Atuagagdliutit - 10.01.1995, Blaðsíða 3

Nr. 03 • 1994
3

GRØNLANDSPOSTEN
KNI-p taarsigassarsinerani AG-p
paasissutissat amigaatigisai
KNI taarsigassarsiniarluni ataqatigiissaariniarnermini sallaappallaarsimavoq
KNI ukioq naanngitsiartoq
70 millioner kroninik Nam-
minersornerullutik Oqartus-
sanit taarsigassarsivoq. Ta-
mannalu AG-p paasinarsar-
luarlugu normumi kinguller-
mi allaaseraa. Qanoq isilluni
taamatut pisoqarsinnaasima-
nersoq AG-p paasilluarsin-
naanngila. KNl-p taamani
aviisimi tunngavilersuutigis-
ai malillugit sooq Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
siumungaaq ilisimatinneqar-
simannginnersut imaalial-
laannaq nassuiaatissarsisin-
naasimanngilagut.
Kisiannili massakkut pis-
sutsit allanngorput. AG-p
sulisuata direktør Jørgen
Staffeldt, ippassingami sa-
paatip akunneranik naaner-
siornissaminik utaqqisitsi-
soq oqaloqatigaa. Oqaloqa-
tigiinnerup kingunerisaanik
nassuiaatissat arlaqartut pis-
sarsiaraagut, taamaalillutalu
70 millioner kroninik ami-
gaateqalerneq tunngavissar-
silluarlugu. Kisiannili apeq-
qutaalerpoq pissutsit iluamik
ingerlanersut.
Direktør Jørgen Staffcldt-
ip ataatsimeeqatiginerani
minutsit siulliit tallimat kis-
sasserfiusutut inussiarni-
saarfiupput. Taamaammallu
AG-p sisamanngormat saq-
qummernerani allaaserine-
qartut ilaat nassuiaateqarfi-
gineqaqqaarput. Aviisip aal-
lartitaata Jørgen Staffeldt er-
seqqissaavigiuarpaat AG-p
KNI ajortisaarniarsaralugu
taamatut saqqummiussisi-
manngimmat, taamatullu
Jørgen Staffeld-ip AG-p su-
lisua erseqqissaavigiuarpaa
KNI isertuussaqamiarsarin-
ngimmat.
- Telefonilerisutsinnut aa-
lajangersimanerusumik pi-
umasaqarnissat ilinniartari-
aqarpat, Jørgen Staffeldt
aallarniinerput naggaserlugu
oqarpoq. - Suliaq matumatut
ilungersuuttariaqartillugu
pinngitsoornak oqaloqatigi-
niarlunga piumasaqartassa-
atit.
Tamanna suleqatitta up-
peraa, aviisiliortorpummi
Nuummi tusagassiortutut
sulileqqissimasoq aammalu
qaammatini kingullerni a-
taatsimiinnissamik taamaat-
itsisaqattaarnerit tunngavi-
galugu isumaqarsimagaluar-
poq tusagassiuutit arlaannin-
ngaanneerneq apeqqutaasar-
toq.
Kisianni Jørgen Staffeldt
taamaattuunngilaq. AG-milu
suleqaterput nassuiaammat
aviisip pissutsit ersersinniss-
aat aammalu pisunut oqaa-
seqaatigineqartut saqqum-
miunnissaat kisiisa anguni-
arai apersorneqartoq paasin-
ninnerarpoq.
AG-p ilisimanngisai
Aviisip sisamanngornermi
saqqummersussap imassaa-
nut killissarititaasoq marlun-
ngormat ualikkut naammas-
silersoq pisut annertuner-
usumik nassuiaateqartinna-
git oqaluttuarinissaannut
AG najoqqutassaqarluale-
reersimavoq. Akiliisinnaas-
suseq sukkut sunnerneqarsi-
manersoq nassuiaateqarfi-
gaarput, kisiannili sunniu-
taasut qanga ilisimaneqaler-
simanersut ilanngutinngilar-
put.
Aviisilli ilisimanngilaa
tassaavoq ukiup naatsorsuif-
fiusup qeqqinnaani missi-
ngersuutit avataasigut ani-
ngaasanik atuisoqarsimane-
ra. KNI-p akiliisinnaassusia
1993-illi naanerani ilaasar-
taatit marluk KNI Pilersui-
soq A/S-imut (lundskarsi-
mit) 70 millioner kronilerlu-
git tunineqarmata sunner-
neqangaatsiarpoq. Ukioq
naavillugu ilisimaarineqar-
poq 1994-imi aningaasaqar-
neq sukannersumik ingerlat-
tariaqartoq, kiisalu umiar-
suit sanaartugassallu anner-
tuut pilersaarutinut ilan-
ngukkaluartut aniguisoqar-
sinnaagaluarpoq, kisiannili
pisut marluk miserratissaa-
junnaarlutik ajalusoortitsip-
put.
Siulleq tassaavoq distrik-
tini angallatinik minnernik
tallimanik pisineq, taakkumi
akisoqisunik erniaqarput (at-
tartorneqarnerminni), taa-
maammallu ingerlatseqati-
giiffimmit tiguneqavinnissa-
at pisariaqalivissimalluni.
Aappaat tassaavoq ukiuune-
rani pilersuinermut aningaa-
sartuutit 70 millioner kroni-
nik ilasariaqalernerat. Royal
Arctic Line-p imaatigut as-
sartuinermik allanngortitsi-
nera aammalu KNI-p EDB
atorlugu inniminniisitsisa-
lernera tunngavigalugit ta-
manna pisariaqalersimavoq,
ajoraluartumilli aallarnisar-
nermi pisoqartarneratut kuk-
kusoqarsimalluni. Aatsaat u-
kiuunerni pilersuutaasut u-
pernartoq ajornartorsiorfiu-
lermata paasineqarpoq arla-
atigut iliuuseqartoqartaria-
qalersoq, KNI-milu piler-
suineq eqikkarneqarneqarsi-
mammat aatsaat oktoberip
aallartinnerani ukiumut pi-
lersuutissat amerlissuterpiai
paasineqarput.
Namminersomerullutik
Ocjartussanut
akiitsoqarput
KNI-mi ingerlatsiviit pigin-
neqatigiiffinngortiternerinut
atatillugu KNI-mi ingerlat-
seqatigiiffiit Namminersor-
nerullutik Oqartussanut aki-
itsoqalersimapput. KGH-to-
qaq qangaanerusoq naala-
gaaffimmiit Namminersor-
nerullutik Oqartussanut
nuunneqarmat suliffik KNI-
mik atserneqarluni Nammi-
nersornerullutik Oqartussa-
nit pigineqalerpoq. Tamatu-
ma kinguneranik allanngor-
titerinermi Namminersorne-
rullutik Oqartussat pigin-
neqataasutut aktianik ani-
ngaasaliipput, kiisalu piffis-
sami sivisuumi taarsersugas-
sanik 581 millioner kroninik
pilersuiffimmut pisiffinnullu
taarsigassarsititsilluni. Taar-
sigassarsianit taakkununnga
ukiut tamaasa januarip aal-
laqqaataani 100 millioner
kronit akiligassanngortarput.
KNI-mit Aningaasaqar-
nermut Pisortaqarfik oqa-
loqatigineqarmat paasine-
qarpoq landskarsimut taar-
sigassarsianut akiliinermi a-
ningaasakilliortoqalernera a-
kiliinissamik kinguartitsini-
kkut aaqqinneqarallarsin-
naasoq. Kisiannili KNI Pi-
lersuisumut aamma KNI
Pisiffimmut taarsigassarsi-
sitsinermi isumaqatigiissuti-
ni allassimavoq erniat aki-
lersuutillu piffissaq eqqorlu-
gu akilerneqanngippata taar-
sigassarsiap sinneri tamak-
kivillutik akiligassanngor-
tinneqassasut.
Taamaammat ukiut nikin-
neranni akilersuutit akiler-
neqarnissaat Namminersor-
nerullutik Oqartussanit kis-
saatigineqarpoq, taamaam-
mallu KNI-p ilimagisaralu-
atut Namminersomerullutik
Oqartussat qalliinnarsiun-
ngeriarmata aningaaserivin-
nut taarsigassarsilluni aki-
ligassat aningaasartalerne-
qarnissaat eqqarsaatigineqa-
lerpoq.
- Erseqqissassavarali aal-
laqqaammut eqqarsarsima-
galuaratta piffissap sivik-
itsuinnaap ingerlanerani a-
ningaasat atorfissaqartitagut
Namminersomerullutik O-
qartussat ikiuunneratigut
aaqqikkumaarlutigit, tassa-
mi Namminersomerullutik
Oqartussanut akiligassaqa-
lernitsigut akiligassagut a-
ningaaserivinni ingerlariaa-
seq assigalugu ingerlanne-
qarumaarmat, Jørgen Staf-
feldt AG-mut oqarpoq.
- Isumaqarpungalu saq-
qummiuttariaqarlugu anner-
tuumik akiligassaqarfigine-
qaratta, akiligassanillu taak-
kunannga 40 millionit pisor-
tat akiligassaraat. Isornartor-
siuiniarlunga taamatut oqan-
ngilanga, kisiannili saqqum-
miunniarpara oqaluttuarisa-
aneq eqqarsaatigalugu
KGH-mut massakkullu
KNI-mut akiligassaqalertar-
neq ajornanngeqisumik i-
ngerlajuarsimammat. Pisor-
tat annertunerusumik nam-
mineerlutik KNI-mut akili-
gassat qaqugukkut akiler-
neqartarnissaat aalajangersi-
mavaat. Massakkulli taman-
na unitsipparput, kiisalu sul-
litatta ilikkarnissaat suilissu-
tigilereerparput, kisiannili
soorunami piffissap sivisu-
jaartup ingerlanerani sulini-
utitta ingerlannissaa piareer-
simaffigaarput.
- Suliaq nassuiaateqarfi-
gilluarniarlugu ilanngukku-
suppara KNI-p 1995-imi su-
liassat inuiaqatigiinnut tun-
ngassuteqartut 70 millioner
kronerpianik nalillit suliara-
lugit Namminersomerullutik
Oqartussat sullittussaamma-
git, taamaammallu - pisut a-
taatsimut isigalugit - Nam-
minersornerullutik Oqartus-
sat ikiuunnerat pissusissa-
misuunngitsutut isigineqars-
innaanngilaq.
- Soormiuna Kalaallit Nu-
naanni aningaaseriviit ikio-
rusunngikkaasi ?
- Arraa, ikiorusuttorujus-
suugaluarpaatigut, Jørgen
Staffeldt akivoq. - Uagunu-
na isumaqartugut piumasa-
qaataat naapertuutinngippal-
laartut, taammaammallu na-
aggaaginnarsimalluta.
- Piumasaqaataat suuga-
mik?
- Oqaatigisinnaanngilak-
ka, aammami siusinnerusuk-
kut tamatuminnga nassuiaa-
tereerpakkit. Uagut aningaa-
seriviillu akunnitsinni isu-
maqatiginninniarnermi pine-
qartut saqqummiussinnaan-
ngilagut, taamatullu aninga-
aseriviit iliorsinnaannginne-
NUUK(JB) Illuatungeriit pi-
sunik saqqummiussinngin-
nerat pissutigiinnarlugu nu-
taarsiassaq aviisinit unitsiin-
narneqaraangami pitsaaval-
laarneq ajorpoq. Taamaalil-
lunimi naalakkersuisunut i-
laasortaq kukkuluttorsimal-
luni nipangiinnaraangat in-
nuttaasut sumilluunniit paa-
sisaqarneq ajorput. Kiisalu
pissutsit sukkulluunniit il-
lersorneqartut nalornissuti-
gineqalersillugit paasiniaa-
sut piuneerunniarneqarsin-
naasarput. Taamaammallu
sunaluunniit sapinngisamik
annertunerpaamik paasisi-
masaqarfigineqaleraangat a-
viisit soorunami allaaserisa-
riaqarpaat.
Kisiannili aamma sooru-
nami aviisit nammineq ilua-
risaq malillugu saqqummi-
ussuinissaminnut kiffaan-
ngissusiligaanngillat.
Ajoraluartumik AG KNI-
lu akerleriissuteqalaaleralu-
arput. Qujanartumilli aaqqit-
assaasimavoq. Kisianni a-
kerleriinneq taanna pinngit-
soorneqarsinnaasimagunara-
luarpoq. Pinngitsoortitsisin-
naasorli tassaanngilaq KNI-
p aningaasakilliulernerminut
peqqutaasumik nassuiaate-
qarnissaa AG-mit utaqqi-
neqaannarnissaa.
Inuit oqallinnerat
Aviisip aaqqissuunneqarne-
rata naammassilivinnerani
illoqarfimmi inuit oqallisi-
gaat KNI arlaannik peqqu-
teqarluni aningaasaataarutil-
ivissimassasoq. Aningaase-
riviit suliffissuup ingerlatsi-
viinut taarsigassarsisitseru-
sunngilluinnarput. Direktørit
aalajangersimasunik ullulik-
kani soraarsitaallutilluunniit
nappasimallutik suliffinngif-
feqartinneqariaannaapput.
Lars Emil-ip namminersor-
tunut periarfissiiniarnini si-
rat naatsorsuutigaarput. Isu-
maqatigiissinnaannginner-
put oqaatigigakku naam-
massaaq, taamaammallu
Namminersomerullutik O-
qartussanut, massakkut oqa-
loqatigereersimasatsinnut
saaffiginninnerput pissusis-
samisuuginnarpoq.
- Aammami ingerlatseqat-
igiiffipput 100 procentimik
Namminersomerullutik O-
qartussanit pigineqarmat
landskarsimut saaffiginnillu-
ta aningaaserivittut atuiner-
put, taamatullu uagut - pi-
ginnittullumi - akuerisinnaa-
saanik piumasaqarnerput
eqqumiitsortaqarsinnaanngi-
laq.
nerissamullu siaruarterini-
arnini iluatsinngitsoorpata
tunuariaannavoq. SUUT ta-
marmik ajorluinnartumik i-
ngerlapput. Nuummilu inuit
oqallinnerisa taama sakkor-
tutigisarnerat qaqutigoortu-
pilussuuvoq.
Ilami allaat inuit malin-
naalluartut aammalu inui-
aqatigiinni aalajangersima-
sumi inissisimallutik ataqqi-
saasut saqqummertarput -
soorunami kiinappaqarlutik.
Taakku oqaasiinik issuaaq-
qusaanngilagut - kisiannili
oqallittunut akuupput.
KNI-p inuit tamakku tun-
ngavigalugit AG oqaloqati-
gisariaqalernerarpaa, naak
uagut AG-meersuinnartut
immitsinnut taagaluartugut.
Akisussaasut oqaloqatigini-
arsaralugit KNI-p telefonile-
risuinut oqalorujuussisarnis-
sarput pissusissamisoorsin-
naanngilaq. Tamannalu ua-
gut namminneerluta tunnga-
vissaqarsorinngilarput.
Suli
naammaginanngilaq
Kisianni KNI-p aningaaseri-
viillu isumaqatigiinniarner-
minni suut isumaqatigiissu-
tigisinnaasimannginneraat
suli paasinnginnatsigut na-
ammaginngilarput. Aninga-
aseriviit piumasaqaateqaate-
qarsimagunik tunngavissa-
qarsimassapput, piumasa-
qaatillu taakku KNI-p tu-
ngaaniit mersernarsimasin-
naanngillat, kisiannili ilisi-
maarinissaat pingaaruteqar-
poq. Tusagassiutitigut saq-
qummiunneqartutut KNI a-
kiligassarsisinneqarnissami-
nut tulluutinngitsutut ani-
ngaaserivinnit pineqarpoq.
Inuit ilaasa eqqoriarpaat a-
ningaaserivinnit nakkutigi-
neqarneq aammalu aningaa-
saleqqinnerit tamatumunnga
peqqutaasoq, tamannali
Jørgen Staffeldt-ip KNI-mi
aningaasanik amigaateqa-
lerneq nassuiaateqarfigaa.
Jørgen Staffeldt redegør for
KNI's likviditetsproblem
(Ass./foto: Knud Josefsen).
naammanngilaq, allalli o-
qarput Namminersornerullu-
tik Oqartussat nunanit alla-
nit annertuunik taarsigassar-
sinerminnut atatillugu sulif-
feqarfiit pigisani qularnave-
eqqusiussuussimagamikkit
pigisaminnik qularnaveeq-
qusiisinnaanngitsut.
Aningaaseiviit »akueri-
sassaanngitsunik« piumasa-
qarnerameqarnerannut peq-
qutaasut tamakkuusimassap-
pata tusarlerneqarniarta.
Taamaassimassanngippalli
ingerlatseqatigiiffiit massak-
kuugallartumik ingerlatsi-
nermut naatsorsuutaat uppe-
risinnaavagut - immaqalu
Namminersomerullutik O-
qartussat »ersinngitsumik«
iluanaarutigisartagai aallaa-
vigalugit, soorlu tamanna u-
kiumoortumik taarsigassar-
sianut akiligassarpassuarni
malugisaripput, taakkulu
Namminersomerullutik O-
qartussat tigusineranni aki-
gititaasoq eqqarsaatigalugu
inuiaqatigiinnit kalaallinit
annikitsuaraannannguarmik
aningaasartuutigineqarsi-
mapput.
Sakkukippallaamik
saqqummerput
KNI-p oqallinnermik piler-
sitsisut ingerlatitseqqittullu
akiniarlugit sakkukippallaa-
mik saqqummerfigai. Sa-
paatip akunningajassua qaa-
ngiummat aatsaat innuttaa-
sunit paasineqarpoq KNI a-
ningaaserivinnit itigartinne-
qarsimanngitsoq, taamaal-
laalli isumaqatigiissinnaasi-
manngitsut (sunaliuna al-
laassutigigaa - aaqq.). KNI-
mi sulisut aallaqqaammulli
saqqumilaarnerullutik pissu-
siviusut qanoq ittuunerinik
nassuiaassisimasariaqaralu-
arput. Taamaattoqarsimaga-
luarpammi tamanut pitsaa-
nerusimassagaluarpoq.
Tamanut saqqummiussmissaq
pisariaqarpoq
Oqaluuserinnittut akiniarlugit KNI-p saqqummiussuini-
ni sakkortunerusumik ingerlassimasariaqaraluarpaa