Atuagagdliutit - 04.01.1996, Blaðsíða 9

Nr. 1-1996
9
--^—-----
GRØNLANDSPOSTEN
pullu, pigisatsinnit eriaginar-
nerpaaq.
Immitsinnut
mianeriuartariaqarpugut
Taamaammat immitsinnut
mianeriuartariaqarpugut a-
taatsimoorlutalu inuppalaas-
suseq akaareqatigiinnerlu
atorlugit kukkuluttuuteqar-
tartunik isumakkeerfiginnis-
sinaasariaqarpugut.
Inoqatitsinnut immitsin-
nullu ilumoorfiginnillutalu
ilumoorfigigutta inuunerput
kulturerpullu naleqarneruler-
sissavarput.
Aamma toqunartulinnik -
imigassamik ikiarorrnartu-
millu - atuineq akiorniartu-
artariaqarparput, taakkumi
sunniutaasa ilagisarmassuk
ajornartorsiutinik miserrati-
ginnineq nassuerutiginnikku-
manngissuserlu.
Inuiaqtigiinni meerartavut,
utoqqartavut sanngiinneru-
sortavullu sernissortuartari-
aqarpavut, peqatigiillluta
kulturikkullu kingornussarsi-
avut qinngaqqunnanngitsu-
mik tunaartaralugit.
Tamatta inuusussiartun-
ngilagut, qujanartumilli u-
toqqaliartulernitsinni silatu-
saaqqajaanerulersarluta.
Uanga ullunni ingerlavigi-
sanni paasiartulersutut ippara
pilluameq immitsinnut ino-
qatitsinnullu kissaatigiugar-
put, pisiarineqarsinnaanani-
luuniit malersorlugu piniar-
saarineqarsinnaanngitsoq.
Pilluarneq allanit tunissutisi-
arisinnaanngilarput.
Pilluameq
Pilluarneq ujartorniarutsigu
qamunga tarnitsinnut ujaasi-
sariaqarpugut, taqqamanilu
eqqissineq pilluarnermik
pilersitsisussaq nassaaralu-
gu-
Ikinngutitoqqama suleqati-
toqqamalu Moses Olsen-ip
ukiup naalernerani inuullu-
aqqussutinnguamik nassik-
kaminga franskip atuakkior-
tup itisuumillu eqqarsaater-
sortartup Antoine de Exu-
péry-p oqaaserisimasaasa
ilaat issuaaffigaa, imatut o-
qarsimammat:
Anguniagaq uanninnaan-
ngikkaluartumut siunertalik
anguniagarigutsigu aatsaat
eqqissiluta misigisimalersin-
naavugut, inuunermilu misi-
littakkatta takutereersimava-
atigut asaqatigiinneq tas-
saanngitsoq akileriilluni im-
minut isigerujoorneq, tas-
saasorli siunnerfik assigiiss-
oq siunnerfigalugu tasiorluni
ingerlaqatigiiimeq.«
Tasiorluni ingerlagatigiin-
neq...
Tassa ukiuni aggersuni
Nunatsinni pisariaqartitar-
put.
Politikki amerlasuut sule-
qatigiiffigisaat kingullermik
qinersinerup kingornagut pi-
lersissimasarput - tamatu-
munnga takussutissaavoq.
Angallannerup ilusaa
1996 assigiinngitsorpassuar-
tigut Nuantsinnut pissanga-
nartuusussaavoq.
Nunarput annertoorsuar-
mik nutaamik aaqqisssussif-
figileruttorparput, siunissami
angallanermut angallassiner-
mullu sunniuteqartussamik.
Suliniutivut tamakku i-
ngerlateqqittariaqarpavut, ta-
makkumi aqqutigalugit kik-
kulluuniit ilaquttaminnut i-
kinngutiminnullu tikeraar-
sinnaalernissaat siunertari-
gatsigu, aningaasaatinngua-
tik tamakkerlugit atunngik-
kaluarlugit.
Tamatumunnga peqatigi-
tillugu Nunatsinnut Nuna-
tsinniillu angalaniartut akit
eqqortut - kisermaassilluni
ingerlatsinerup pilersitarin-
ngisai - atorlugit angalasin-
- Tulluusimaarutissarput tassaavoq Nunarput nunarsuarmioqatigiit akornanni suleqataalersimammat demokrati-p, inuit
piginnaatitaaffiisa inuiaqatigiikkuutaallu naligiinnissaata sulissutigineqarneranni.
- Vi skal være stolte over, at Grønland i dag er en reel medspiller på det internationale hold, der kæmper for demokrati,
menneskerettigheder og etnisk ligestilling. (Foto: Knud Josef sen).
naalernissaat anguniartari-
aqarparput.
Nunatsinni inuuvugut a-
ngalajumatuut tikeraartoqa-
rumatuullu, taamaattumik a-
ngallannikkut periarfissatsi-
gut oqilisaassinissarput pisa-
riaqarpoq.
Ukiortaami pilluaritsi
Angalajumatussuseq eqqar-
tortillugu periarfissaq manna
atorumavara kalaaleqativut
innuttaaqativullu allat ar-
laannik peqquteqarlutik uki-
ut nikinneranni nunatsinniis-
sinnaanngitsut uummammit
pisumik inuulluaqqussutear-
figalugit. Eqqarsaativut pi-
tsaasut ilissinnuttaaq inger-
latippavut.
Ammattaaq Nunatta inui
tamaasa sinnerlugit inuullu-
aqqorusuppakka Nunatsinni
tikeraartorerusuunerpaasak-
kavut, Ataqqinartorsuaq
dronning Magrethe ilaqutaa-
lu.
Naggataatigut Nunatsiniit-
tut inuit kikulluuniit tamassi
qamanngavik pisumik uki-
ortaami pilluaqquassi, neriul-
lunga ukioq 1996 pissangan-
artunik, asanninermik, akaa-
reqatigiinnermik pilluarner-
millu ulikkaarumaartoq.
Guutip nunarput pilluaq-
quliuk.
Ukiortaami pilluaritsi.
- Nunatsinnut Nunatsinniillu angalaniartut akit eqqortut, kisermaassillunilu ingerlatsineru pilersitarinngisai atorlugit angalasinnaalernissaat anguniartariaqalerparput.
- Vi må skabe en situation, hvor man kan komme ud og ind af Grønland til rigtige priser og ikke til monopol-priser, der intet har med omkostningerne at gøre. (Foto: Knud Josef sen).