-
nik, taamatullu aamma al-
lattoqarfimmik ataavartu-
mik, pilersitsinissaq taper-
sersoqqullugu. Isumaga ma-
lillugu ataavartumik siun-
nersuisoqatigiiffik taamaat-
toq Naalagaaffiit Peqatigiit
Aningaasaqarniarneq Inut-
tullu Atugarisat pillugit
Siunnersuisoqatigiiffiata,
ECOSOC-ip, ataani ataatsi-
miititaliatut pilersinneqar-
sinnaavoq, siunnersuisoqa-
tigiiffiup taassuma naalak-
kersuisut assigiinngitsut
nunallu inoqqaavisa akor-
nanni ataavartumik oqalo-
qatigiittuarnissaq ingerlata-
rissavaa, tamatumalu sania-
tigut aamma suliarissallugit
suliassat assigiinngitsut nu-
nat inoqqaavisa pisinnaati-
taaffii pillugit nunarsuaq ta-
makkerlugu aalaj anger sak-
kap timitalerneqarnissaa-
nut tunngassuteqartut.
Ataatsimiititaliaq taamaat-
toq nukissanik aningaasa-
nillu naammattunik atugas-
saqartinneqartariaqarpoq.
Taamatut suliniameq ta-
persersorneqaqqullugu
aamma Nunarsuarmioqati-
giit Ataatsimeersuarneran-
nut inassutigaarput Inuit
pisinnaatitaaffii pillugit
ataatsimiititaliarsuup
ataatsimiittarnermini oqa-
luuserisartakkamini nunat
inoqqaavisa atugarisaat
inissisimanerallu aalaj an -
gersimasumik oqaluuserisa-
lissagai.
Nunat Inoqqaavisa sule-
qatigiiffiisa naalakker-
suisutiguunngitsut an-
nertunerusumik peqa-
taanissaminnut periar-
fissinneqarnissaat
Aappassaanik nalinginnaa-
sumik Naalagaaffiit peqati-
giit sulinerannut, minne-
runngitsumillu allaffeqar-
finnut naapertuuttunut,
oqartussaaffinnut nakkutil-
liisuusunut, ataatsimeersu-
arnernut qulequttallu aala-
jangersimasut pillugit
ataatsimiinnernut, anner-
tunerusumik peqataatinne-
qarnerulernissamik apeq-
qut nunat inoqqaavisa qa-
mannga pisumik kissaati-
gaat. Assersuutitut oqaati-
gisinnaavara ullumikkorpi-
aq nunat inoqqaavisa naa-
lakkersuisutiguunngitsu-
mik suleqatigiiffii aqqaneq-
marluk ECOSOC-ip ataani
siunnersuisartutut inissisi-
m alersimam mata.
Nunarsuaq tamakkerlu-
gu nunat inoqqaavisa inut-
tut pisinnaatitaaffiinik su-
miginnaajuamerup takutip-
paa ataatsimut qanoq iliuu-
seqarnissaq piseiriaqarluin-
nartigisoq, taamaaliornissa-
mullu aqqutissat pitsaaner-
s ar aat nu nat inoqqaavisa
naalakkersuisutiguunngit-
sumik suleqatigiiffiisa Naa-
lagaaffinni Peqatigiinni pe-
qataatinneqarnerulernis-
saat sinniisuutitaqameru-
lernissaallu.
Nunat Inoqqaavisa nam-
minneq aalaj angiisin-
naanerat
Siulittaasoq, isumaga malil-
lugu Nunarsuaq tamakker-
lugu nunat inoqqaavinut
ukiorititamut nunat inoq-
qaavisa namminneq aala-
jangiisinnaanissamut pisin-
naatitaaffii aamma pingaar-
tillugit oqaluuserineqartari-
aqarput.
Soorlu ataatsimeersuar-
nermut matumunnga siulit-
taasuusup ammaalluni oqa-
lugiamermini oqaatigigaa
nunarsuup inuisa naatsor-
suutigivaat inuttut pisin-
naatitaaffiit nunani ataasi-
akkaani tamani takussaasu-
mik inuunermut ilaatinne-
qalernissaat, ataatsimut su-
liniuteqarnitsigut inuttut
pisinneiatitaaffinnik sumi-
ginnaajuarnernut tunnga-
viusut nungutinneqarnis-
saat, aammalu naalagaaffiit
ataatsimoorlutik angunias-
sagaat inuit tamarmik
inunnguuseralugu tunnga-
viusumik pisinnaatitaaffiisa
ataqqineqarnissaat.
Nunat inoqqaavinut inut-
tut pisinnaatitaaffiit tamak-
kiisumik timitalerneqarnis-
saannut piumasaqaataavoq
nammineq aalajangiisin-
naanermut pisinnaatitaaf-
fiup timitalimmik naam-
massineqarsimanissaa. So-
orlu nalunngikkissi Naala-
gaaffiit Peqatigiit Nunat
Inoqqaavi pillugit Suleqati-
giissitaa suliaqarsimavoq
nunat inoqqaavisa pisinnaa-
titaaffii pillugit aalajanger-
sagassatut siunnersuum-
mik, juli-mi naammassine-
Wienimi inuit pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimeersu arner- Mange kendte personer deltog i konferencen om menneske-
mi inuit nalunngisaasorpassuit peqataapput. Saamerlernit rettigheder i Wien. Her er det Marokkos kronprins Talat,
Marokkop kunngissaa Talal, siusinnerusukkut amerikami den tidligere amerikanske præsident Jimmy Carter ogJele-
præsiden tiusimasoq Jimmy Carter Jelena Bonnerilu, russit na Bonner, som er enke efter den kendte russiske borgerret-
innuttaasut pisinnaatitaaffiinik sorsuutiginnittup Nobelil- tigbedsforkæmper og Nobels fredsprismodtager Andrey
lu eqqissinissamut nersornaasiuttagaanik pissarsisimasup Sakharov. (Foto: Polfoto).
Andrey Sakharovip uillamera.
- Qallunaat aallartitaannut Wienimi ilaanikkut takorloor-
sinnasara akimorlugu annertunerujussuarmik sunniisin-
naasimaqllunga isumaqarpunga, Henriette Rasmussen
oqaipoq. (Ass./Foto: KNud Josefsen).
- Jeg synes, jeg fik meget større indflydelse, end jeg på
forhånd havde forventet, fordi jeg gik ind som en del af den
danske delegation i Wien, siger Henriette Rasmussen.
qartussamik. Aalajangersa-
gassatut siunnersuummi pi-
sinnaatitaaffiit kiffaanngis-
sutsillu pineqartut ilagaat
apeqqutini namminermut
tunngasuni nammineerluni
aalajangiisinnaassuseqar-
nissaq. Pisinnaatitaaffiit
taaneqartut taakkua tas-
saapput nunarsuarmi nunat
inoqqaavisa ataannarsin-
naanissaanut pitsaanerusu-
millu inuuneqalersinnaa-
nissaannut minnerpaamik
piumasaqaataasariaqartut.
Siulittaasoq, Inuttut pi-
sinnaatitaaffinnut ilaavoq
inuuniuteqarsinnaanissa-
mut pisinnaatitaaffik. Nu-
nat inoqqaavinut inuuniu-
teqarsinnaanissamut pisin-
naatitaaffik isumaqarpoq
nunarsuup pisuussutaanik
nungusaataanngitsumik
iluaquteqamiarsinnaaner-
mut pisinnaatitaaffimmik.
Taamaakkaluartorli nunat
uumasunillu illersuiniaqati-
giit ilaasa anguniarpaat uu-
m asunik nungusaataann-
gitsumik iluaquteqarniar-
sinnaanerup unitsinneqar-
nissaa. Pisuussutinik nun-
gusaataanngitsumik iluaqu-
teqarniarnermit aallaave-
qartumik nioqqutissianik
nioqquteqarnermit isertit-
sissutaasartunik annaasa-
qarsimaneq nunat inoqqaa-
visa inuusaasiannut anin-
gaasaqamiarnerannullu
aseruutaasunik sunniute-
qarsinnaavoq.
Pingaaruteqarpoq nunar-
suarmioqatigiinnut upper-
narsarteqqissallugu nunat
inoqqaavisa pisuussutinit
pissarsiarisinnaasaminnik
nungusaataanngitsumik
inuuniuteqarsinnaajuarnis-
saannut peqataajumaner-
tik, soorlu tamanna naat-
sorsuutigineqarsimasoq
Rio-mi Aalaj anger sakkami
aamma Nunat Inoqqaavisa
Isumaqatigiissutaanni maj
1992-imeersumi.
Peqatigiinneq nutaaq
Siulittaasoq, Ataqqinartut,
Asasakka nunap inoqqaaqa-
tit. Nunarsuaq tamakkerlu-
gu ukiorititamut qulequta-
ritinneqartup oqariartuu-
taa, PEQATIGIINNEQ
NUTAAQ, matumani tun-
niunniarsimavara. Suut ta-
maasa eqqarsaatigissagaan-
ni nunarsuaq tamakkerlugu
ukiorititaq tassaalerumaar-
poq oqaluttuarisaanitsinni
pisimasut pingaarnerusut
ilaat, tamannami peqataas-
sammat eqqunngitsuliorfi-
ginninnerit, naqisimannin-
nerit ammillu qalipaataa
tunngavigalugit immikko-
ortitsinerit nutaat illuatun-
gilersorneqarnissaannut al-
loriarnertut nutaatut. Ta-
matumunngali piffissaq si-
visunerusoq atorfissaqar-
tipparput, Nunarsuarmi
Nunat inoqqaavinut Ukiut
Qulillit.
Isummat matumani saq-
qummiussakka allakkiami
oqaaseqaatinnut ilanngus-
sami ersersinneqarput. Al-
lakkiami ilanngussami pine-
qarput Uiuusissatut Piler-
saarummut atatillugu inas-
suteqaatissatut eqqarsaati-
gineqartariaqartut, isuma-
qaratta nunat inoqqaavisa
pingaartitaat ataatsimeer-
suarnermit inaarutaasumik
aalajangersagassami eqqor-
tumik pineqassappata an-
nertuumik pingaartinne-
qartariaqartut.
Qilanaaraara isummat pi-
neqartut ilissi, ataatsimeer-
suaqataasut ataqqinartut,
peqatigalusi sukumiineru-
sumik oqaluuserineqarnis-
saat.
Qujanaq.
Siulittaasoq.