Atuagagdliutit - 04.02.1997, Blaðsíða 7

Nr. 9-1997
7
yrft7a ajpajpc/é/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Tabel 3. 1995/1996 ukiup affaani siullermi piffissap qeqqani suliffissaaleqisut.
Tabel 3. Antal personer ledige medio i byerne 1. halvår 1995/1996.
Kai. Nun. Inunng. Født i Grønland 1995 1996
Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jan Febr Mar Apr Maj Jun
Nanortalik 71 101 40 111 80 68 80 93 81 82 93 58
Qaqortoq 135 116 138 85 152 157 197 136 134 77 126 108
Narsaq 240 88 212 150 228 197 209 45 126 106 148 182
Paamiut 131 113 145 141 169 188 230 173 152 193 190 182
Nuuk 562 458 472 504 427 341 616 465 500 385 441 394
Maniitsoq 169 169 166 98 187 161 224 117 177 180 165 80
Sisimiut 283 344 343 323 298 242 328 296 357 349 283 295
Kangaatsiaq 12 8 10 5 10 9 51 45 16 27 26 20
Aasiaat 313 329 316 200 217 181 255 235 297 217 199 177
Qasigiannguit 30 28 25 73 73 55 34 49 31 39 57 34
llulissat 401 157 187 170 207 63 430 132 168 153 179 76
Qeqertarsuaq 45 14 1 4 9 4 10 7 11 42 29 9
Uummannaq 157 47 45 54 .114 84 191 66 106 74 72 119
Upernavik 44 23 29 21 28 1 51 18 22 26 23 16
Qaanaaq 51 45 42 29 30 39 33 22 25 18 20 21
Tasiilaq 122 82 102 107 122 100 121 115 105 122 114 121
llloqqortoormiut / 3 4 2 / 3 2 5 ? 5 3 10
Katillugit /1 alt 2767 2125 2277 2077 2352 1899 3062 2020 2317 2096 2168 1902
Agguaqat. / gennemsnit 2250 2261
isisit uersitat missingersuinermit pissarsiarineqarsimapput
Note: Tal der står med kursiv er estimerede.
Suliffeqanngitsut naatsorsoruminaaqaat
Kisitseqqissaartarfik imminut ilungersortinniarnani suliffeqanngitsunik naatsorsueriaatsini
pitsanngortippaa
NUUK(KK) - Inatsisartut u-
kiaq ataatsimiinneranni naa-
lakkersuisunut siulittaasoq
Lars Emil Johansen, Siumut,
aamma Inuit Ataqatigiit siu-
littaasuat Tuusi Motzfeldt,
Nunatsinni suliffissaaleqine-
rup oqallisigineqamerani ar-
laleriarlutik oqqapput.
Lars Emil Johansen oqar-
poq Nunatsinni suliffissaale-
qisut ikiliartortut (ima paasil-
lugu: naalakkersuisut politik-
kiata kingunerisaanik).
Tuusi Motzfeldt oqarpoq
Nunatsinni suliffissaaleqisut
amerliartortut (ima paasillu-
gu: naalakkersuisut politikki-
ata kingunerisaanik).
Tamarmik ilumoorsinnaap-
put - ilumuunngissinnaallutil-
lu.
Kisitseqqissaartarfik Nu-
natsinni suliffissaaleqisunik
naatsorsuisartoq nassuerpoq
kisitsit eqquussinnaaneri qu-
lamarsinnaalluartut.
Taamaattumik kisitseqqis-
saartarfiup suliffissaqanngit-
sunik naatsorsueriaatsini sak-
kortusarpaa, siunissami Nu-
natsinni suliffissaaleqisut eq-
qornerusumik kisitsisilerne-
qarsinnaanngorlugit.
Kisitseqqissaartarfik 1995
aamma 1996-imi kisitseriaat-
sini allanngortingaatsiarpaa.
Kommunit suliffissarsiuussi-
sarfii suleqatigalugit kommu-
nit tamaasa qaammatikkaar-
tumik naatsorsuiffigisarpaat.
Taamaaliomermi pisariaqar-
simavoq 1994-96-imi suliffis-
saaleqisut allattoqqinnissaat,
taamaalilluni suliffissaaleqi-
sut eqqomerusumik nalunaar-
sorsinnaallugit.
- Kommunini suliffissaale-
qisut nalunaarsortameri ajor-
nartorsiutaasimavoq, kisit-
seqqissaartarfimmi direktør
Birger Poppel oqarpoq.
- Qaammatit tamaasa kisit-
seqqissaartarfik suliffissarsi-
uussisarfmnit kisitsisinik pis-
sarsisarpoq, nalinginnaavorli
kisitsisit kinguaattoortartut
imaluunniit kisitseqqissaar-
tarfimmut apuunneqanngi-
saannartarlutik, kiisalu nalu-
naarutit pitsaassusaat pitsaa-
vallaartamani.
Birger Poppel oqarportaaq
kommunit nalunaarutigisarta-
gaat pitsaanerusinnaagaluar-
tut.
- Soorunami politikkikkut
oqallinnermut ilanngussin-
naanngilagut, ajuusaamarpor-
li kisitsisaatigut paatsiveerut-
sitsinnarlutik paasisitsisan-
ngimmata, Birger Poppel o-
qarpoq. Taamaattumik sulif-
fissaaleqisut pitsaasumik na-
lunaarsortamiamerat immik-
kut sulissutigaarput.
Nunaqarfiit ilaanngillat
Ukiup 1996-ip affaa siulleq
suliffissaaleqisut kisitseqqis-
saartarfiup nalunaarsoqqam-
merpaa, erniinnarlu ukiup
sinnera nalunnaarsorneqas-
salluni. Taamaalilluni sulif-
fissaaleqisut ukioq tamaat a-
taatsimoortumik nalunaarusi-
omeqassaaq. Inatsisartut taa-
maalillutik suliffissaaleqisut
oqallisigeqqissinnaanngor-
paat...
Pitsanngorsaasoqaraluartoq
suli paasiuminaatsortaqarpoq.
Nunatsinni kommunit 17-it
suliffissaqanngitsunik nalu-
naarsuisarput. (Ivittuuni sulif-
fissaaleqisoqanngilaq - sulif-
fissarsiuussisarfimmillu allaf-
feqamani).
Illoqarfiinnami suliffissar-
siuussisarfinnik allaffeqame-
ra, nunaqarfinni soqarnani,
naatsorsueriaatsimut ajomar-
torsiutaavoq. Taamaattumik
kisitsisit illoqarfinni suliffis-
saaleqisuinnaat takussutissa-
qarput, nunaqarfinni suliffis-
saaleqisut kisitsisaatigineqar-
natik, uffa Nunatsinni innut-
taasut 20 procenterigaat.
- Ukiut marlussuit matuma
sioma inuunermi atugassari-
titaasut misissuiffigineqame-
rani paasivarput nunaqarfim-
miut 24 procentii suliffissaa-
leqisut, direktør Birger Pop-
pel oqarpoq. Paarlattuanik
suliffissaaleqisuviit, kiisalu
ukiup qanoq ilinerani suliffis-
saaleqisartut kisitsisaatigin-
ngilagut, qulamanngilarli nu-
naqarfinni suliffissaaleqiso-
qartuartoq.
Kikkut
suliffeqanngillat?
Nunaqarfinni suliffissaaleqi-
sut kikkuunersut oqaatigiumi-
naappoq, pisortat suliffiutaa
soorlu Royal Greenland aam-
ma KNI Pilersuisoq, kiffar-
tuussiviillu arlallit eqqaassan-
ngikkaanni sulinermik ani-
ngaasarsiortoqarpallaanngi-
laq.
Paarlattuanik inuit piniar-
nermik aalisamermillu inuus-
suteqarput, ilaanni talittarfim-
mi, pisiniarfimmi aalisakkeri-
vinnilu saniatigut sulillatsi-
artoqartarluni. Aalisartoq u-
singiaanermi ikiortaasartoq u-
miarsuaq aallaraangat sulif-
fissaaleqisunngortarpa? Ima-
luunniit umiatsiaararsorluni
aalisariaannarsinnaava? Silar-
lutsillugulu angalaarsinnaan-
ngikkaangami qanoq naat-
sorsuutigineqartarpa? Apeq-
qutissarpassuit.
- Nanortallip kommunia i-
sumaqatigeqqammerparput
suliffissaqanngitsut naatsor-
soraangamikkit nunaqarfitik
ilannguttassagaat, Birger
Poppel oqarpoq.
- Neriuutigaarput kommu-
nit amerlanerit nunaqarfiit i-
lanngullugit nalunaarsuisar-
nermi ilanngutissasut, taa-
maalilluta Kalaallit Nunaat
tamakkerlugu suliffissaaleqi-
sut erseqqinnerusumik paa-
sinarsisinnaassammata.
Tamarmik ilaagaluarput
Kisitseqqissaartarfimmi Nu-
natsinni inunngorsimasut ta-
maasa 15 aamma 59-it akor-
nanni ukiullit kisitsisaatigi-
sarpaat.
Nunatsinni inunngorsiman-
ngitsut 7.000-t kisitsisaatini
ilaatinneqartanngillat.
Suliffissaaleqilertartut 98
procentii Nunatsinni inun-
ngornikuupput, soqutiginas-
sagaluarporli Nunatsinni i-
nunngorsimanngitsut qassit
suliffissaqanngitsut paasissal-
lugu. (Tassa amerlanerit Dan-
markimi inunngorsimasut).
Inuilli 15 aamma 59-it a-
komanni ukiullit sulisinnaa-
sutut naatsorsuunneqanngil-
lat. Ilaat suli ilinniartuupput,
allat sulisarunnaamikuullutik.
Sulisinnaassusillit suliffis-
saqanngitsunut naleqqiullugit
kisitsisileruminaammata su-
liffissaqanngitsut procentin-
ngortittarnerat ikinaarneqar-
sinnaasarpoq. Suliffissaaleqi-
sut oqallisigineqaraangata ta-
manna aamma eqqaamaqqu-
narpoq.
Ilaat
angerlarsimaannarput
Suliffeqannngitsut tamarmik
suliffissarsiuussisarfimmut
allatsikkiartortanngillat.
Suliffeqanngitsoq SIK-mut
ilaasortaaguni suliffissarsi-
uussisarfik avaqqussinnaan-
ngilaat amerlassusileriikkanik
ikiuutisisissagunik.
SIK-mut ilaasortaanngik-
kaanni assersuutigalugu a-
vannaani tunumilu ukiuune-
rani suliffissaqanngilaq, ilaal-
lu angerlarsimaannalersarput
suliffissarsiuussisarfimmut
allatsikkiartunngitsoortarlu-
tik.
Taamaattumik suliffeqan-
ngitsut 18-init inorlugit ukiul-
lit ikinaameqarsinnaasarput.
Februarimi feriamersiutisi-
sameq, februar/marts aamma
august/september akileraaru-
tinik utertoortarneq suliffe-
qanngitsut kisitsisaannik
aamma allannguisitsisinnaap-
put.
Piniartup nulia uimi pisaa-
nik suliarinnittoq? Uini pisa-
qanngikkaanga sulisinnaas-
suseqartutut naatsorsuunne-
qassava, imaluunniit anger-
larsimaffimmi suliassaaleqin-
ngila? Ila apeqquterpassuit.
Birger Poppel: - Tamakku
kisitseqqissartartuni ilunger-
sortitsisinnaapput, suliffissa-
qannginnerli sapinngisamik
paasilluarniarlugu suliniar-
nerput pitsanngorsarniarlugu
aalajangersimavugut.
Qaammatit
tamaasa 3.000-
it suliffeqar-
tanngillat
NUUK(KK) - Nunatsinni
kisitseqqissaartarfik sulif-
feqanngitsut naatsorsorni-
arlugit marluinni angunia-
gaqarput.
Suliffeqanngiiinennik
eqqugaasut tassaapput inu-
it qaammatip ataatsip i-
ngerlanerani kommunit su-
liffissarsiuussisartiinut su-
liffeqannginnerminnermin-
nik nalunaarutiginnikkitir-
torsimasut. Kisitsisit taak-
ku qaammatip ingerlanera-
ni suliffeqanngitsut amer-
lassusaannik nalunaarsuip-
put.
Qaammatip qeqqa sulif-
feqanngitsut tassaapput
qaammammi ulluni aala-
jangersimasuni suliffeqan-
ngitsut. Kisitsisit suliffissa-
qanngitsut katillugit taku-
titsipput, ullumili kisitsiffi-
usumi pissutsinut takutit-
siinnarlutik.
Suliffeqannginnermik
eqqugaasut
1995-ip affaani siullermi
qaammatikkaarlugit sulif-
feqannginnermik eqqugaa-
sut agguaqatigiissillugit
3.102-pput, tassa Nunatsin-
ni inunngorsimasut 15-59-
inik ukiullit 12,7 procentii.
1996-ip affaani siullermi
qaammatikkaarlugit sulif-
feqannginnermik eqqugaa-
sut agguaqatigiissillugit
3.102-pput, tassa Nunatsin-
ni inunngorsimasut 15-59-
inik ukiullit 12,5 procentii.
1995- imit 1996-imut iki-
leriaat 0,2 procentpoint.
Inuit qanoq sivisutigisu-
mik suliffeqanngittarneran-
nut kisitsisit takussutaasin-
naanngillat. Ilaat suliffis-
sarsiuussisarfimmut saaffi-
ginneqqaaraangamik inger-
laannaq suliffittaartarput,
allat qaammat tamaat sulif-
feqartarnatik.
Kisitsisilli takutissinnaa-
vaat suliffeqanngitsut
qaammatit tamaasa 3.000-
iusartut.
Ulloq aalajangersima-
soq suliffeqannginneq
1995-ip affaani siullermi
ullormi aalajangersimasu-
mi kisitsiffiusumi 2.250-it
suliffeqanngillat, Nunatsin-
ni inunngorsimasut 15-59-
inik ukiullit 9,2 procentii.
1996- ip affaani siullermi
ullormi aalajangersimasu-
mi kisitsiffiusumi 2.261-it
suliffeqanngillat, Nunatsin-
ni inunngorsimasut 15-59-
inik ukiullit 9,2 procentii.
1996 1995-imut naleqqi-
ullugu ullormi aalajangersi-
masumi kisitsiffiusumi al-
lannguuteqanngilaq.
Kisitsisini takuneqarsin-
naanngilaq suliffeqanngit-
sut agguaqatigiissillugu
qassiunersut. Oqartoqarsin-
naavoq ullormi kisitsiffi-
usumi nalaatsortumik silar-
lunnera eqqorneqarsima-
soq, aalisakkerivimmi
tunisassiassaaleqisoqamer-
soq amigaatigineqanngin-
nersulluunniit, umiarsuali-
vimmi suliassaaleqisoqar-
nersoq suliassaaleqisoqan-
nginnersorluunniit.
Suliffeqanngitsulli ukiup
ataatsip ingerlanerani kisin-
neqartarnerat eqquuttilaar-
sinnaasarpoq.