Atuagagdliutit - 13.07.1993, Blaðsíða 10

Tibetimiut anersaakkut
siuttuat Dalai Lama ataatsi-
meersuarnermi aaqqissui-
sunit oqaluttarfimmut,
Henriette Rasmussenip
oqalugiarfianut, peqqune-
qarsimanngilaq. Aaqqissui-
sut assut Tibetimiut tiguaa-
simasuinit Kinamit tatisi-
maneqarsimapput, kinese-
rillu peqqusaarnissaat taak-
ku kissaatigisimanngilaat.
Tamanna pillugu Nobelip
eqqissinissamut nersornaa-
siuttagaanik pissarsisima-
sut ilaasa Wienimi kater-
suussimasut, ilaatigut Gua-
temalamiu Rigobertha Me-
chus, sakkortuumik aker-
liufligaat. Iluaqutaanngilar-
li, Dalai Lama ataatsimeer-
suarliup silataani oqalugiar-
tariaqarsimavoq. - Inuit pi-
sinnaatitaaffii inunnut si-
larsuarmiunut tamanut
atuupput inunngornermiit
toqu tikillugu, Dalai Lama
oqarpoq. (Ass.: Polfoto).
Tibets åndelige leder Dalai
Lama blev af arrangørerne
forhindret i at tale ved kon-
ferencen for menneskeret-
tigheder i Wien. Arrangører-
ne var bange for at lægge sig
ud med Tibets besættelses-
magt Kina, der ikke ønskede
Dalai Lama som officiel
gæst. Det fik en række af
Nobels fredsprismodtagere,
som var til stede i Wien, der-
iblandt Guatamalas Rigo-
bertha Munches til at prote-
stere, men lige meget hjalp
det. Dalai Lama holdt i sted-
et en flot tale udenfor kon-
gresbygningen. (Foto: Polfo-
to).
Naqqaniit naternut qillersakkanut
Inuit nunallu inooqqaavisa allat sunniuteqarnerulernissaannut sunniiniameq aqqutissaasoq Henriette Rasmussen
isumaqarpoq
QASIGIANNGUIT(KB) -
FN-ip nunat inoqqaavisa pi-
sinnaatitaaffii pUlugit Wie-
nimi ataatsimeersuartitsi-
nerani Henriette Rasmus-
sen Kalaallit Nunaat Dan-
markilu sinnerlugxt oqalut-
tarfimmiit oqalugiarmat tu-
pigusuutigineqarpoq. Inuit
sinniisaata taassuma nuna
attaavigisani Danmark na-
lagaaffiillu allat suliffissua-
qarnermik piorsaavisuma-
sut kammalaatigisimaqine-
ramigit? Qanorlu ililluni
»nuna attavigisaq« sinner-
lugu oqalussinnaava ataat-
simeersuarnermi nunarsu-
armi tamarmi nunat pisuut
nunat inoqqaavinik naqisi-
manninnerannik sammisa-
qarfiusussami, tusarnaar-
tut imminnut taama aperi-
sarput.
- FN-ip ataatsimeersuar-
titsinerani oqalugiarninnut
tunngatillugu isornartor-
siuineq tupigusunnerlu
ajuusaarutigilaarpakka,
Henriette Rasmussen oqar-
poq.
- Wienimi ataatsimeersu-
amermi qallunaat aallarti-
taannut ilaanera aqqutiga-
lugu siuningaaniit takorlo-
orsinnaasara akimorlugu
ataatsimeersuarnermi an-
nertuumik sunneeqataasin-
naasimavunga. Soorlu as-
sersuutigalugu Danmarkip
EF-imi ilaasortaanera aqqu-
tigalugu qallunaallu aallar-
titaat ikiortigalugit nunat
inoqqaavisa sinniisaat EF-
imilu nunat ilaasortat ilaasa
allartitaat ataatsimiitissin-
naasimavakka.
Paatsuuineq
- Qallunaat aallartitaat tu-
niliaqutaralugit nunat inoq-
qaavisa sunniiniartitaattut,
lobbyistitut, sulisinnaasi-
mavunga. Misigisimavunga
ataatsimeersuarnermi
iliuuserisimasakka paatso-
orneqarsimasut. Imaagin-
narunarporli ataatsimeer-
suarnermi pineqartorpiaat,
tassalu nunat inoqqaavisa,
aallartitaasa ikittuinnaat
ilagimmannga pisortatigo-
ortumik ataatsimiinnerni
oqaaseqarnissamut periar-
fissaqartarsimasoq, Henri-
ette Rasmussen oqarpoq.
FN-ip ataatsimeersuartit-
sinissaa sioqqullugu Henri-
ette Rasmussen Namminer-
sornerullutik Oqartussat
sinniisaattut Canadami
inuit kattuffii ataatsimeeqa-
tigisimavai, taakkumi FN-p
ataatsimeersuartitsinerata
pisortatigoortortaani sinnii-
suutitaqanngimmata, taa-
maalillunilu isumaat aam-
ma saqqummiussinnaaju-
mallugit.
- Uatsinnut pingaarner-
paaq tassaavoq inuit ataasi-
akkaat pisinnaatitaaffii kisi-
viisa FN-ip pingaartissann-
gikkai, sulili pingaarnerutit-
tariaqarlugu inuiaqatigiit
inuiaqatigiittut ataatsimo-
ortumik pisinnaatitaafliissa
ataqqineqalernissaat. Soor-
lu assersuutigalugu inuia-
qatigiit nammineerlutik aa-
lajangiisinnaassuseqamis-
samut pisinnaatitaanii
pinngortitamilu pisuussutit
nungusaataanngitsumik
atorneqarnissaannut pisin-
naatitaaffiit. Tassarpiaavoq
FN-ip nunat inooqqaavinut
ukiorititaani anguniagas-
sarput, Henriette Rasmus-
sen taama isumaqarpoq.
Indianerlt
nungusagaapput
Nunarsuatsinni nunat inoq-
qaavisa assigiinngitsut
ataqqineqanngilluinnarne-
rat annilaarutigisimavaa.
Indianerit Amerikami Ku-
jallermi nunanit assigiinn-
gitsuneersut nungutitaanis-
saminnik annilaangallu tik
oqaluttuartut Wienimi naa-
pittarsimavai.
- Minnerpaamilluunniit
pisinnaatitaafieqanngillat.
Perlernaveeqqu taannar nik
akissarsiaqartinneqarlutik
sulisinneqartarput, ullullu
tamaasa timikkut kulturik-
kullu innimiilliorfigineqar-
tarlutik. Nunarsuarmi ta-
marmi taakku assinginik pi-
soqartuarpoq - kurderit 35
millioniusut inuiattut nun-
gutaannginnissartik pillugu
akiuuttut aamma assersuu-
tissaalluarput.
- Ataatsimeersuarnermi
Wienimi ingerlanneqartu-
tut ittumi piumassuseqar-
nermik paasinninnermillu
oqaaserpassuit kusanartut
tusagassaapput. Tupinna-
kulupporlu misigalugu inuit
taakkorpiaat ataatsimeer-
suarnermi pineqartut pisor-
tatigoortumik ataatsimeer-
suamerni inissaqartinne-
qanngimmata, ataanili im-
mikkut katersuuttariaqar-
tarlutik. Nunat suliffissua-
qarnikkut piorsaaviusima-
sut nunallu inoqqaavi tu-
pinnaannartumik immin-
nut ungasipput, pingaartu-
mik Europami nunat nuna-
siaqamermik ingerlatsiuar-
simasut eqqarsaatigalugit.
Taamaattumik qujageqaara
qallunaat pisortatigoortu-
mik aallartitaannut ilaatin-
neqaratta, taamaalillutalu
nunat inoqqaavisa nippaat
tusartillugu, aamma tusa-
gassiuutitigut. Isumaqar-
punga Danmarkip Kalaallil-
lu Nunaata akornanni isu-
maqatigiissutigalugu nam-
minersornerulluni oqartus-
saassusermik ilusilnsima-
neq tusassallugu soqutigi-
neqartorujussuusoq.
Kalaallit Nunaat
immikkut isigalugu
- Nunarsuarmi suliflissua-
qarnikkut piorsaaviusima-
qisumi ullumi inuuffigisat-
sinni »nunap inoqqaavi« qa-
noq nassuiassavigit. Ullu-
mikkut inooriaaseq aallaa-
vigigutsigu isumaqarpit ka-
laallit qallunaanit tyskinil-
luunniit »inoqqaajuneru-
sut«?
- Isumaqarpunga nu nap
inoqqaavi tassaasut inuia-
qatigiit nungutaanissamin-
nik ulorianartorsiortitaa-
sut. Ilaatigut namminerisa-
minnik nunaqannginnertik
malersugaanertillu pissuti-
galugu. Imaluunniit oqaat-
sitik, kulturertik inuuniar-
nerminniluunniit tunngavi-
gisartik ulorianartorsiorti-
taammata - tamanna ilaati-
gut Kalaallit Nunaannut
aamma atuuppoq, Henriette
Rasmussen akivoq nangillu-
nilu:
- Uagut inissisimanerput
arlalitsigut nunat inoqqaa-
visa allat inissisimanerannit
allaavoq: Nammineq nunat-
sinni innuttaasut amerla-
nersaat sinniisuufilgaagut
Namminersornerullutillu
Oqartussat aqqutigalugit
annertoorujussuarmik
nammineq aalajangiisin-
naassuseqarluta. Kisianni
nunat inoqqaavi allat assi-
galugit misigisimavugut ua-
gut nammineq tunngavigi-
savut aallaavigalugit ineri-
artortitsinissamut akueri-
neqarata. Puisit amiutivut
tuniniarsinnaanngilagut,
arfanniarnissatsinnut akor-
nusersorneqarpugut, tassa
nunat suliflissuaqarnikkut
piorsaaviusimasut taama-
tut tunisassiornissarput
akerlerineqarmat.
- Tamakku allangortinn-
gikkutsigit nammineq anin-
gaasatigut imminut ingerla-
tilernissamik siunertaqar-
nerput angusinnaanngi-
saannassavarput. Inuiaqati-
giilli allat ullut tamaasa ma-
lersugaajuartut uatsinniUu
annertunerujussuarnik
ajornartorsiuteqartut naa-
pinnerisigut aamma isuma-
qalerpunga uagut nunat
inoqqaavinut allanut naleq-
qiulluta pisuuneroqalutalu
akiorniagassakinneroqisu-
gut.
Aningaasat
pisariaqarput
Henriette Rasmussen isu-
maqarpoq Wienimi torsuu-
sarsuarnilu allanilu nammi-
neq allallu suliaat erseqqis-
sunik angusaqarfmsimasut.
Ataatsimeersuameq nagga-
serneqarpoq oqaaseqaasior-
nikkut, tassani FN-ip gene-
ralforsamlingia inanneqar-
luni ukiumut ataatsimiin-
nermini ataavartumik allaf-
feqarfllioqqullugu nunat
inoqqaavisa allaffeqarfis-
saannik. Aamma ataatsime-
ersuartut oqaatigaat nunat
FN-imi ilaasortaasut inuia-
qatigiit nammineq aalajan-
giisinnaassuseqarnissamut
pisinnaatitaaffii pinngorti-
tamilu pisuussutit nungu-
saataanngitsumik atuisin-
naanermut pisinnaatitaaffii
ataqqissallugit pisussaafie-
qartut.
- Tamaakku saqqum-
miussinerupput pitsaasu-
mik siunertallit, uagut
Nam minerso rnerullutik
Oqartussat aqqutigalugit
anguniakkatut qangali aala-
jangiutereersimasavut.
Ataavartumik allattoqarfik
nunat inoqqaavisa sulinia-
qatigiiffiisa ilaannik FN-imi
oqartussaaqataalersitsisin-
naasoq isumaqarpunga an-
nertoorujussuarmik siun-
niuteqarsinnaasoq. Soo ru-
nam i pingaarnerpaaq tas-
saavoq FN-ip qullersaqarfi-
ata tapersersuinissaa - aam-
ma aningaasatigut - anguni-
agaq pimoorunneqassappat,
Henriette Rasmussen.
Henriette Rasmussenip
ataatsimeersuarnermi
inuit pisinnaatitaaffii
pillugit Wienimi oqalugi-
aataa ullumi AGp oqal-
linneraniittoq atuaruk.