Atuagagdliutit - 20.09.1994, Blaðsíða 17

Nr. 72 • 1994
Nunagigakku
All.: Aanguaq Atanaaq, Narsaq
Inoqat nalunngiliuk/ uannit
matuminnga tusaruit, ilumut taamak
isumaqarlutit? Qinigaq, eqqaamaviuk
illit nunannut sulissusserusullutit
qinigassatut sassaqqaaravit, oqaravit:
NUNAGIGAKKU
Inoqat, malugaajuk ima-
luunniit siutivit tusaaner-
pai, ulluni kingullemi ullut
atukkavut tassaasut naa-
lakkersuisut inatsisartullu,
illoqarfinnilu siulersuisut
ataasiakkaat sullerlusserut-
tornerat, maanna inuiaqati-
vut naalaarutikkut tu sagas-
siutitigullu malinnaaffiga-
lugit pissanngatigisaat, ila
susoqalersoruna?
Qinigaq, ullumikkut ma-
linnaajunnaarsimasutut ni-
peqarumanngikkaluarlunga
malinnaaftlginiarnarsisi-
mavusi, ila tamassi qinikkat
pineqarpusi.
Nalunngilara inuiaqati-
giit pilersaarutinut aaqqia-
ginngisaqaraangatta pine-
qartumut akuliunnaveer-
saaqqaarallartaravit, maan-
na inuiaqativut eqqartule-
ruttorpaat 60 millioniniit 85
millioner koruuninut, qaa,
siunertaq pitsavik, toqqavik
ataaseq, nunaqqatittalu aki-
sunaaqqillugu aatsaat tuti-
sassaat, sunaana? Pilersaa-
rut illit peqataaffiginngin-
nakku?
Oqarusunngilanga, siu-
nissami illorsuaq taanna il-
loqarfimmi nunaqarfimmi-
luunniit sumi? Inissisimaju-
maarneranik.
-Takuuk Ulorsuaq ilumut
siunertami atorlugu aatsaat
ingerlassappat, inuiaqativut
tusaqqaakkit, aj omar tor si-
uteqartillutik sualummik
ullumikkut annertusigas-
saasumik ajomartorsiute-
qartillugit, inuiattut pior-
sarsimassuseqarluartutut
nittarsaaveqassallutik pisa-
riaqartitsinngilluinnarput,
ilami ullumikkut aaqqitas-
sat amerlingaarmata pissa-
nganartorsiortoqaleriasaaq-
qippoq, illit annikigisattut
isigisannik.
Inoqat tusaannga, oqaa-
sissakka qinikkap toqqarta-
rai - naak partiit ilaasortaa-
sa nipaat? Qinikkat oqaqqil-
langa, sullerlusseruttorfian-
ni folketing-imut qinersiso-
qalerpoq, qaa nunatsinni-
una sunaana anniaat? Nu-
nap avataaniit qiviarneqar-
luta tusaaneqarsinnaalera-
luttuinnarpugut, inuiaqati-
giit-uku susut? Naak peq-
qinnartumi inuusut!
-Uagut inuiaqatigiit aaq-
qissukkat, qinersisartut,
ilumut folketinge qanoq pi-
ngaaruteqartigisoq nalun-
nginnerparput.
Naak uanga maana isu-
maqartunga, qinersinissaq
maana pingaaru teqarluin-
nartutut siulittuutigisara
tassaasoq maana tulliuttoq,
suna?
-»Ajornartorsiuleruttorfi-
up iluani folketingemut qi-
nersisoqarumaarpoq, ani-
ngaasameerneq qitiulluni« -
Folketingemut qinigassan-
ngortittut qiviaqqaalaaral-
larlakka; - qinigaq-aa ino-
qat.
Ullumikkut ullut atukkat
qiviarlugit, issiaqatigaatit
nuannersut inoqatitit, kisi-
anni igalaakkut silammut
qiviaruit, inunni parti qa-
noq atorneqartoq, aap tunu-
liaquteqartiterput parti-
mut sumut atasuunerlutik,
igalaat matoqqammat tu-
saasinnaanngilatit maana
qanoq oqallittoqarneranik,
ilagooq suisi, sususiuna?
Nunaqarflnni illoqarfinni
sinniisooreerlusi siulersui-
sut, inatsisartuuvusi naa-
lakkersuisoqartut, kiisalu
maanna nalunngilat nuna
sinnerlugu, naalisarlugu;
Folketingemut qinersisar-
neq qinersiviuvoq ataaseq,
folketingemut ilaasortanik
marlunnik qinersiviusar-
toq, maanna inui nikuittari-
aqalersutut apeqquseqqillu-
gu. Maanna sassarterpusi,
qanoq inissisimaamerpusi?
Suna aalajaafllginiarnerissi
siuliani apeqqutigaara:
-Qinigaq, eqqaamaviuk il-
lit nunannut sulissusseru-
sullutit qinigassatut sassaq-
qaaravit, oqaravit; NUNA-
GIGAKKU!
Maanna nangiarnartu-
mik issiavimmut qaqiniut-
tusi isigaassi, eqqissillusi tu-
saalaarsinga, inuiaqativut
isigaasi, partiisi kimeeruti-
lersut, sunaana annaannia-
rissa? Kulturhus-iunerluni?
Qaa nunatsinni sunaana
anniaat: qinersisinnaasutit
massumap nunap aqqa pui-
gornagu taasiinnarit, isum-
matit sarajatsersimanngip-
pagit eqeersaatissaqarpu-
nga ilinnut:
-Qinigaq tusaagit, sinnii-
soq tusaagit, nunap avataa-
niit aggerlutit, aggersitatul-
luunniit illutit sullissisutit
tusaagit, illit partiilersorna-
nga tusaagit;
Isumakka allanngortin-
ngilluinnarlugit tusagassi-
ortup saqqummiuttariaqar-
pai, ilami inuiaqatigiit iluini
isummat assigiinngittaqim-
mata, manna oqariartuut
ingasattajaanngimmat ilu-
moorugamami, tamanna er-
seqqissaatigiumagakku, si-
ulittuigama nangiarnartu-
mik. - Naak nunatta aqqa?
Inuiaat kikkut-uku?
Namminersornerunerup
iluani susoqartoruna? Qi-
nikkap suut toqqortarai,
unaanerluni; - kinaana
namminersuilivilluta ki-
ngornutissagipput?
Kalaallit Nunaat? Naag-
ga, uanga taamak isuma-
qanngilanga, maani inuiaat
nunaminnut angertut tas-
saapput, inuit, inunnik im-
minnut taasimasutut atser-
lutik tassa nunaat - inuit
nunaat! Tassami qap’lu-

GRØNLANDSPOSTEN
r?
naatsiaat, nalaanni inuk ka-
raldlunngorpoq - nutartik-
katut »kalaaleq« atseruseq
atulerluni.
Qinersissamaarpit, unaa-
na aamma tikikkusukkiga; -
Inuiaatut nittartertarumal-
luta oqaluttuarisaagaluttu-
innaleruttorfitta oqariar-
tuutitanni eqqortoq oqas-
salluni, naalagaafleqatigiin-
niarnerup sullinniamerullu
iluani. Nunatta aqqustiarta-
reerpai sulilu atorlugu, inui-
attut avammut kiinnerne-
rup, erfalasorlerfiup amusa-
raa imalunnniit nittartaraa,
qaUunaat iporsuuttartuisa
erfaluasuat? Iporsuuttar-
tuulluni qanormita ippa, qa-
noq quianaq nunatsinni/
inuiattut ilisarnaattut amu-
sarmassuk, qujasuinngila-
nga, inuiattut qanoq nuna-
qarluta?
An gut arnarlu assigiim-
mik nukeqarlutik ajugaasi-
masut, aassuutillu kisiisa
ilorpiami isumalluutigisar-
lugit, inuiaasutsi ingerlaq-
qikkumaarneranik, sumut-
una killittugut?
-Piviusoq najoratsigu, tul-
liuttariaqarpoq inuiattut
nukittorserluta, nuna ta-
makkerlugu ullormik/nik
aalajangersimasuni oqallin-
nisarput, tassaasoq inuit ta-
marmik nukittorserfittut
peqataaffigisinnaasaat
annerusoqarani minneruso-
qarfiunnfitsoq, ammillu qa-
lipaataa tunuliaqutiginagu,
nunap aqqa ingerlaqqissap-
pat, inuiaallu kinguaariit
inuit nunatsinniittut piune-
qaleriartorfianni, maanna
taamatut oqaannarluni,
inuit nunaminni taamak
inissisimagallarneratigut,
kikkuusugut tamatta naqqi-
ottariaqarpugut, mannaa-
na, inuit nunaat!
-Paasinnittariaqarputit
maani nunatsinni ullumik-
kut inuusoq/inunngortoq,
tassaammat inuit nunaami-
oq, issittumut naleqqusak-
katut inuusoq, suli taamak
silarsuaq ingerlavoq, nuna-
siaaneq orniginngikkukku
aalajaallutit, qineqqusaar-
tut siunnerfiat tamatigut
tusaqqaarlugit taasisarit,
naalagaaffeqatigiinnerup
iluani, namminersorneruni-
arnerup aqqani sinniisussa-
vut m arluk qinigassaraavut,
tassanngaannapajaartumik
iliorfigineqaratta, qineqqu-
saartoq aningaasameerniar-
nera sissuilaariuk, inuiattut
angerlutit, namminersuli-
vinneq aggerluni ingerlaar-
toq, qineqqusaartup qata-
ngiinnapajaakkatut toqqar-
taraa!
-Tassaassanerluni Dan-
markimi folketingemi issia-
lersussat tassaajuassasut
nunatsinnut annikiginaqi-
sumik tapersersuisut, naak
nunasiatut suli iperanin-
ngikkaatigut sumut-una
samminerulersimasut nu-
nasiatut inuujumaneqan-
ngimmat tassa sinnera taa-
matut inuiaat pilersaarusi-
aallutik anniaqqaarallas-
sappat?
-Naak naluneqanngilluin-
naraluartoq, inuiannut alla-
nut aamma sanillersuunne-
qaraanni, taakkuusugut ku-
sanartumik nittarteruma-
sutut ajunngitsumik inaar-
sagaalluta nunarsuarmio-
qatitsinnut pilersoqatigiin-
neq ingerlalersinnaassam-
mat, ilumut nalunngikkalu-
arpaat taamak anguniaga-
qartugut, imaaginnanngilaq
nuna peqarami.
Inuiaat nunasiat nammi-
nersorumasut pitsaasumik
inaarneqartariaqarput.
-tassa inuit nunaat, taamak
isumaqarpoq!
Ilumut partiit marluulutik kattusseqatigiillutik qinigassanngortitsisinnaanersut Samo
Kleinschmidt-ip allakkamini apeqquserpaa. (Ass. Louise Inger Lyberth).
Sallu atomagu
All.: Samo Steenholdt, København
Inuiaqatigiinnut kalaaliu-
sunut ilumoorluni naalak-
kersuinikkut sullississa-
gaanni sallu atortariaqan-
ngilaq.
Partiit marluk Siumut
IA-lu partiitut qinigassan-
ngortinngillat, ilaasortatilli
»inuinartunngooq« qinigas-
sanngortillugit.
Partiitik qinersisartunut
sassartissallugit kanngugi-
lersim aneram ikkik?
Qinersisartut ima ersarit-
sigisumik salloqittarpaat:
1. Qinigassanngortitatik
partiiminnut ilaasortaan-
nginnerarlugit, uffali partiit
taakkorpiaat uku inuin-
naanngooq qineqqusaarne-
rat aningaasalersoraat.
2. Qinersisartunut sassar-
put partiitik tunuminnut
toqqorlugit, qinersineq qaa-
ngiuppat qinigaassagunillu,
qinersisut illaruaatigiitiga-
lugit partiitik uterflgissaga-
mikkUc.
Qinersisartoq-aa, qinersi-
sartunik ikkatilliiniarneq
taama ersaritsigisoq naag-
gaarluinnaruk!
Partiilersomeq naammaleqaaq
Anthon Frederiksen, Ilulissat
Folketing-imut qinigassan-
ngortittut imminnut »Siu-
mut Ataqatigiit Kattusseqa-
tigiit«-nik taagortut, ima-
luunniit qanoq taasariaqa-
raluarnersut ersersippaat
nunatsinni partiilersorne-
rup ornigineerukkiartorne-
ra. Aammalumi paasinarlu-
arpoq, sooq Siumut ima-
luunniit Inuit Ataqatigiit
partiitut kisimiillutik qini-
gassanngortitsinngitsut.
Qularutiginngilara Nu-
natsinni qinersisartut par-
tiinut ilaasortaanngitsut
amerlanerpaajusut, taa-
maattumiUuuna Siumup
IA-llu tamanna takusinnaa-
leramikku qinersisartunik
uukapaatitsinialersut par-
tiit avataani inissisimasuu-
saarlutik Kattusseqatigiin-
neq iluaqutiginiarsaralugu
qinigassanngortitsisut, ufia
qinersisartut nalunngilluin-
naraat partiitik tunuliaqu-
taralugit qinigassanngortit-
tut. Aammalumi pissutaa-
qataanngitsoorunanngilaq
kingullermik kommunalbe-
styrelsinut qinersisoqarmat
partiit avataasigut qinigas-
sanngortittut nunarput ta-
makkerlugu qanoq amerla-
tigUluinnarneri, tamatu-
mallu kingunerisaanik ilaa-
tigut Kattusseqatigiillutik
qinigassanngortittut kusa-
narluinnartumik angusa-
qarsim anerat.
Qularnanngilarlumi ta-
manna partiit pineqartut
maanna qinersinissami
atorluarniarsarileraat, kisi-
anni puigortariaqanngilaq
Kattusseqatigiilluni qini-
gassanngortinniaraanni su-
liniutit qanoq annertutigi-
sut atortariaqarneri, tassa-
mi Kattusseqatigiilluni qini-
gassanngortinniarnermi
aningaasat nammineerlutik
takkunneq ajorput, aamma
pissarsiariniarneri ajor-
naatsuinnaanngillat, kisi-
annili partiinut tapiissutigi-
neqartarput ukiumut min-
nerpaamik 2,8 millioner ko-
ruunit taakkualu saniatigut
allaffeqartinneqarlutik, taa-
maattumik Siumut-Ataqati-
giit partiit avataasigut qini-
gassanngortinnerarlutik
nalunaaruteqarnerat ajor-
nannginaarineruallaaqaaq,
pissaanermillu suli anneru-
sumik pissarsiorneruinnar-
luni. Aammalumi qnlarnan-
ngilluinnarpoq partiit ava-
taasigut qinigassfumgortit-
tutut nalunaaraluarlutik
partiitik suli nukittuneru-
lernissaat, piissaanermillu
annerusumik pissarsinis-
sartik siunertarilluinna-
raat. Aammalu kinguller-
mik kommunalbestyrelse-
nut qinersisoqarmat Iluli6-
sani Kattusseqatigiilluta pe-
riuserisimasarput partiinit
pineqartunit atorluarniar-
sarineqalersoq. Qinersisar-
tugut illersorusuppagut,
tassami taakkua partiiler-
sorneq illersorunnaarsima-
vaat. Uagullumi:
Ilulissani Attaviittut
Kattusseqatigiit
Partiilersomeq inunnik
avissaartuutsitsisoq, ki-
naassusersiuissorlu akueri-
sinnaanngittuarsinnar par-
put.
Inuiaqatigiinni inuit ta-
mat oqartussaaqataanerat,
kiffaanngissuseqarluni na-
qisimaneqaranilu naalak-
kersugaanerup inunnut
ataasiakkaanut qanoq pi-
ngaaru teqassusia toqqam-
mavigalugu qinersisartut
kiffaanngisBuseqamertik
atorlugu qinersilluamis-
saannik kissaappakka.