Atuagagdliutit - 11.05.1995, Blaðsíða 13

Nr. 37 ■ 1995
13
GRØNLANDSPOSTEN
»Atuarfik ilaginnaatillugu« -
qulequtaq naammaginaannartoq
AG-p pingaarnertut allagaa ilinniartitsisut peqatigiiffiata siulittaasuata
Mogens Opstrup-ip oqaaseqarfigaa
»Atuarfik ilaginnaatillugu«
qulequtaavoq pisussaaffeqar-
figalugu misigisimananngit-
soq - saniatigulli oqqassaa-
rerpasissoq. Kikkunnut ta-
manut eqquisuuvoq, taa-
maakkaluartorli aalajangersi-
masumik tunngaviliisuunani,
taamatullu kikkut tamarmik
pisuussutsimik allanut inger-
latitseqqissinnaapput imatul-
lu inemiliillutik: AG-p allat
pisimassavai - uangaanngit-
soq.
Meeqqat atuarfii pillugit
nalunaarusiaq saqqummer-
soq mikisunnguuvoq, oqaati-
gilluaannarlugu kisitsisinik
imaqarnerusoq - taamaattorli
meeqqat atuarfii pillugit oqa-
luttuartoq. AG-p pingaarner-
tut allaaserisaani taamatut o-
qaatigineqarmat isumaqataa-
vunga. AG-mi oqaatigine-
qarpoq nalunaarusiap imaa
assingiiaartorujussuusoq,
taamaallaallu pitsaasuinnar-
nik ersersitsiviulluni, taman-
nali ilunguunngilaq.
Immaqa Kalaallit Nunaan-
ni suliffeqarfiit ukiumut qup-
persakkamik taamaattumik
assigiiaanik paasissutissarta-
linnik saqqummersitsisoqar-
talersuuppat iluaqqajaqaaq.
T aamaattoqartartuuppammi
AG ullut tamaasa ukioq naal-
lugu pingaarnertut allaaseris-
assaqassagaluarpoq.
Arraa, mamiatsassimasu-
tut nipeqarniarsarinngilanga.
Mamiatsanngilangami, kisi-
annili ilaasortakka sinnerlu-
git pissusissamisooortumik
pineqarnissarput piumasari-
sariaqarpara, AG-mmi nr.
35/95-imi pingaarnertut alla-
aserisamini taamatut pin-
ngikkaatigut isumaqarpunga.
Ullumikkut siunissamilu
meeqqat atuarfii pillugit am-
masumik inuppalaartumillu
oqallinnissaq ammaanniarni-
artigu. Tamanna piareersi-
maffigaarput. Soorlu AG-p
aaqqissuisuuata nalunnge-
reeraa inatsisartut siullerme-
erlutik upemaakkut ataatsi-
miinnialermata meeqqat atu-
arfii pillugit oqallittoqamis-
saa aammalu meeqqat atuar-
fii pillugit peqqussutip nali-
lersuiffigineqarnissaa siun-
nersuutigaarput.
Immitsinnut aamma kuk-
kunersiornissarput piareersi-
maffigaarput. Ulluinnarni su-
liarisartakkagut akulikitsu-
mik nalilersorniartarpagut,
suliagullu pitsanngorsarni-
artuartarlugit, kisiannili atuk-
kagut pitsaanngeqaat. Ilinni-
artitsisorpassuarnik amiga-
ateqarpugut aammalu nalu-
naaquttap akunnerini amerla-
vallaani atuartitsisarluta
(qaangiuttoortarluta). Ta-
mannali utoqqatsissutaan-
ngilaq - uppernarsaataan-
naallunili.
Kalaallit Nunaanni ilinni-
artitsisut peqatigiiffiani sior-
na atuarfiup angerlarsimaffi-
ullu suleqatigiinnerulernis-
saat aallupparput. Suliniut
taanna annertoqaaq, suliniar-
nitsinnili suliffitsinni pi-
ngaarnersaatitatta ilaat pit-
sanngorsariaraluarparput.
Tassanimi angajoqqaat oqal-
oqatiginissaat kisimi anguni-
arneqanngilluinnarpoq. A-
nguniakkattali annersaraat
angerlarsimaffiup atuarfiullu
suleqatigiinneranni uagut (i-
linniartitsisut) suliatta pitsan-
ngortinniarneqamissaat.
Allanik suliaqartorpassuit
assigalugit imigassamik ajor-
nartorsiuteqartunik akornat-
sinniittoqarpoq. Tamanna
nalunngilarput. Taamaam-
mallu peqatigiiffimmiit
meeqqat atuarfiini imigas-
sartortarneq pillugu suliniut-
eqarpugut. Oqallisissiaq suli-
arput ilaasortatsinnut tama-
nut nassiussuupparput, taa-
matullu sinniisut »ikiueq-
qaarnermik« pikkorissartin-
neqarlutik.
Suliniuteqarpugut. Ulluin-
narni suliatsinnut atatillugu
akisussaaffigisagut ajattorni-
arsarinngilagut - Nammineq
akisussaaffimmik tigusisar-
pugut.
Taamaammat ilinniartit-
sisut ulluinnarni sulinerat
pingaarnertut allaaserineqar-
tillugu pissusissamisoortu-
mik pineqarnissarput kissaa-
tigaarput.
Aamma Kangaatsiarmiut
pissusissamisoortumik pine-
qartariaqarput. Soorunami
kisitsisit AG-p saqqummius-
sai eqqortuupput. Isumaqar-
pungali oqaatigisariaqarlugu
ilinniartitsisut atuartitsinngit-
tarneri 17,5 procentitut taa-
neqartut 8,8 procentii nap-
parsimanerummata. Sinneri
ilaatigut meerartaarnermut,
inuiaqatigiinnut kiffartuussi-
nermut pikkorissarnermullu
tunngassuteqarput.
Neriuppungalu AG isuma-
qarsimassasoq ilinniartitsisut
siunissami suli meerartaar-
sinnaassasut, kommunalbe-
styrelsini ilaasortanngorsin-
naassasut aammalu pikkoris-
sarnerpassuarnut ilaasinnaas-
sasut meeqqat atuarfiinut ilu-
aqutaasumik.
AG-p atuaqatigiit ataatsit
assigiinngitsorpassuarnik
peqquteqartumik ingerlaner-
liuissortut atugaannut ilisi-
masaqarnera ilinniartitsisut
ulluinnarni sulinerannut, ar-
laannik peqquteqarlutik tak-
kutinngitsoortarnerannut, i-
sumassarsiuisinnaanerannut
assigisaannullu eqquiniutigi-
neqassanngilaq. Taamaat-
toqarnissaa meeqqat atuarfii-
nut ilinniartitsisunullu eqqor-
tuliornerusinnaanngilaq.
AG-p pingaarnertut allaa-
serisaqarnermini tunngavigi-
sai eqqarsaasersorfigigakku
eqqarsaaterparujussuit aqqu-
saarpaannga. Nuannersulli
ilagaat AG ullumikkut siu-
nissamilu meeqqat atuarfii
pillugit oqallinnermik tun-
ngavissaalluartumik aallartit-
seqataarusummat. Oqallin-
nermi tassani ajortuliortut
pisuutitsiniartullu aallunne-
qassanngillat, kisiannili a-
taatsimoorluta pitsanngortit-
siniassalluta.
Tamannami pisariaqarpoq,
aammalu Kalaallit Nunaanni
ilinniartitsisut peqatigiiffiat
akisussaaffimmik tiguseqa-
taanissaminut piareersima-
voq.
Inussiarnersumik inuullu-
aqqusillunga
Mogens Opstrup.
Qulequtaq »Atuarfik ila-
ginnaalillugu« pisussaaffe-
qarfigalugu misigisimanan-
ngitsoq oqaatigineqarmat i-
lumoorpoq. Allaaserisattalu
piareersarnerani tamanna
paatsuugassutigeqqaarpar-
put, kisiannili aaqqissuiso-
qarfimmi naalanngisaarpa-
sissutut, ittuujuisaarpasissu-
tut imaluunniit inunnut ataa-
siakkaanut malersuiniarpa-
sissutut nipeqartitsiumanata
pitsaanerusumik qulequtser-
sinnaasimanngilarput. Kina-
mi taamatut nipilimmut oqal-
liseqataarusussava.
Soorunami ullumikkut siu-
nissamilu meeqqat atuarfii
pillugit tunngaveqarluartu-
mik oqallittoqarnissaa AG-
miit kissaatigaarput, qangalu
pereersut saqqummiukkatsi-
git ilinniarfigiinnarpagut, kii-
salu ajortuliortunik pisuutil-
siniartunillu nassaarniarfi-
ginngilagut.
Erngerluta oqaatigissavar-
put aaqqissuisut, tusagassi-
ortut angajoqqaallu ilisimal-
luaraat ilinniartitsisorpassu-
aqartoq meeqqat pitsaasuul-
lutik pikkorillutillu inuunis-
saat anguniarlugu ilungersor-
luartunik. Tamannalu tamat-
ta qujassutigeqaarput. Ta-
makkuli aviisitsinni tamak-
kerlugit taakkartorsinnaan-
ngilagut, imaluunniit allaase-
risatsigut oqaaseqaatitsigullu
qularnartullit ataasiakkaarlu-
git ilanngussorsinnaanagit.
Soorunami isomartorsiuiner-
put ilinniartitsisunut, atuar-
finni pisortanut, lærerrådit
siulittaasuinut allanulluunniit
atuarfimmut tunngassuteqar-
tunut anngunniarsaraarput.
Aamma soorunami ilinni-
artitsisut meeqqiornissaat,
pikkorissarnissaat imaluun-
niit napparsimanissaat, poli-
tikeriunissaat allanilluunniit
suliaqarnissaat AG ajorin-
ngilaa. Taamakkuninnga tun-
ngaveqarluta isomartorsiuis-
sagutta ajornanngippallaa-
qaaq.
Kisiannili ilinniartitsisut
meeqqiornissaat, pikkoris-
sarnissaat imaluunniit nap-
parsimanissaat, politikeriu-
nissaat, imerajuttuunissaat
allanilluunniit suliaqarnis-
saat ajorilluinnarparput!
MEEQQAT ATUARTI-
TAANERANNUT ANNER-
TUUMIK AKORNUTAAS-
SAPPAT.
AG aalajangersimasumik
assersuuteqarami ajornartor-
siutip sorpiaanera ersersinni-
arsaraa, aammalu atuarfimmi
pineqartumi suliniuteqarto-
qannginneratut ittumik pis-
oqarnissaa mianersoqqussu-
tigalugu (tamatumunnga as-
singupajaartunik piffissani
assigiinngitsuni pisoqartar-
nera ersersinniarlugu).
Soorunami oqallinneq,
aammattaaq angajoqqaat pe-
qataaffigisassaat ammasu-
mik ingerlanniarsarissavar-
put, oqallinnermilu tassani
atuarfiup pitsaaqutai ajoquta-
alu assersuusiorneqarsinnaa-
sariaqarput. Oqallinnermi i-
linniartitsisut immikkoorute-
qartutut imminnut isigisari-
aqarput - soorlumi meeqqat,
angajoqqaat politikerillu taa-
matut pineqartussaasut -
naak ilaatigut inuinnartut
annernarsinnaasaraluartunik
tutsitsiffigineqartarsinnaaga-
luarlutik. Tamannami angu-
niarneqartussaavoq aammalu
inunnik ataasiakkaanik ma-
lersuinertut isigineqartussaa-
nani.
AG oqallinnermik inger-
latitseqqinnissamut piareer-
sintavoq, ilaatigut ilinniartit-
sisut peqatigiiffiannik, politi-
kerinik, atuarfinni pisortanik,
atuartunik, angajoqqaanik
assigisaannillu apersuinis-
samut piareersimalluni.
Inussiarnersumik inuullu-
aqqusilluta,
Aaqqissuisoqarfik
»Atuarfik ilaginnaatillugu« - qulequtaq naammaginaan-
nartoq, ilinniartitsisut peqatigiiffianni siulittaasoq Mogens
Opstrup oqarpoq.
Inuiattut, inuiaqatigiittulluuimiit
ullorsiortameq
All: Nikolaj Heinrich
Maanna ukiualunngorput o-
qaatigalugu inuiattut ullorsi-
ortarluta, oqariartuut inuiat-
tut immitsinnut taallutta o-
qaatigigaangatsigu oqaatigi-
niartagarput tassaavoq, uagut
KALAALLIT inuiaassuser-
put tamatumani oqariartuuti-
gisaripput.
Eqqaamasakka malillugit
ukiut arfineq pingasut matu-
ma siorna ullorsioqqaaratta
ulloq kusanartumik ingerlan-
neqarpoq, suut tamarmik ka-
laallisuinnaq oqariartuutigini-
arneqarmata, oqalugiarnerni
radio-mi, sunilu tamani pisor-
tatigoortumik ingerlatsinerni.
Ukiulli ingerlanerini ul-
lorsiortarnitsinni .tassan-
ngaannanngikkaluartumik an-
nertusiartuinnartumilli qal-
lunaat oqaasii tamani akuule-
riartorput, ilami allaat 1994-
mi ullorsioratta ullup pisorta-
tigoortumik ammarneqarne-
rani qallunaatut erinarsomer-
mik ulloq aallartinneqarpoq,
tamanna pissusissamisuun-
ngilluinnartutut isigaara, pi-
sorlu nangiinnarlugu ullormi
tassani oqalugiarnerpassuit
aamma qallunaatuunngorti-
terneq arput.
Pissutsit taamaaliartorne-
rat uanni tupinnarluinnartuu-
voq, tassami tamatuma erser-
simmagu ulloq ataasinnguar-
luunniit pisortatigoortumik
ullorsiornermi oqaatsitta ki-
simik atugaanissaat nukissa-
qarfiginngikkipput paasinar-
simmat. Isumaqarpunga inui-
attut kalaallisut immitsinnut
taasassagutta tamatuma nu-
kissaqarfiginissaa aamma sa-
pertariaqanngikkipput.
Qallunaat ukiorpassuami
nunaqqatigaagut, paasisak-
kali malillugit qularinngillu-
innarpara taama inuiattut
ullorsiornitsinni tamaginni
kalaallit oqaasii oqalugiar-
nerni, radio-mi sunilu pisor-
tatigoortumik oqallinnerni
kisimik atugaagaluarpata nu-
annariinnassagaluaraat, na-
lunngilarami tamatumunnga
ataqqinnittuusut.
Inuiattut ullorsiortarnerput
sumut atussaneripput imma-
qa ilaasa nalomisinnaasarpa-
at. Isumaqarpunga inuiattut
ullorsiornerput eqqortumik
atussagutsigu ulloq tassaa-
tittariaqaripput kulturitsinnik
nukittorsarfik, oqaatsigullu
kulturitta pingaarnersarim-
matigit taakkuusariaqarput
ullormi kisiartaallutik tama-
nit ataqqineqarlutik ator-
neqartariaqartut. Aatsaat
taamaappat oqarsinnaassaa-
gut inuiattut ullorsiorluta.
Oqaatsilli marluiit atorlugit
ulloq ingerlateqqinneqassap-
pat taava oqartariaqalissaa-
gut inuiaqatigiittut ullorsior-
luta, tassalu naalagaaffeqati-
giinnerup iluani qallunaat,
kalaallit allallu avataaniit
nunasisut tamaasa peqatiga-
lugit, aamma oqaasiisigut.
Tamannali ataani atsiortunga
kissaatiginngilara, isumaqa-
rama inuiattut kalaallisut
ulloqartariaqartugut, taan-
nalu atortariaqaripput uagut
kalaallit kulturitsinnik nukit-
torsaavittut. Taamaattumik
kissaatigissaqaara ukioq
manna siunissamilu pisorta-
tigoortumik ammaanersior-
neqassappat qallunaatut pin-
nani kalaallisut erinarsor-
toqarumaartoq.