Atuagagdliutit - 20.09.1994, Blaðsíða 20

Nr. 72 • 1994
GRØNLANDSPOSTEN
112-it 1344 km-ini
arpaqataapput
(LM) - Arfininngornermi
septemberip pingqjuani Ka-
ngaatsiami atuarfik ukiu-
moortumik arpaliutsitsivoq,
anguniagaasorlu taesaallu
sapinngisamik kilometermi
amerlanerpaani arpannis-
saq. Atuartut 112-it 1344
km-ini arpaqataapput.
Atuarfiup qaqqamut ar-
paffiBsaq 12 kllometeriusoq
pilersaarusiorsimavaa, kaa-
jallattarfimmilu ikumatitsi-
soqarpoq sodavandeqarluni-
lu. Atuartut tamarmik pe-
qataarput. Nukarliit nalu-
naaquttap akunnerini pi-
ngasuni-sisamani arpaqa-
taapput, akuttunngitsumil-
lu meeqqat ataataminnit
anaanaminnilluuniit takor-
neqarlutik arpattut taku-
sassaasarlutik. Oqilanerit
isorartussuseq taanna nalu-
naaquttap ataatsip ingerla-
nera inorlugu arpaffigaat.
Nukappiaqqani oqilaner-
paavoq Nuka Filemonsen,
minuts ini 55-ini arpassi-
malluni, Miki Adelholm-ilu
minutsini 56-ini arpareerlu-
ni annguppoq. Nukappiaq-
qani oqilanersat pingajuat
minutsini 59-ini arpassima-
soq tassaavoq: Karl Lund-
blad. Niviarsiaqqani oqila-
nersaavoq Linda Marie Mar-
tinsen, atorsimallugit 1 tiimi
minutsillu sisamat. Tulliu-
voq Paninnguaq Siegstad,
1.20 tiiminni arpareerluni
annguttoq. Oqilanersaasut
pingajoraat Kattannguaq
Filemonsen, taassumalu
atorpai 1.23 minutsit.
112 løb 1344 km.
(LM) Lørdag d. 3. september
afviklede Kangaatsiaq Skole
det årlige motionsløb, hvor
målet er sammen at få løbet
så mange kilometer som
mulig. 112 elver løb 1344 km.
Skolen havde lagt en 12
kilometer lang rute på fjel-
det med et vendepunkt med
bål og sodavand. Alle sko-
lens elver deltog. De yngste
brugte 3-4 timer på turen og
havde ofte far eller mor ved
hånden. De hurtigste gen-
nemførte ruten på under en
time.
Hurtigste drenge var Nu-
ka Filemonsen, der løb ru-
ten på 55 minutter, Miki
Adelholm, der gennemførte
på 56 minutter. 59 minutter
efter start løb trediehurtig-
ste dreng i mål: Karl Lund-
blad. Den hurtigste pige
Linda Marie Martinsen kom
kort efter med en tid på 1
time og 4 minutter. Næst-
hurtigste pige var Paninn-
guaq Siegstad med tiden
1.20. Tredie hurtigste pige
var Katannguaq Filemon-
sen med tiden 1.23.
GRØMyggg^
Atorfik inuttassarsiugaq
Prs. Margrethep Meeqqanut Angerlarsimaffiutaa
Prs. Margrethep Meeqqanut Angerlarsimaffiutaani socialpædagogitut atorfiit ataani
pineqartut 1.11.94-imi imaluunniit erseqqinnerusumik isumaqatigiissuteqamikkut
inuttalemeqartussanngorlugit inuttassarsiuunneqarput.
1 afdelingsleder lr. 16-imi meeqqanut immikkoortortami sap. akunnera-
nut nal. akunnerini 40-ni
1 1. assistent lr. 14-imi meeqqanut immikkoortortami sap. akunneranut
nal. akunnerini 40-ni
1 assistent lr. 12-imi meeqqanut immikkoortortami sap. akunneranut nal.
akunnerini 40-ni
Meeqqat angerlarsimaffiat 23-nut inissaqartitsivoq, taakkulu agguarneqarsi-
mapput imm. Iddaralingiidimi (meeqqanut) 17-inut aamma imm. Pernardimi
(inersimasunut innarluutilinnut) arfinilinnut. Meeqqanut angerlarsimafflk
perorsaasutut atorfinnik 12-inik, isumaginninnermi ikiortitut atorfinnik si-
samanik kiisalu kiffanik inissaqartitsivoq.
Meeqqat angerlarsimaffiat Tunumi ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni kiser-
maajuvoq, taammaammallu inunnik assigiinngitsorujussuarnik peqquteqar-
tunik tigusisarlutik, taamaammallu perorsaalluarsinnaanissaq aammalu
ajornartorsiutinik assigiinngitsunik inunnullu ataasiakkaanut tunngalluin-
nartunik suliaqarluarsinnaanissaq piumasaqaatigineqarluni.
Meeqqanit immikkoortortamut inissiinerit nalinginnaasumik imigassartor-
nikkut paaqqinnissinnaassuseqannginnermik pissuteqartarput, kisiannili
aamma qanigisanit kinguaassiuutitigut atomerlunneqarsimasunut, anaanat
inuusuttuaqqat mikisunik meeralinnut kiisalu inisseeqqinnissaq siunertara-
lugu nakkutigineqartussanik inissiisarfiulluni.
Sulisussanik suliamut tunngasunik ilinniarsimasunik kiisalu immikkoortor-
tami pineqartumi suliassat assiginik soqutigisaqartunik ajornanngippallu
misilittagaqartunik pissarsiorpugut. Aammattaaq perorsaasunit inooqati-
giinnit qinnuteqaatinik tigusisinnaavugut.
Qinnuteqartunut illoqarfiup avataaneersunut pequteqanngitsunik inissaqar-
titsisinnaavugut, ineqarnermut akiliisarneq pillugu maleruagassat atuuttut
naapertorlugit akilerneqartartussamik.
Atorfinitsinneqarnermut atatillugu angalanermut akiliussisoqassaaq, ukiul-
lu pingasut atorfeqareerluni soraanermi angalanissamut akiliussisoqassallu-
ni. Ukiut pingasukkaarlugit sulinngiffeqarluni angalanermut akiliussisoqar-
tassaaq. Ukiumi sulinngiffeqarluni angalanermut atatillugu akiliunneqarnis-
samut ullut sulinngiffeqarfiusussat katillugit 30-t katersorneqarsinnaapput,
taamaalilluni sivisuumik sulinngiffeqartoqarsinnaalluni ullut 60-t tikillugit
ukiuni akiliunneqarluni sulinngiffeqarluni angalanermi.
Atorfinitsitsineq pissaaq Namminersornerullutik Oqartussat PIP-llu akor-
nanni isumaqatigiissutaasut naapertorlugit.
Paasissutissat erseqqinnerusut pissarsiarineqarsinnaapput uunga saaffigin-
ninnikkut: tlf. 00-299-18572 ulluinnarni nal. 09-15 akornanni.
Qinnuteqaatit ilinniarsimanermut siornatigullu suliarisimasamut paasissu-
tissanik aammalu ilinniarsimanermut uppernarsaatinik kiisalu oqaaseqaati-
nik ilallugu kingusinnerpaamik 29.09.94-imi tiguneqartussanngorlugu nas-
siunneqassapput.
Qinnuteqaatit uunga nassiunneqassapput:
Prs. Margrethes Børnehjem
Postbox 99.3913 Ammassalik
Allakkat pilaartumik angallanneqartarnerat pissutigalugu qinnuteqaat ilinniarsima-
nermullu uppernarsaatit assilineri nassiuteqquneqarput telefax-ikkut nr. 00-299-
18573-imut.
Siomagut suliffigisimasamit oqaaseqaatit allakkatigut nassiunneqassapput qulaani
najugaqarfimmut allassimasumut, timmisartukkoortillugit.
Raajanut karsit
ammaanneqaqqipput
Imaaniinnerminni uutiterisartut Qeqertarsuup Tunuani
aalisamertik ingerlatiinnarsinnaaleipaat. Ikippallaanik
tulaassuinermut taakku pisuunngillat
NUK(JB) - Qeqertarsuup
tunuani imaaniinnerminni
uutiterisartunut raajanut
karsinik mattussinneq naa-
lakkersuisut tallimanngor-
mat ammaateqqinniarlugu
aalajangiummassuk nalu-
naaquttap akunnerini 48-
uinnarni mattusimaneqar-
simapput.
Imaaniinnerminni uutite-
risartunut raajanut karsi-
nik mattussisoqarnissaata
aalajangiunneqarneranut
peqqutaavoq ilimagineqar-
mat raajat aahsarfiusumi
amerlassutsimikkut uloria-
nartorsiorfigisinnaasaannit
amerlanerujussuarnik aali-
sartoqarnera. Taamatut ili-
masunnermut tunngaviu-
voq 1993-imi qaqerarneqar-
tut amerlanerunerat aam-
malu 1994-imi junip julillu
qaammataanni aalisariutit
tulaassakinnerungaatsiar-
nerat.
Kisiannili taamatut ilima-
sunneq ilumuunngilaq, tas-
sami Aalisakkanik Misissui-
soqarfiup ukiumoortumik
angalaarnermini oqaatigaa
imaaniinnerminni uutiteri-
sartut aalisarneri tulaattak-
kallu ikilineri imminnut
atassuteqanngitsut. Raajat
ataatsimut amerlassusaat
Qeqertarsuup Tunuani
1993- imut naleqqiullugu
1994- imi amerlanerupput.
Tamannalu tunngaviga-
lugu naalakkersuisut im-
mikkut ittumik ataatsimiin-
nerminni suliaq suliareq-
qippaat, taamaahllunilu aa-
lisartunut akornutaasin-
naasut sapinngisamik anni-
killisinniarneqarlutik, kiisa-
lu mattussineq sapinngisa-
mik sivikinnerutinniarne-
qarluni.
Tamatuma kingunerisaa-
tut Namminersornerullutik
Oqartussat nalunaarutaat
nr. 34, 25. august 1994-
imeersoq atorunnaarpoq.
Taannalu nutaanngitsumik
8. septemerip tungaanut
atuussimasumik taarserne-
qarpoq.
AMUTSIVIIT
Grønlands Værfter
pissarsiorput
Ingerlatsinermut pisortamut assistentissamik
Atorfik:
Assistentip 1994-ip naannginnerani atorfinitsinneqarnissaa kissaatigineqarpoq, taassu-
malu ingerlatsinermut pisortaq qullersarissavaa, kinguliini ataani pineqartut saqqum-
miunneqartarnerini, pilerisaarutigineqartarnerini, tuniniarneqartarnerini allanngutsaali-
neqartarnerinilu aqutsineq isumagissaallugu.:
— PM-Energi Brønderslev-imiittoq suleqatigalugu Kalaallit Nunaat tamakkerlugu gene-
ratoreqarfiit
— Amutsiviit suliffissuaqarfinnut tunisassiarisartagai, massakkullu taakku tassaapput
ikummatissanut tankit savimernit 100.000 literit tikillugit imaqartissaasut, imermut
tankit manngertornisinnaanngitsut, containerit eqqaavissuit, ikuallaaviit il.il. Tunisas-
siat taakku annertunerusumik Sisimiuni Amitsivimmi suliarineqartarput
— Angallatit iluarsaanneaarnerinut atatillugu neqerooruteqartarneq/nalilersuisarneq/
doklistiliortarneq, kiisalu sisammik, qisunnik glasfiberimillu angallasiornermi malin-
naasarneq.
Atorfik massakkuugallartoq Aasianni Amutsivimmi generatoreqarfiliortiternermi suliassa-
qarfiit pilersinneqariartorfiani inissisimavoq, taamaammallu angalangaatsiartarnissaq
taamatullu Kalaallit Nunaat tamakkerlugu sullitanik attaveqartarnissaq naatsorsuutigine-
qartariaqarluni.
Piginnaaneqarfiit:
— sulilersussaq sulilluarsinnaassaaq qanilaartuussallunilu, maskinmesteritut annertusi-
samik misilitsisimassaaq, el-ingeniøriusinnaalluni assigisaanilluunniit ilinniarsimasuu-
sinnaalluni
— ajornanngippat ukiuni arlaqartuni atorfiit siuliani taasat arlaannik misilittagaqareersi-
massaao
— teknikkikkut ataqatigiisitsisinnaanermut pikkorissuussaaq eqaatsumillu suleriaase-
qassalluni
— piffissani ulapaarfiusuni arlalinnik ataatsikkut ingerlatsinermi suliaminik paasisimaa-
rinnissinnaassaaq
— suliniutinik aqutsinermik misilittagaqariissaaq
— nammineerlutit sulilluarnikkut saqqumilaarsinnaassaatit aammalu illoqarfiup iluani
avataaniluunniit sullissisinnaanerit pitsaalluinnartuussaaq
— marluinnik (kalaallisut-qallunaatut) oqaaseqarneq iluaqutaasinnaavoq, piumasaqaa-
taanngilarli.
Akissarsiat:
Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut kattuffiullu ilaasortaaffigisap isumaqatigiissutaat naa-
pertorlugit imaluunniit suliffeqarfiup atorfinitsinneqartullu akunnerminni isumaqatigiis-
sutaat naapertorlugu akissarsiaqartitsisoqassaaq atorfinitsitsisoqassallunilu.
Atorfik pillugu paasissutissat erseqqinnerusut ukununngasaaffiginninnikkut pissarsiarine-
qarsinnaapput: ingerlatsinermut pisortaq Peter Møller imaluunniit direktøriuneq Søren
T. Petersen, tlf. 2 15 60.
Qinnuteqaat misilitsissimanermut uppernarsaatinik aamma sulisitsisuusimasut oqaase-
qaatigisinnaasaannik ilallugu kingusinnerpaamik 7. oktober 1994-imi uunga nassiunne-
qassaaq:
AMUTSIVIIT/ Grønlands Værfter
Postbox 339
3900 Nuuk
Att.: Personalechef
Hanne K. Langballe
Amutsiviit Kalaallit Nunaata Kitaata sineriaani arfinilinnik amutsiveqarpoq, kiisalu tunumi Tasiilami angallatsinik
iluarsaassisarfeqarluni. Suliffeqarfiup pingaarnertut suliassarai angallatinik iluarsaassinneq, aalisariutinik glasfibe-
rinik sisannillu nutaanik sanaartorneq, suliffissuaqarfinnut tunisassianik sanaartorneq, - containerinik iluarsaassi-
neq aammalu generatorinik tuniniaaneq isumaginninnerlu.