Atuagagdliutit - 04.02.1997, Blaðsíða 11
Nr. 9 • 1997
11
ag'ag'c/é/'ct £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Akit apeqqutaassapput
Peter Grønvold Samuelsen Nuummi kommunalbestyrelsip
oqaloqatiginissaanut piareersimavoq
NUUK(KK) - Angallanner-
mut naalakkersuisup Peter
Grønvold Samuelsen-ip, Siu-
mut, qanittukkut borgmester
Agnethe Davidsen, Siumut
aamma Nuup Kommuneani
kommuneingeniør Kim Hvi-
stendahl siunissami Nuummi
atlantikoq qulaallugu timmi-
sartunut mittarfissaq pillugu
ataatsimiigiaqqussavai.
Peter Grønvold Samuelsen
Nuummi ippassigami Han-
delsstandsforening-ip aaqqis-
sugaannik ataatsimiititsiner-
mi taamatut neriorsuuteqar-
poq.
Oqallinnermi oqallisigine-
qartut marluk naqissuseme-
qarput: Naalakkersuisut kom-
munalbestyrelsillu Nuummi
atlantikoq qulaallugu timmi-
sartunut mittarfeqartariaqar-
nera isumaqatigiissutigigalu-
arlugu mittarfiup takissusis-
saa taamatullu inissiffissaa
pillugu isumaqatigiinngitso-
rujussuupput.
- Naalakkersuisut isuma-
qarput ukiorpassuit tulliuttut
iluanni Nuummi mittarfissu-
armik 1.799 meterinit takine-
rusumik atorfissaqartitsisoqa-
liossanngitsoq, Peter Grøn-
vold Samuelsen oqarpoq.
Taamaammat aaqqiissutissani
pitsaanerpaajussaaq pilertor-
nerpaassallunilu Ukkusissap
saani mittarfioreersup talli-
neqamissaa.
- Mittarfioreersup 1.799
meterinut tallinissaa affaan-
narmik aaqqiinerusussaavoq,
borgmester Agnethe David-
sen oqarpoq. Nuuk periarfis-
sakitsumik mittarfeqarluni al-
liartorsinnaanngilaq, soorlu
maanna Ukkusissap saani
mittarfeqarluni. Akiali mittar-
fissualiorfigissallugu tulluul-
luinnarpoq, sumiiffillu pine-
qartoq Nuup alliartornissaa-
nut pisariaqartinneqartunik
tamanik peqarpoq. Taamaam-
mat siumut eqqarsartariaqar-
pugut, taamaanngippammi u-
kiualunnguit qaangiuppata
peqqissimilissaagut
Naatsorsuutit
eqqunngillat
- Aap, Nuummi mittarfissuas-
saq sumulluunniit inissinne-
qarsinnaavoq, taamaallaalli a-
ningaasaqamikkut piviusunik
tunngaveqarluni pilersaarusi-
ortariaqarpoq, Peter Grønvold
Samuelsen AG-mut oqarpoq.
- Ukkusissap saani mittarfi-
up maanna 950 meteriusup
1.799 meterinut tallineqamis-
saa 400 millioner kroninik
naleqartussaavoq, suliassarlu
taanna landskarsip aningaasa-
qamikkut tapersersinnaavaa.
Nuup Kommuneata nalu-
naarusiamini »Nuuk Akia
Airport«-imi naatsorsuigami
paasivaa mittarfik 1.799 me-
terinik takissusilik 370 1/2
millioner kroninik akeqassa-
soq, mittarfillu 2.200 meteri-
nik takissusilik 421 millioner
kroninik akeqassalluni.
Peter Grønvold Samuelsen-
ip kisitsisit taakku eqqorso-
rinngilai: - Akiani mittarfilii-
omerup kingunerisaanik ani-
ngaasartuutissat allat, kom-
munip naatsorsuinermini i-
lanngussimanngisai takkut-
tussaapput. Umiarsuarnik
Nuummit Kanassunut atugas-
sanik marlunnik aamma bus-
sinik sisamanik Kanassuniit
mittarfimmut atugassanik pi-
sisoqartussaavoq, taamatullu
atortussat assakaasullit, pipe-
line-t, ikummatissaasiviit imi-
isiviillu akisoorsuullutik, kisi-
annili mittarfimmi pisaria-
qartinneqarluinnarlutik.
Aj unaarnersuaqamissaa-
nut sillimasussat
- Aammattaaq naalakkersui-
sut tusarusuppaat kommuni
Akiani usinut inissiisarfissa-
mik sanatitsinialersaamersoq.
Atlantikormi qulaallugu tim-
misartunut mittarfimmi pi-
ngaarluinnartuuvoq atlanti-
koq qulaallugu nassiussanik
Nuummukartunik toqqaan-
nartumik ingerlatitseqqittar-
nissaq, usinulli inissiisarfili-
omissaq akisoorsuuvoq.
Aamma kommunip Kanas-
suni Nuummilu talittarfilias-
sanut, Kanassuni mittarfiup
tungaanut aqqusemiornis-
samut pisariaqartinneqartu-
millu innaallagissersuinissa-
mut naatsorsugai Peter Grøn-
vold Samuelsen-ip apeqqu-
serpai.
- Timmisartoq ulikkaarluni
tikikkaangat ilaasut silarlun-
nera peqqutigalugu Akiani sa-
pemusariaqaleraangata qanoq
iliortoqartamiarpa. Minnerun-
ngitsumik ajunaamersuaqar-
tillugu Dronning Ingrid-ip
Napparsimavissua Nuummiit-
toq ungasissumiippoq.
Inatsisartunut ilaasortaq
Anders Nilsson, Atassut, a-
taatsimiinnermi imatut oqaa-
seqarpoq: - Akiani illoqarfim-
mik nutaarluinnarmik sanaar-
tornissaq milliardip ataatsip
milliardillu aappaa avillugu
naleqartussaavoq.
Aningaasat
aj ornartorsiutaanngillat
Inatsisartut ukiakkut ataatsi-
miinnerminni Nuummi mit-
tarfissualiortoqamissaanut a-
ningaasalersueriaasiusinnaa-
sut pingasut oqallisigaat: 1)
Aningaasat landskarsimit pis-
sarsiarineqassapput. 2) Ani-
ngaasat Namminersomerullu-
tik Oqartussat taarsigassarsia-
risinnaavaat. 3) Namminer-
somerullutik Oqartussat akti-
aatileqatigiiffiliorsinnaapput,
taassumalu sanaartomissamut
aningaasassat pisariaqartin-
neqartut pissarsiariniarsin-
naavai.
Taamaalillunilu Nuup Ka-
ngerlussuullu akomanni ilaa-
sunut akitsuutissatut 3.190
kronit siunnersuutigineqartut
imaaliallaannaq atorsinnaa-
junnaarsinneqarput. Akitsuut
taamaattoq atorlugu mittarfis-
sualiassaq akilemeqarsinnaa-
galuarpoq, kisiannili Nuum-
mi inuit Kastrup-imut toq-
qaannartumik timmisartor-
nerminni aningaasatigut ilua-
naarutissaqanngillat.
- Nuummi mittarfissualior-
nissap aningaasalersomissaa
pillugu suli aalajangiinngila-
gut, aningaasalemeqamissaa-
lu ajornartorsiutissartaqan-
ngilaq, Peter Grønvold Samu-
elsen. Namminersomerullutik
Oqartussat taarsigassarsisin-
naapput, aammalu landskar-
sip akiliisinnaassusia pitsaal-
luarluni, taamaammallu i-
ngerlatseqatigiiffiup allap a-
ningaasalersuinissaa, tamatu-
malu kingoma atuisartut aki-
ligaanni mittarfiup ingerlan-
neqamissaa omiginanngilaq.
- A/S naaggaluunniit? Ta-
manna pingaarnerunngilaq,
taamaallaat Nuummi mittar-
fissuassap nammineq piginis-
saa pingaameruvoq, Peter
Grønvold Samuelsen oqar-
poq.
Ingerlatsinissaq
Piffissami matumani Peter
Grønvold Samuelsen siunis-
sami Kalaallit Nunaanni tim-
misartuussinermut tunngasu-
nik suliaqangaatsiarpoq.
Inatsisartut upemaakkut a-
taatsimiinnissaannut nunat
immikkoortuini mittarfiliorti-
temerit immikkoortuisa aap-
paannut inatsisissaq saqqum-
miuttussaavaa. Tassani Uper-
navimmi Paamiunilu mittar-
filiortiternissat pineqarput,
Qaqortumili mittarfiliornis-
saq peerneqarpoq - Qaqortu-
mi najugaqartut uggoreqi-
saannik.
- Isumaqarpungali Qaanaa-
mi mittarfiliassap sananeqar-
nissaa angumerisinnaanatigu,
Peter Grønvold Samuelsen
oqarpoq. Taanna ukiakkut a-
taatsimiinnissamut utaqqisit-
tariaqarpoq.
-AG: - Upemaakkut ataat-
simiinnissami Nuummi mit-
tarfissualiomissaq oqaluuse-
rissaviuk?
Peter Grønvold Samuelsen:
- Naammik, immikkoortoq
taanna immikkooruteqarpoq,
kisiannili soorunami suliaq
pillugu angallannermut ataat-
simiititaliaq ilisimatittuassa-
vara.
AG: - 1997-imi ukiakkut
ataatsimiinnissamut Nuummi
mittarfissualiassamut siun-
nersuut angumerisinnaaviuk ?
Peter Grønvold Samuelsen:
- 1998-imi upemaakkut ataat-
simiinnissaq sioqqullugu ta-
manna pissagunanngilaq.
Mittarfissualiassaq pillugu
kommunalbestyrelsimik oqa-
loqarnissamut piffissaqarta-
riaqarpugut, naalakkersui-
summi siunertarinngilluinnar-
paat kommunalbestyrelsip
kissaatiginngisaanik Nuuk
pillugu aaqqiisoqamissaa.
Tamatuma kingorna mittar-
fissualiassap pilersaarusior-
nissaanut piffissaqartariaqar-
pugut, taamaalillunilu aatsaat
1998-imi upemaakkut Nuum-
mi mittarfissualiassamut ani-
ngaasaliisinnaassaagut.
Nuummi mittarfioreersup
tallineqamissaa ukiunik sisa-
mat missaannik sivisussuse-
qassaaq. Sivisoorsuuvoq, sa-
naartomeqameratalu nalaani
mittarfik angallannermut am-
matiinnameqassaaq, taman-
nalu ajomartorsiorfiusinnaa-
voq.
Akiani mittarfiliornissaq
taamatut sivisutingipajaartu-
mik sivisussuseqartussaavoq.
Naalakkersuisunut ilaasortaq Peter Grønvold Samuelsen isumaqarpoq Nuummi mittarfik 1.799 meterinik takissusilik piffis-
sami sivisuumi naammagineqarsinnaasoq.
Landsstyremedlem Peter Grønvold Samuelsen mener, at Nuuk i mange år fremover vil kunne klare sig med en forlænget
landingsbane på 1.799 meter.
Nalunaaruterpaat
Issuaaneq:- Ilanngussat tamarmik
misigissutsinut tunngaqaat
politikkikkullu isummernernik
imaqaqalutik
NUUK(KK) - Siunissami
Nuup timmisartorfigineqar-
tarnissaata oqallinnermut
atatillugu nalunaarusiorner-
mi pappi liarpassuit ator-
neqarput.
Nuummi kommunalbesty-
relsi februar 1995-imi sule-
qatigiisitaliorpoq Nuummi
timmisartorsuarnut mittarfi-
liornissamut periarfissanik
misissuisussanik. Suleqati-
giissitami namminersortut
arlallit ilaasortaapput, no-
vember 1995-imi nalunaaru-
siaq »Nuuk Atlantic Air-
port« saqqummiuppaat.
Nalunaarusiami Nuup mit-
tarfissuartaarnissaanik pi-
sariaqartitsineq erseqqissar-
neqarpoq maannakkullu mit-
tarfiusup tallineqarsinnaane-
ra 950 meterimit 1.920 mete-
rimut - tamatumunngalu ata-
tillugu Kangerlussuarmi mit-
taifiup matuneqamissaa.
- Nalunaarusiaq sakkor-
tuumik akerlilerneqarpoq,
suleqatigiissitat siulittaasuat
bankdirektør Svend-Erik
Danielsen oqarpoq. Peqqu-
taasinnaavoq inuinnamit su-
liarineqarmat, siunnersuisar-
tuni suliarineqarnani, taa-
maalillunilu ajunngitsorsias-
sarpassuarnik aningaasar-
tuutaanani...
- Taamani, ullorlumi man-
na tikillugu nalunaarusiap a-
ningaasanut teknikkimullu
tunngasortai ilisimasalinnit
akerlilerneqanngillat. Ilan-
ngussalli arlalissuit misigis-
sutsinut tunngasortaqarput
politikkikkullu isummanik
imaqaqalutik.
- Tamakkulu akerlilis-
sallugit ajornakusooqaat,
Svend-Erik Danielsen oqar-
poq.
Kangerlussuaqaraluar-
palluunniit
Inatsisartut 1996-ip upemaa-
vani ataatsimiinnerminni
Nuummi mittarfiup tallisin-
naanera, 950 meterimit 1799
meterimut, oqallisigaat. Ki-
sitsisit eqqumiilaamerannut
peqqutaavoq mittarfik 1800
meter sinneraangassuk piu-
masaqaatit sakkortunemsar-
mata.
Siunnersuisartut Carl Bro
Management A/S-ip nalu-
naarusiaat aallamiutigalugu
oqallinneq aallamerpoq, ta-
mannalu oqallissutigisat pi-
ngajoraat. Nalunaarusiami a-
ngallannerup aaqqissuunnera
nalilemeqarpoq, tunngavigi-
neqarlutik Nuup mittarfissu-
artaarsinnaanera kiisalu Ka-
ngerlussuup ingerlatiinnar-
neqarsinnaanera, kiisalu Ka-
ngerlussuup mittarfia matul-
lugu Nuummi Ilulissanilu
mittarfissualiortoqailuni.
Nalunaarusiami isummi-
unneqarpoq qanorluunniit
pisoqaraluarpat maanna
Nuummi mittarfiup 1.799
meterimut tallinissaa iluaqu-
taassaqisoq.
1996-ip ukiaani inatsisar-
tut ataatsimiinneranni naa-
lakkersuisunut ilaasortaq Pe-
ter Grønvold Samuelsen,
Siumut, Nuummi mittarfis-
suaqalernissaa nassuiaate-
qarfigaa.
Nassuiaat ilaasortat 24-t
akueraat, Siumut, Atassut
aamma Akulliit Partiiani i-
laasortat isumaqataallutik,
nalunaarusiamilu eqqaane-
qarpoq 1997-ip ingerlanera-
ni pilersaarusiomeqassasoq
Inatsisartut 1997-ip ukiaani
ataatsimiinnissaannut sana-
ailomermut inatsimmut ilan-
ngunniassammassuk, Nuup
mittarfigisaa tallineqassallu-
ni.
Nuup Akia
siunissaqarfiuvoq
Nuummi kommunalbesty-
relsi juni 1996 aalajanger-
poq naalakkersuisut avaqqu-
tiinnarlugit Nuup Akiani
mitarfissualiomissamut peri-
arfissat misissomiarlugit.
Kommunalbestyrelsimi i-
laasortat emumagaa maanna
mittarfiusup 1.799 meteriin-
narmut tallineqamissaa il-
loqarfiup ineriartorsinnaane-
ranut akomutaassasoq. Mit-
tarfik 1.799 meteriinnaasoq
timmisartut mikinerinnaat
miffigisinnaavaat, Kastrupi-
mit Nuummut toqqaannaiiu-
gu timmisinnaasut, tinnni-
sartulli angisuut SAS-ip
atortagai ullumikkut Kastru-
pimit Kangerlussuarmut
timmisartut missinnaanatik.
Nuummi kommunalbesty-
reli isumaqarpoq mittarfik
1.799 meteriinnaasoq susun-
neqanngivissoq, maannak-
kutut mittarfiugaluaruni i-
maluunniit atlantiku qulaal-
lugu timmisartunut mittar-
finngoraluaruni. Nuummilu
1.799 meterimik mittarfit-
taaraluaruni ukiorpassuit
aatsaat qaangiuppata 2.200
meteriunissaanik kissaatigi-
sat ugguunannguaq piviu-
sunngussanngilaq. Tamas-
suma tungaanut Nuup ineri-
artornera unikaallatsinne-
qassaaq, inuussutissarsiutit
angissusaalu eqqarsaatigalu-
git-
Siunnersuisartut Anders
Nyvig A/S, Rambøll Virum
aamma Nuummiittoq kiisalu
Gøsta Knudsen & Jan W.
Hansen ApS aamma Institut
for Fremtidsforskning (siu-
nissaq pillugu ilisimatusar-
fik) septembarimi nalunaar-
ummik kommunalbestyrelsi
saqqummiussiffigaa. Nalu-
naarunnni mittarfik 2.200
meteriusoq Nuup Akianiit-
tussaq omiginartinneqarpoq.
Siunnersuut kommunimi
politikerit Nuup Akiata siua-
riarluarnissaanut periarfis-
saqarsoraat. Timmisartuus-
sinerunerit, suliffeqarfiit, ki-
lisaatinut talittarfik kiisalu
Nunatsinni umiarsuakkut
timmisartukkullu assartui-
samemut qitiusussaq takor-
luukkanut ilaapput, minne-
runngitsumillu Fyllap ikkan-
nersuani uuliami gas-imillu
nassaarsinnaanerit eqqarsa-
atigalugit, Qeqertarsuarmi
kulti kiisalu zink-imik akui-
aavik.
- Nuup Akia siunissaqarfi-
uvoq, Nuup borgmesteria
Agnethe Davidsen, Siumut,
septembarimi kommunalbe-
styrelsi Nuup Akianut taku-
niaareermata oqarpoq.
Atlantiku qulaallugu tim-
misartunut Nuummi mittar-
filiomissaq pillugu oqallin-
neq maanga killeqangilaq.