Atuagagdliutit - 20.09.1994, Blaðsíða 15

Nr. 72 • 1994

GRØNLANDSPOSTEN
75
Illukoq ulugussaq
Aasaq Nuup eqqaani Amerallami qallunaatsiaat illukuanik
assaanermi assatap uluguttoomera pissutaalluni assaaneq
unittuungaj avippoq
Ukioq rnmnna Nuup Kommuneata sulisut pingasut suliassanik ilungersunarnerusunik
suliaqartussat atukkiuppai. Saamerlerniit tassaapput: Lars Egede, Svend Petersen aamma
Niels Lynge.
Nuup Kommunea stillede i år tre medarbejdere til rådighed som medhjælp til det hårde
arbejde med at fjerne flyvesand fra ruinen. Fra venstre: Lars Egede, Svend Petersen og Niels
Lynge. (Ass./Foto: Grønlands Nationalmuseum)
NUUK(PM) - Qallunaatsii-
at illukiat »Gården under
sandet« (illukoq sioqqat
ataanni) Nuup eqqaani
Amerallap qinnguani nar-
saamanermiittoq aasaq
»Gården under vandet«-mik
(illukoq ulugussamik) taa-
guuteqalingajappoq. Assaa-
sut assaanerup unitsinnis-
saanik piler saaruteqarnerat
ullunik pingasunik sioqqul-
lugu uaUnerinnaani itsarni-
sarsiuut suli assaanermin-
nik ingerlatseruttortut
imeq meterip affaanik qaf-
fappoq. Atsaat ullut marluk
qaangiummata imeq appaq-
qippoq.
Qallunaatsiaat illukuan-
nik assaaneq 1991-imi aa-
sakkut aallartimmalli imeq
piffissarlu akersuuffigine-
qartuarsimapput. Illukormi
kuummiippoq, kuullu
kuunnermini nuna sukka-
suumik nungullartikkiar-
tortarpaa. 1991-imili uuttor-
tagaasartut malillugit paasi-
neqarpoq ukiut marlunga-
jaat ingerlanerinnaani kuup
eqqaani nuna 30 meterit
missaanni isorartussusilik
nungullartinneqarsimasoq.
- Imaassinnaavoq sermer-
suup eqqaani taseq unin-
ngaannartoq aqqutissaqa-
lerluni kuuleriataarsima-
soq, taamaalillunilu assaa-
vigineqartoq ulugutsissi-
mallugu, assaanermi pisor-
taasoq Nunatta Katersu-
gaasiviani inspektøri, Jel
Berglund AG-mut oqarpoq.
Aammattaaq paasineqarpoq
nunap nungullariartornera
massakumiit sukkanerusu-
mik ingerlasinnaasoq. Taa-
maammallu kulturikkut
oqaluttuarisaanermi eriagi-
sassat illukumi nassaarine-
qarsinnaasut annaanniassa-
gutsigit pifllssaq imerlu
akersuuffigiuartariaqarpa-
gut.
Qallunaat illukuat 1200 -
1300-ukkomisaavoq, 1990-
imilu aavartunit marlunnit
Hans Jensen-imit Ole
Lynge-millu nassaarineqa-
rami sioqqat ataanni 1,5 me-
terit missaanni itissusilim-
miippoq. Nunalli nungulla-
riartornera pissutaalluni
quassuttuumernit, aavartut
marluullutik malugisaat kii-
salu Nunatta kangersugaa-
sivianut nalunaarutigisaat
ersarinnerulersimapput,
1991- imilu katersugaasiviup
illukumik assaaneq aallar-
tippaa. Ukioq manna itsar-
nisarsiuut sisam assaan-
neerlutik aasaanerani as-
saapput, naatsorsuutigaallu
assaanerup naammassinis-
saanut suli aasat marluk as-
saanermut atorneqassasut.
Suna tamarmik
katersuussimavoq
- Illukup 60 meterit mis-
saanni takissuseqarnissaa
naatsorsuutigaarput, kisi-
annili suli avannamut killi-
nga suli amigaatigaarput,
Joel Berglund oqarpoq. -
1992- imi takusinnaalereer-
parput kuup illukumi init
saarliit ilaat nungullartissi-
magai, inillu assaaffigisagut
illumi ilorpasissumiittuu-
sut.
- Illukumi tassani init ta-
marmik assigiinngitsunik
atuuffeqarsimapput, illullu
taamaattut eqiteruffiusu-
nik taasarpaat. Illu uumas-
susilinnut assersuunneqar-
sinnaavoq, pifllssammi
ingerlanerani allanngorar-
tuarsimagami. Illup qar-
maanik piiaasoqartarsima-
soq assaanermi paasineqar-
poq. Piffissami aalajangersi-
masumi init siunertamut
ataatsimut atorneqartarsi-
mapput, piflissamilu allami
siunertamut allarluinnar-
mut atorneqartarsimallu-
tik. Assersuutigalugu init
ilaat siusinnerusukkut uu-
masuutaasivittut atorne-
qarsimavoq, kingusinneru-
sukkullu isersimaartarfit-
tut atorneqalersimalluni.
Itsarnisarsiuut qallu-
naatsiaat illukuanni nassaa-
risaminnit paasisaqarluar-
sinnaanerinut peqqutaasut
ilagaat nunap qeriuaannar-
tup ukiut 700 - 900-t inger-
lanerini nassaat allanngut-
saaliorsimammagit.
- Ukioq manna illukumi
assaanitsinni nuiuussanik
nassaarpugut, sorlannik
mersuullugit koorilianik it-
sarsuarnitsanik nassaaju-
sartunit Kalaallit Nunaanni
nassaarineqartut siullersa-
risaat, Joel Berglund AG-
mut oqarpoq. Koorinnguit
paamaqutit sorlaanik sa-
naajupput, sanimullu napil-
lugit uuttoraanni 15 centi-
meterinit anginerunatik.
Ilivitsunik marlunnik nas-
saarpugut, kisiannili aam-
ma ilaannakorpaalunnik
nassaarluta.
Nutsat perlaat
Naajat Kuuata eqqaani illu-
kut toqqaviinni nassaajusut
imaannaanngitsuupput.
Tassani nassaat 2000-it
missaanniipput, taakku-
nunngalu naqqumi misili-
gutissatut tigusanit pissar-
siaasut ilaapput, ilaatigut
naggorissaatinik kingusin-
nerusukkut avalequtinik or-
pikkanillu qallerneqartarsi-
masunik ilaqarlutik.
Nassaarineqartuttaaq
ilagaat inuup nujaanik per-
laat, assassullaqqissumit
perlarneqarsimallutik uja-
miliarineqarsimasut. Taak-
kuttaaq Kalaallit Nunaanni
nassaarineqartut siullersa-
raat, Joel Berglund oqalut-
tuarpoq.
UUumikkut »Gården un-
der Sandet«-imi init qulit ili-
simasaqarfigineqarput. Aa-
saanerani assaanermi man-
na tikillugu init arfinillit
angumerineqarsimapput.
- Init arfinilissaat uuma-
sutaasivimmut uiguussaa-
voq, massakkuugallartorlu
oqaatigineqarsinnaanngilaq
ini taanna sumorpiaq ator-
neqarsimanersoq. Naam-
massinissatta tungaanut
aasat marluk suli atorfissa-
qartippagut.
20 missaanni
inuttaqarsimavoq
Katersugaasiviup inspektø-
riata Joel Berglund-ip naat-
sorsuutigaa illukoq aqqaneq
marluk 20-illu akornanni
najorneqarsimassasoq.
- Illukoq kinguaarinnit
arlalinnit najorneqarsima-
voq, najugaqartullu taakku
tassaasimallutik qallunaat-
siaat nunanit avannarlernit
tikittut kinguaavi. Uuma-
suutit uumasullu nujuartat
saanerpassuinik nassaarto-
qarpoq. Hesteqarsimavoq,
nersussuaqarsimavoq, sa-
vaasaqarsimavoq, savaqar-
simavoq, qimmeqarsimavoq
ilami alLaat teriaqarsimallu-
ni. Kiisalu aamma puisit,
tuttut tim mis sallu saamgi-
nik nassaartoqarpoq. Aam-
ma nannup kigutaanik ataa-
siinnavimmik nassaarpu-
gut, kisiannili taanna puto-
qanngimmat pinnersaatitut
atorneqarsimanersoq taku-
sinnaanngilarput.
Init siorna qulaajarneqar-
tut ikaartiterisarfittut,
ikummatissaasivittut, iser-
simaartarfittut, torsuusa-
tut uumasuutaasivittullu
atorneqarsimapput. Inilu
ataaseq sumut atorneqarsi-
manersoq ilisimaneqanngi-
laq.
Ikaartiterisarfik assaaffi-
gineqartut pissanganarner-
paartaattut taneqarsinnaa-
voq, tassanimi ikaartiteru-
tip ilaanik itsarnisarsiuut
nassaaput, taannalu atlanti-
kup avannaani nassaarine-
qartartut pisoqaanersarigu-
narpaat. Ikaartiterivinnut
oqimaaloqutit 100-nit amer-
lanerusut nassaarineqarput
aammalu annoraaminimi-
nerpassuit illukumi suliaas-
simasut arlalissuit nassaari-
neqarlutik.
Nassaanit allanit taane-
qarsinnaapput sanninga-
sunnguit mikisut marluk, il-
lup iluani atortorpassuit,
meqqutit saanernik sanaat
allarpassuUlu.
Aasaq inuit katUlugit 13-
iusut Amerallami Ulukumik
assaanermi suleqataapput.
Ukioq maanna Nuup Kom-
muneata sulisut pingasut
suliassanik ilungersunarne-
rusunik suliaqartussat
atukkiuppai. Ukiumi as-
saaffiusumi siullermi assaa-
nerup aallarnerfissaaniit si-
oqqat issorlu 1000 tonsit
sinnerlugu oqimaassusillit
ullut 14-it ingerlanerini pii-
arneqarput.
- Sioqqat anorip teqqarti-
taasa illukoq qallertarpaat,
taamaammallu ulluni siul-
lerni arlalissuarni entrepre-
nørit suliassasut assinginik
suliaqartariaqartarpugut,
Joel Berglund oqarpoq,
taassumalu neriuutigaa
ukiup tulliani aasakkut as-
saanissamut aningaasanik
naammattunik katersisin-
naajumaarlutik. - Assaane-
rit akisoorsuupput, taa-
maammallu neriuppugut
aningaasaateqarfiit qinnu-
teqarfigisatta ukiup tullia-
nissaaq qinnuteqalerutta
akueriumaaraatigut.
Itsarnisarsiuut naatsorsuutigaat assaanerup naammassinissaanut suli aasat marluk assaa-
nermut atorneqassasut.
Arkæologerne regner med at skulle bruge endnu to somre til udgravning for at komme til
bunds i nordbogården. (Ass./Foto: Grønlands Nationalmuseum).
ALLAGARSIUTEQQITAQ
NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT
PISSARSIORPUT
OVERASSISTENTIMIK
Sulisoqarnermut Pisortaqarfimmut
Piginnaanilinnik amerlanemsunik qinnuteqartoqamissaa
siunertaralugu sulisoqarnermut pisortamut pisortallu tul-
lianut overassistentitut/allatsitut atorfik inuttassar-
sioqqinneqarpoq sapinngisamik piaartumik isumaqatigiis-
suteqamikkulluunniit sulilersussamik.
Sulinermi Namminersomerullutik Oqartussani immik-
koortoqarfiit kiisalu Namminersomerullutik Oqartussat
avataanni oqartussaasut/kattuffiit annertuumik attaveqar-
fiummata pingaartuuvoq qinnuteqartup:
- marluinnik oqaaseqamissaa
- pisortaqarfiup suliassaataanik tamanik suliassallu ag-
guameqamerannik paasisimasaqalersinnaanissaa
- torerluartuunissaa
- piffissanngortillugu sulisinnaanissaa
- kiisalu minnerunngitsumik ammasuunissaa ilumoortuu-
nissaalu.
Pisortamut pisortallu tullianut allatsitut sulinerup saniati-
gut overassistentip pisortaqarfiup iluani pissutsinut atatil-
lugu suliassat isumagisarissavai.
Atorfinitsitsineq Kalaallit Nunaanni Namminersomerul-
lutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit pillugit
inatsisartut inatsisaat nr. 5, 14. maj 1990-imeersoq naa-
pertorlugu pissaaq. Atorfeqarfik mannakkut Nuummiip-
poq.
Atorfik maannakkut akissaateqarfiit 17-anni inissisima-
voq.
Inissaqartitsisoqarsinnaavoq malemaqqusat atuuttut ma-
lillugit akilersomeqartussamik.
Akissarsiat atorfinitsitsinerlu, tassunga ilanngullugit aki-
liunneqarluni angalasinaatitaaneq pisattallu angallan-
neqamerat Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Nunatsin-
nilu Atorfillit Kattuffissuata (NAK) akornanni isumaqati-
giissut atorfininnermi atuuttoq naapertorlugu pissapput.
Atorfik pillugu erseqqinnerusumik paasissutissat tlf.
2 30 00, pisortamut Jakob Janussenimut, lokal 4443, ima-
luunniit pisortap tullianut Villy Andersenimut, lokal 4438,
saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaapput.
Qinnuteqaat ilinniagarisimasat siomatigullu suliarisima-
sat pillugit paasissutissartalik, soraarummeersimanermut
uppemarsaatit assilinérinik ilalerlugu, erseqqissumik na-
lunaaqutserlugu INUTTASSARSIUGAQ NR. 325, uu-
nga nassiunneqassaaq:
Sulisoqarnermut Pisortaqarfik
Box 1039.3900 Nuuk
Qinnuteqamissamut killissarititaq: 7. oktober 1994.