Atuagagdliutit - 07.06.1994, Qupperneq 15

Nr. 42 • 1994
Allakkat ammasut:
Nuup kommunea,
kommunalbestyrelsen
Karl Olsen
Nuummi Tapertaralugu Pi-
niartartut Aalisartartullu
Peqatigiiffianni siulersuisut
aprilip 20-anni ataatsimiik-
kamik snescooterit inuilaa-
mi atomeqartaneri oqaluu-
seraat, tamakkulu atorne-
qartarnerata malittarisassi-
uunneqamissaa kissaatigiu-
mallugu isumaqatigiissuti-
galugu.
Snescooterit nunatsinni
atugaanerat ukiuni kingul-
lerni annertusiartuinnarsi-
mavoq, qularutissaanngi-
larlu arlaatigut killiliisoqan-
ngippat ukiuni tulliuttuni
suli amerliartuinnassasut.
Aamma maani Nuummi
taamaappoq.
Snescooterit atugaanerat
illoqarfimmi innuttaasunit
aammalu aalisarnermik pi-
niarnermillu inuussutissar-
siuteqartunik assigiinngit-
sutigut upartuarneqartarsi-
mavoq, uparuaasamerillu
kingunerisaattut ullumik-
kut takussutissatuaq tas-
saavoq ukioq manna Eqalu-
galinnguani nalunaaqqut-
sikkamik aqqusiisimaneq.
Qularutissaanngilaq taama
ihuuseqameq sisorartartu-
nut mikinngitsumik iluaqu-
taasoq.
Uppernarsarsaatissamik
tigussaasumik ullumikkut
tikkuagassaqanngikkaluar-
luta, snescooterit benzina-
mik ingerlateqarmata ben-
Uppernarsarsaa tissamik ti-
gussaasumik ullumikkut
tikkuagassaqanngikkaluar-
luta, snescooterit benzina-
mik ingerlateqarmata ben-
zinap akui pinngortitamut
katagarneqartartut arlaati-
gut sunniuteqanngitsoorna-
vianngitsut naatsorsuuti-
gaarput, tapertaralugu pini-
artoq Karl Olsen allappoq.
(Ass./Foto: Knud Josefsen)
Selvom vi ikke har påviseli-
ge beviser herpå, antager vi,
at snescootere på en eller
anden måde er med til at på-
virke naturen, da de som be-
kendt bruger benzin som
brændstof, skriver fritidsjæ-
ger Karl Olsen.
Åbent brev til:
Nuuk Kommune,
kommunalbestyrelsen
Karl Olsen
I forbindelse med bestyrel-
sesmødet i Fritidsjæger- og
flskerofredningen den 20
apr. diskuteres bl.a. brugen
af snescootere i ødemarken
og enedes herefter om at
henvende sig til kommunal-
bestyrelsen med en hensigt,
at der udarbejdes kommu-
nale vedtægter herom.
Brugen af snecootere bli-
ver mere og mere udbredt i
Grønland, og det er fore-
ningens antagelse, at bru-
gen af disse køretøjer bliver
mere og mere udbredt, så-
fremt myndighederne ikke
sætter en vis begrænsning.
Det samme gører sig gæl-
dende her i Nuuk.
Den efterhånden meget
udbredte brug af snescoote-
re her i Nuuk og omegn er
flere gange blevet påpeget
som generende både af be-
folkningen og fiskere og fan-
gere, og som et godt resultat
af det kan ses, at der er an-
lagt en særlig afmærking er
godt modtaget af skiløbere.
Selvom vi ikke har påvise-
lige beviser herpå, antager
vi, at snescootere på en eller
anden måde er med til at på-
virke naturen, da de som be-
kendt bruger benzin som
brændstof. Som et eksempel
kan nævnes, at der i forbin-
delse med snescooterkørsel i
Nordlandet nok efterlades
affaldstoffer fra benzin. Da
nogle af disse affaldstoffer
ikke nedbrydes i naturen,
kan de i forbindelse med
smeltevand lægge sig som
film på vandoverfladen og
være til stor gene for ørre-
dernes fødeindtagelse.
Det er endvidere bekendt,
at rener også opholder sig i
Nordlandet i efteråret, og i
vinterperioden skal man
være meget varsom med
drægtige køer. Det er endvi-
dere bekendt, at Nordlandet
er et yndet ædeplads for
nordgående gæs.
Med overstående som ar-
gumentation skal vi herved
anmode Nuup Kommunea
om at udarbejde kommunal-
vedtægt for brug af snescoo-
tere, hvor man tager hensyn
til alle, dog ikke mindst til
naturen.

GRØNLANDSPOSTEN
75
zinap akui pinngortitamut
katagarneqartartut arlaati-
gut sunniuteqanngitsooma-
vianngitsut naatsorsuuti-
gaarput. Assersuutitut taa-
neqarsinnaapput Nuup Aki-
ani taserpassuit ukiukkut
snescooterinit ingerlaarfigi-
neqartarnerann i benzinap
akuinik katagaafligineqar-
tarsimassasut. Benzinap
akui tam akku tamarmik
ajorput, taamalu aputip
aanneratigut tatsip qaani
saattuararsuanngorlutik si-
aruaassinnaallutik, tamaa-
ni eqalunnut, tamakkulu
nerisaannut ajoqutaasu-
mik.
Naluneqanngilaq Nuup
Akia tuttoqarluartillugu
ukiakkut allaat tuttunik na-
jorneqartartoq, ukiuunera-
nilu kulavaat naartunerisa
nalaani akornusersoma-
veersaartariaqarput. Aam-
ma ilisimaneqarpoq Nuup
Akia upernaakkut aputaa-
rutiaarsimagaangat nerierit
avannamut ingerlaarner-
minni uninngaarfigisaraat
neriniarfigalugulu.
Qulaani taaneqartut tun-
ngavigalugit matumuuna
Nuup Kommunalbestyrel-
sea kaammattorniarparput
snescooterit Nuup Kommu-
neani atugaanerat tamanut
naammginartumik, pin-
ngortitallu illersomeqarnis-
saa pingaamerpaatillugu,
piaartumik malittarisassi-
oqqulugu.
Kalaallit Nunaanni
eqalumuameq pillugu
Namminersomerullutik
Oqartussat
nalunaarutaat nr. 23, 26.
maj 1994-meersoq
Inuutissartigalugu aalisameq pillugu inatsisartut in-
atsisaanni nr. 17, 22 oktober 1990-meersumi § 28
aamma inatsisartut inatsisaanni nr. 10, 4. november
1991-imeersoq kiisalu pirmgortitamik allanngutsaa-
liuineq pillugu inatsisartut inatsisaanni nr. 11, 1980-
imeersumi § 2, imm. 1, § 18 aamma § 19 naapertorlu-
git aalajangersarneqarpoq:
Nalunoarutip atuujfia
§ 1. Nalunaarummi Kalaallit Nunaanni eqalunniar-
neq pineqarpoq.
Piniutit
§ 2. Eqalunniarnermi taamaallaat qarsorsat neqitallit
neqitaasallilluunniit, qalut ipullit, qassutillu tasillugit
minnerpaamik 100 mm-inik nigartaqqortussusillit pi-
niutitut atomeqarsinnaapput.
Imm. 2. Qassutit eqalunniarnermi atorneqartut 30
meter sinnerlugu takissuseqassanngillat.
Imm. 3. Piniutit piniariaatsillu makku eqalunniar-
nermi atoqqusaanngillat:
1) Sanninngaariniameq,
2) qassutinik tissukartitsineq, pullatit, qalut ungusi-
niutit (vod) kilisaatillu (trawl),
3) innaallagiaq aallaalluunniit atorlugu qupinngual-
latsitsineq kiisalu
4) qaartartut toqunartullu.
Imm. 4. Qassutit piginnittup aqqanik imaluunniit
angallatip aqqanik angallatilluunniit normuanik na-
lunaaqutsersimassappat. Qassutit ningisimasut na-
lunaaqutaqanngitsut nakkutilliisunit peerneqarsin-
naapput.
Imm. 5. Qassutit ningisimatillugit eqalunniarfik qi-
manneqassanngilaq. Eqalunniarfik sivikikkaluamil-
luunniit qimanneqassappat piginnittup qassutini qa-
qissavai. Qassutit qimaannakkat piginnittuunngikka-
luanit peemeqarsinnaapput.
Qassusersomermi malittarisassat
§ 3. Kuunni tasinngortanilu kuummiittuni qassuser-
sorluni eqalunniameq inerteqqutaavoq.
§ 4. Tatsini eqalunniarnermi kuuit tatsimut akuaniit
kuuillu aariaanniit 100 m-init qaninnerusumut qassu-
semeq inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Tatsini qassusersomermi qassutit tatsip
sinnaaniit akimut ikertussusiata 1/3-a sinnerlugu tak-
issuseqassanngillat.
§ 5. Kuup akuani nalinginnaasumik ulimut inernerani
kuup immallu naapiffianniit illugiinnik kuuk 300 m-
init qaninnerullugu, kuup sinaa aallaavigalugu uut-
torlugu, qassusersomeq inerteqqutaavoq. Ungasis-
susissamit tassannga aliamasinnerusukkut kommu-
ni qaasusersorfissap killissaanik nalunaaqutsiisi-
mappat nalunaaqutsikkap iluani qassusersomeq
inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Qassutit timaatungaat ulinnerani immap
angusagaanut attuumasunngorlugit nivinngameqar-
tassapput.
Imm. 3. Qassutit imartap ikertussutsiata 1/3-a sin-
nerlugu takissuseqasanngillat.
Imm. 4. Qassutit narlusuumik nunamiit avammo-
orlugit nivinngarneqassapput. Amerlanaarlugit pisa-
qamissaq siunertaralugu qassutit allatut ilusilerlugit
nivinngamissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 5. Qassutit eqalunniutit qassutinut tullemut
minnerpaamik 30 m-inik akunnilerlugit nivinngarne-
qartassapput.
Sapusersorluni eqalunniameq
§ 6. Ujaqqanik sapusiat atorlugit eqalunniarsima-
gaanni eqalunniarfik qimatsinnagu saputit isaterne-
qassapput.
Piffissaq eqalunniarfissaq
§ 7. Qassutit atorlugit eqaluit piniameqarsinnaapput
taamaallaat 15. junimiit 25. septemberimut.
Eqqissisimatitsineq
§ 8. Kommunalbestyrelsi ukiut tallimakkuutaartumik
aalajangersakkakkut kommunip ilaani nunamik ar-
laliusinnaasunik eqaloqarfilimmik ukiuni 5-ini atuut-
tussamik eqqissisimatitaliortassaaq. Kommunip aa-
lajangersagaliai Aalisamermut, piniamermut Nuna-
lerinermullu Pisortaqarfimmit atulersinneqartassap-
put.
Imm. 2. Eqqissisimatitami imm. 1-imi taaneqartu-
mi imaq eqaluit kuunnit eqqissisimatitaneersut sisu-
simatillutik najortarunagaat toqqammavigalugu killi-
lerneqartassaaq. Killiliinermi eqqiissisitsinerup sun-
niutissaa annerpaaq, saniatigullu nakkutilliiffigiumi-
namissaa anguniameqartassaaq.
Imm. 3. Kommunip aalajangersagaa siulleq atu-
lersinneqassaaq kingusinnerpaamik 1. januar 1995.
Imm. 4. Imm. 3 naapertorlugu kommunip aalajan-
gersagaatigut eqqissisimatitami nalluuttaannarmik
qissattaammilluunniit eqalunniarsinnaaneq periar-
fissinneqarsinnaavoq tamatumuuna eqaloqarfiit aal-
laartarfiunerat pigiinnarneqassaammat.
Imm. 5. Imm. 1-imi piumasaasutut kommunalbe-
styrelsi aalajangersagaliunngippat naalakkersuisu-
nit aalajangersagassaq suliarineqassaaq.
§ 9. Kommunit eqalunniamermut tunngatillugu su-
kanganerusunik malittarisassiorsinnaapput kommu-
nimi aalajangersakkakkut.
Imm. 2. Kbmmunilli inuit kommuninit allaneersut
eqaloqarfimmini eqalunniarsinnaanerat mattussin-
naanngilaa tamanna kommuniop aalajangersagai
malillugit ingerlaniameqarpat.
Immikkut akuersissuteqameq
§ 10. Disimatusamermut siunertanullu allanut tunn-
gatillugu nalunaarummi piumasaasunit allaasumik
eqalunniamissamut naalakkersuisut immikkut aku-
ersissuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Kommuni ataasiinnarmik eqaloqarfiusu-
mik kooqartoq naalakkersuisunut qinnuteqarsinnaa-
voq § 7, imm. 1-imi piumasaasup kommunimi atuu-
tinnginnissaanik. Qinnuteqaat taamaattoq aatsaat
akuerineqarsinnaavoq uppemarsarneqarpat kom-
muni kuup eqaloqameranut illersuiniutinik allanik
iluuseqarsimasoq.
Pineqaatissiinerit
§ 11. Malittarisassani §§ 2 - 7-miittunik unioqqutitsi-
soq akiliisitsinermik pineqaatissinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Tamatumunnga tunngasumik suliassat
arsaarinninnermullu tunngasut aalisameq pillugu in-
atsimmi malittarisassat malillugit suliarineqassap-
put.
Atulersitsineq
§ 12. Nalunaarut atortuulerpoq 10. juni 1994. Ullormit
tassannga landsrådip Kalaallit Nunaata Kitaani kapi-
sillit eqaluillu illersomiarlugit iliuusissanik malittari-
sasaliaa 22. april 1955-imeersoq atorunnaarpoq.
Imm. 2. Kommunip aalajangersagai Kalaallit Nu-
naanni eqalunniamermut kapisilinniarnermullu
atuuttut landsrådip Kalaallit Nunaata Kitaani kapisi-
linnik eqalunnillu illersuiniamermik aalajangersa-
gaanik 22. april 1955-imeersumik aamma Inatsisar-
tut inuutissarsiutigalugu aalisamermut inatsisaannik
nr. 11,21. november 1984-imeersumik kiisalu inatsi-
sartut inuutissarsiutigalugu aalisarnermik inatsi-
saannik nr. 17,22. oktober 1990-imeersumiktunnga-
veqartut atorunnaassapput 1. juni 1995 aallamerfiga-
lugu.
Imm. 3. Kbmmmunip aalajangersagai Imm. 2-mi
pineqartut Kalaallit Nunaanni kapisilinniamermut
eqalunniamermullu nalunaarummit uuminnga sak-
kortunerusunik piumasaqaateqarunik atuutiinnaral-
lassapput 31. maj 1995 ilanngullugu.
Namminersomerullutik Oqartussat, ulloq 26. mai
1994.
Lars Emil Johansen/ Henrik Leth.