Atuagagdliutit - 13.07.1993, Blaðsíða 13

... PRIVAT ERHVERV
Huutissalma ummMo’im
Suluit Airip timmisartua Nuummut tikippoq qaammatit pingasut siornagut, piffissarlu SuluitAirs vandflyver landede i Nuuk for tre måneder siden, og tiden er blevet brugt til at
atorneqarpoq nunatsinni timmisartornikkut niuerneq ikkuffigilluarniarsaralugu. (Ass.: bide sig fast i det grønlandske marked. (Foto: Knud Josefsen).
Knud Josefsen)
Suluit Air aallartipput
Qaammatit pingasut matuma siorna Per Rosing-Petersen timmisartuutitaaminik imaanut missinnaasumik Nuup
mittarfianut mippoq - Suluit Air ullumikkut angallassinermi peqataalereersimavoq
NUUK(KK) - Per Rosing-
Petersen illoqarfimmi isik-
kiviginnerpaanut ilaagunar-
poq. Suluit Airimi direktøri-
tut Nuup mittarfiata illor-
suartaani allaffeqarpoq,
mittarfippiaanut toqqaan-
nartumik isikkivilimmik,
mittarflmmullu tassunga
»angaju« Grønlandsfly
namminerlu ingerlatseqati-
giiflia mittarput. Imaanut
mittartumik timmisartor-
tartutut sungiussilluarsi-
masutut kitaata sineriaa ta-
makkerlugu isikkivigeqaaq
kujataani Narsarsuarmiit
avannaani Dulissanut ilaa-
soqarluni angalagaangami
tatsit kangerluillu qulaas-
sorlugit.
Sapaatiummat 11. april
nal. 19 Per Rosing-Petersen
pilotilu Helmuth Rame
Nuummi mittarfimmut
nunnipput Suluit Airip tim-
misartuutitaavanik, imaa-
nut mittartumik type Cess-
na C 208 Caravan 1. Timmi-
sartoq USAmiit aasimavaat
pisariaqartumiUu timmisar-
tornermut Per Rosing-Pe-
tersen aamma Helmuth Ra-
me illoqarfimmi timmisar-
tortarfiusumi Seattlemi
naalagaafflmmi Washingto-
nimi amerikap kimmut si-
neriaaniittumi ilinniarsi-
mallutik.
Per Rosing-Petersenimut
suliassaq siumoortumik pia-
reersimareerpoq. Suluit Ai-
rip Kalaallit Nunaanni
imaanut mittartumik tim-
misartorluni niuerneq in-
gerlanniartussaavaa, qan-
gatsiaq piginneqatigiifliusi-
masup Nuna Airip pilersik-
kiartuaarsimasaa • ilaatigut
Per Rosing-Petersen pilote-
ralugu.
OY-IRP
Inuutissarsiutit namminer-
sortut: - Suliassaq aaqqip-
pa?
Per Rosing-Petersen: -
Qaammatit siulliit pingasut
takutippaat Kalaallit Nu-
naanni imaanut mittartu-
mik timmisartortarnissaq
pisariaqartinneqartoq. Suli-
assarpaalussuit aaqqippa-
vut, sulili timmisartorumal-
luni allattuifTiup Nuna Airip
ulluisa kingullusulli issuti-
gilernissaanut piffissan-
gaatsiarujussuaq atortaria-
qarpoq.
Aallaqqaaterpiaanilh Ka-
laallit Nunaanni angallan-
nikkut periutsinut atuuttu-
nut Suluit Air ilapittuutaa-
sussatut atuutinniarsima-
varput, aallaqqaataanillumi
aamma politikkip taamatul-
lu Grønlandsflyp tungaaniit
akuersaarneqarluinnarsi-
malluta. Tamanna erserpoq
pisortat tungaanniit anin-
gaasaqamiarnikkut akuliu-
simalluinnarnerat, pingaar-
tumik naalakkersuisunut
ilaasortap Ove Rosing Olse-
nip tungaanit aammalu
Grønlandsflymik suleqati-
giinnissamut isumaqatigiis-
su teqar nikku t, taakku
imaanut mittartoq nakkuti-
gis araat.
Kalaallit Nunaanni imaa-
nut mittartumik timmisar-
tornermut soqutigisaqar-
neq, aningaasaleeqataasu-
nit tapersersorneqarneq,
Grønlandsflymik suleqate-
qarluarneq kiisalu Kalaallit
Nunaanni takomariaqarlu-
artarnera peqqutigalugit
siunissaq assut isumalluar-
figaara.
Suluit Airip timmisartua
siulleq nalunaaqqutsigaa-
nerminut allanneqarpoq
OY-IRP, naqinnerit kingul-
liit pingasut panimma Iva-
lup initialeralugit (atiata
naqinnerisa aallaqqaataat).
Kalaallit Nunaanni angal-
lan nikku t periutsini inissi-
simanerput ima upperiti-
gaara allaat OY-NRP inni-
minnersimallugit ernerma
Nicholasip atia Suluit Airip
timmisartuutissaasa tullis-
saanut nalunaaqqutsigaa-
nerminut allagartassaattut.
Tassalu all anik meeraqar-
nanga, immaqali pisariaqa-
lersinnaavoq Suluit Airip
timmisartuutai amerleriaq-
qissappata...
Apussuit iluatseqaat
Inuutissarsiutit namminer-
sortut: - Qaammatini siul-
lerni pingasuni kikkut tim-
misartuuttarpigit?
Per Rosing-Petersen: -
Suliassarpaalussuit naam-
massivagut - kujataani Al-
luitsup Paaniit avannaani
ILulissanut. Allaammi ape-
rineqarsimavugut PitufHli-
arsinnaanersugut. PitufTili-
arsinnaalluaraluarpugut
timmisartutsinnik, ameri-
kamiulli timmisartoqarflan-
nit nunninnissamut akuer-
sissummik pisinnaanngila-
gut. Oqaluttuaq tassa taan-
narpiaavoq Nuna Airip aaq-
qingajalluinnagaa ajoralu-
artumilli selskabip matuer-
saatini parnaaginnarsima-
vaa.
Suluit Airimut tunuliaqu-
taapput aningaasaliisut ar-
laqartut, Namminersorne-
rullutik Oqartussat, Royal
Greenland, Kalaallit Niuer-
flat aamma Nuuk Kommu-
ne, kiisalu namminersortu-
mik aningaasaliisut soorlu
Willy Hansen, Nuuk, Svend
Junge, Maniitsoq, Arne Nie-
mann, Uummannaq, aam-
ma Hans Erik Petersen, Ta-
siilaq, aningaasaliisunullu
taakkununnga timmisar-
tuussilaartaqaagut.
Annerpaamik iluatsitsivi-
gaarput sisorartarfik Apus-
suit, sap. akunneranut mar-
loriarluta majimi junimilu
timmisartorfigisarsimallu-
gu Kalaallit Nunaanni An-
galatitsivik Greenland Tou-
rismilu suleqatigalugit. Si-
sorartarfimmiinnermut
tunngasumik isumalluar-
nartuinnamik nalunaarfigi-
neqartarpugut timmisartor-
nikkut taamatullu najuun-
nermut, gruppenilu Apus-
sualiaattarsimasatta ilar-
passuinit tusagaqallattaar-
pugut pilersaaruteqarpullu
uterfigeqqinniarlugu. Nu-
annersuinnaasarpoq inuit
misigisanik nuannersuin-
narnik tunissallugit.
Takornariaqarneq
Inuutissarsiutit namminer-
sortut: - Suluit Airip timmi-
sartortarnini sukkut anner-
tusisinnaavaa?
Per Rosing-Petersen: -
Qularinngilluinnarpara tak-
ornarianik timmisartuussi-
samissaq periarfissaleru-
jussuusoq. Tamatumani pi-
sariaqarpoq suliffeqarfiit
assigiinngitsut suleqatigi-
nissaat tassa takornariaqar-
nermik suliaqartut, sooru-
nalimi Greenland Tourism
najukkanilu takornariartit-
seqatigiit suleqatigisinnaal-
luarpavut takornariaqartil-
lugu.
Periarfissallu taamaallaat
takorluukkatigut killissa-
qarput. Tamatigoortorujus-
suarmik timmisartoqarpu-
gut Suluit Airip pissarsiari-
saanik. Timmisartut mit-
tarfiisa saniatigut imaan-
narmut ajornanngivissumik
missinnaavugut, tatsinut
imamersanullu annerusu-
nut. Taamaattumillu tikik-
kuminaannerusuni sulias-
sat aamma naammassisin-
naallugit. Pontoneqartinna-
gu timmisartoq mittarfin-
nut akuerisaasunut tama-
nut missinnaavoq, asfalte-
qamera, ivigaqarnera, nu-
naannaanera, ujaraaraane-
ra sikuuneraluunniit apeq-
qutaatinnagit. Pontoneqar-
tinnagu timmisartup usisin-
naannera allisarpoq tassalu
maannakkut 2.000 kilo tigu-
sinnaallugu, taamatullu
sukkassusia 20 knobimik al-
ler iartarlu ni.
Imaanut mittartoq assilii-
nermut siunertaqarluni su-
liassanut naleqqulluinnar-
poq imalt. ujarlemernut,
tassa OY-IRP sananeqar-
nermigut assiliissutinik
atortunut ikkuflissianik pu-
tulersugaagami. Taamaat-
tumik timmisartoq tuttunik
kisitsissutissatut naleqqul-
luinnarluni. Aamma timmi-
sartoq pequsersugaavoq
ajornanngivissumik nap-
parsimasut akiutiniittut an-
gallannissaannut minner-
paamik marluk tiguneqar-
sinnaallutik.
Imaanut mittartoq assut
nipikippoq, igalaaqarluni si-
littunik ilaasunullu qulingi-
luaasunut timmisartup ti-
gusinnaasaanut isikkivigil-
luarluni.
Inuutissarsiutit nammi-
nersortut: - Suluit Airimi
timmisartorluni qanoq ake-
qarpa?
Per Rosing-Petersen: -
Nal. akunneranut ataatsi-
mut 10.000 kroneqarpoq.
Tassa imaappoq kangerlum-
mut Qooqqunukassagaanni
4.000 kroneqarluni, Maniit-
sumut 11.670 kroneqarpoq
Kangerlussuarmullu 25.500
kroneqarluni.