Atuagagdliutit - 04.02.1997, Blaðsíða 12

12
Nr. 9-1997
GRØNLANDSPOSTEN
Kalaallit Nunaat pillugu suliat
Aqqaluk Petersen-ip Bo Lidegaard-ip Henrik Kaufmann pillugu atuakkiaa allaatigaa
9. april 1940-mi qallunaat
Washington-imut aallartitaat
Henrik Kaufmann inuunermi-
ni atugassaminut aalajangii-
sussanik nalaataqarpoq. Tys-
kit Danmark tiguarmassuk a-
torfilik 51-inik ukiulik naala-
gaaffik maliinnassanerlugu i-
maluunniit nammineernerul-
luni ingerlasissanerluni toq-
qaasariaqalerpoq.
Kingulleq toqqarpaa, toq-
qaaneratalu kinguneranik uki-
oq ataaserpiaq qaangiummat,
tassa 9. april 1941-mi Dan-
mark-ip naalakkersuisuinut
atassuteqarnini kipivaa. Toq-
qaaneralu aammattaaq Ka-
laallit Nunaannut kinguneqar-
nerluppoq, ullumikkut suli
inuiaqatigiinnut kalaallinut
pingaaruteqarluinnartunik.
Tyskinut saanneq
Oqaluttuarisaanermik ilisi-
matuup Bo Lidegaard-ip
Henrik Kaufmann-imik allaa-
serinninnermi pitsaaqisumi
ersarissumik tunngavilersor-
paa Kaufmann namminersor-
luni København-imut tunnga-
tillugu pernararani kingul-
lermeeranilu pineqartumi su-
liniuteqarsimasoq.
Nunanut allanut ministerit
FRIMÆRKER KØBES
Grønlandske på klip, pris
efter indhold, mærkeantal
og kvalitet men for pæne
små klip med nyere mær-
ker, betaler vi op til 3000
kr. pr. kilo 300,- pr. 100
gram minimum køb ca.
500 mærker alt købes
gamle som nye frimærker
samt hele kuverter dog
købes vaskede mærker
ikke kontant afregning
samme dag vi modtager dit
brev har du noget du vil
sælge så bare send det til
os
telefon: +4598269966
Fax: +4598269866.
•HUSFRIM •
Wholesale
Biersted
DK 9440 Åbybro DK
ministeriaqarfimmilu atorfil-
lit pisortaat taarseraattut nu-
nanut allanut politikeqarner-
minni attaveqannginnissaq
pingaamerutittarsimavaat, ta-
matumalu saniatigut Tysk-
land-imut »tyskinut saanner-
mik« taagomeqartumik, Dan-
markip 1864-imili ajorsara-
mik malissimasaminnut na-
leqqussartuarlutik.
Akerlianik Henrik Kauf-
mann nunanut angelsakerinik
inoqarfiusunut qaninniaru-
sunneruvoq, pingaartumik
USA-mut, nunarsuarmi ani-
ngaasaqamikkut pissaaneqar-
nerulersussatut paasisimasa-
minut. Killormut isigineqar-
sinnaasutut qallunaanik tyski-
nillu siuleqarsimavoq, ilaati-
gullu Tyskland-imi peroriar-
torsimalluni. 1911 -imi inat-
sisilerituutut naammassigami
ingerlaannarluni nunanut al-
lanut ministeriaqarfimmi a-
torfmippoq. New York-imee-
reerluni Berlin-mimeereerlu-
nilu 1919-imi nunanut allanut
allattoqarfimmi allatsinngor-
poq, tassaniinnerminilu nuna-
nut allanut sullississinermik i-
luarsartuusseqqittussanngor-
luni suliakkemeqarluni. Taa-
matulli sulilerami ingerlaan-
narluni qallunaat nunanut al-
lanut politikiata nutaamik ili-
simatitsissutigineqartalernis-
saanik soqutiginnittorujussu-
anngorpoq, ilisimatitseriaaseq
Storbritanniami USA-milu
nunanut niuemikkut soqutigi-
naateqartussaq. Rom-imi aal-
lartitatut sulereerluni 1924-
imi Kina-mut Japan-imullu
aallartitatut atorfmippoq.
Nammineq
isummertarnera
Henrik Kaufmann-ip inuunini
tamaat niuemermik atorfilit-
tullu sulinerminik ataatsi-
moortitsisimagunartoq Ka-
ngianiinnermini sulilluarpoq,
qallunaat aningaasaqamermut
soqutigisaannut iluatitsilluar-
fiusumik, pingaartumik Store
Nordiske Telegrafselskab-
imut. Kaufmann Danmark-
imit Europa-millu ungasissu-
miikkami tuluit amerikarmi-
ullu soqutigisaannut taperser-
suinerusarpoq. Namminerlu
inuunerminut tunngatillugu
USA-mut atassuteqarnera
sakkortunerulerpoq, admiral-
ip amerikarmiut pania Char-
lotte 1926-imi katikkamiuk.
Nunanut allanut ministeria-
qarfiup pisortai pissaaneqar-
niutereermata 1932-imi Kauf-
mann Washington-imiikkar-
luarluni kissaateqarnermigut
Oslo-mut aallartitaavoq. Os-
lo-mi suliassaasa pingaamer-
saraat Norge-mut atassuteqar-
nerup aaqqinniarnissaa, 1933-
imi Norge-p Tunu pillugu su-
liami, nunat tamat eqqartuus-
siviani Haag-imiittumi ajor-
sarnerata kingoma ajortissi-
masoq. Tassani Kalaallit Nu-
naat Kaufmann-imut siuller-
meerluni, kingullermeeranili
pingaaruteqartorujussuan-
ngorpoq.
Kiisami 1939-imi, sorsun-
nerup aallartinnissaanut sa-
paatip akunnerinnannginnan-
ngortoq Kaufmann-ip pigin-
naatitaanermut allagartani
qallunaamut Washington-
imut aallartitaasumut nutaa-
mut tunniuppai. Suliffigeru-
sutamini atorfmippoq, atorfik
nunanut allanut ministeria-
qarfimmit pingaartinneqar-
toq, kisiannili Europami ator-
finni qitiunani pingaameru-
tinneqanngitsoq. Kaufmann
tassaniinnermi »nammineq
nunanut allanut politikkini«
aallartippaa, politikimi sule-
qatigiit sorsunnerullu kingor-
na uumissugaasorujussuup
Scavenius-ip oqaaseqartartui-
sa nuimanersaattut suliaqaler-
luni.
Kalaallit Nunaannut
tunngasut
Danmark-ip 1940-mi tigua-
ngaanerata kingorna Kauf-
mann-ip inissisimanera nalor-
ninarlunilu sanngiippoq. A-
merikarmiut suleqatiginerini
marluinnaat periarfissarilersi-
mavai. Suliap aappaa qallu-
naat umiarsuaannut amerikar-
miut umiarsualiviiniittunut
40-t missanniittunut tunnga-
suuvoq. Umiarsuit taakku pil-
lugit isumaqatiginninniarnerit
iluatsinngitsoorput, Kauf-
mann-illu suliassaqarfimmi
aappaa emerluni saappaa:
Kalaallit Nunaat.
Nunatta amerikarmiunut
pingaaruteqarluamera paasi-
lertorsimavaa. Ilaatigut silli-
maniamissaq eqqarsaatigalu-
gu Amerikap avannaanut nu-
na attuumasuummat, ilaatir
gullu sakkunik assartorner-
mut atatillugu sakkutooqarfi-
liornissamut periarfissaqar-
mat aammalu umiarsuit igia-
qatigiikkaat amerliartuinnar-
tut illersomeqarsinnaammata.
Kiisalu nunarsuatsinni orsu-
giassiorfinni ammasutuaaq
Ivittuuniippoq, taannalu sor-
sunnersuup nalaani atugassa-
nik aluminiuliornermut pi-
ngaaruteqarluinnarpoq. 1941-
mi upemaakkut pisoqangaat-
siarpoq, tassami Kaufmann-
ip namminersorluni amerikar-
miunut Kalaallit Nunaat pil-
lugu isumaqatiginninniarnera
inissinneqarpoq.
9. april 1941 -mi isumaqati-
giissut atsiomeqarpoq, ame-
rikarmiullu sakkutooqarnik-
kut Kalaallit Nunaanni oqar-
tussaanerat annertusineqar-
poq. Isumaqatigiissummi al-
laaserisaq X - aammattaaq
sorsunnerup kingorna - oqal-
lisaanerpaanngorpoq, tassani-
mi isumaqatigiissutip kille-
qanngitsumik ingerlasinnaa-
nissaa ammaanneqarpoq. Al-
latut oqaatigalugu amerikar-
miut qanorluunniit sivisuti-
gisumik Kalaallit Nunaan-
niissinnaalerput.
Kaufmann taamatut isuma-
qatigiissusiornermini USA-
mit aallartitatut atassuteqan-
ngitsutut akuerineqarpoq, sor-
sunnerlu tamakkerlugu taper-
sersorneqarluni, taamaam-
mallu emerluni Danmark-imi
tyskinit tiguangaasimasumi
nunanut allanut ministeria-
qarfimmit tunuartitaaneriga-
luani nunaminullu killuus-
sisutut unnerluutigisaanini
soqutigivallaanngilaa.
Sorsunnerup ingerlanerani
Kaufmann-ip - ilaatigut orsu-
giassiornermi aningaasat iser-
tinneqartut atorlugit - Dan-
mark-imut »akersuuttumut«
attaveqanngitsutut pisortatut
atuunnini annertusarlugu nu-
nanut allanut kiffartuussivim-
mik allamik pilersitsivoq.
Danmark-ip iligiinnut akuu-
lemissaa suliniutigaa, taman-
nali iluatsinngitsoorpoq, taa-
maakkaluartorli Danmark
FN-imut tunngavileeqataanis-
saa anguaa. Sorsunnerup na-
laani Kalaallit Nunaannut pi-
lersuisoqarnissaa qulakkeer-
paa, taamaakkaluartorli Eske
Brun, Kaufmann-imik nuan-
narinnippallaanngitsoq oqaa-
seqanngitsuunngilaq
Sorsunneq nillertoq
Kalaallillu Nunaat
Kaufmann-ip attaveqanngit-
suunini pissutigalugu ipera-
gaanemp kingoma sapiitsuli-
ortutut taaneqarpoq, unner-
luussutillu tamarmik atomn-
naarsinneqarput. Naalakker-
suisuni aalajangersimasumik
atorfeqarani ministerinngor-
poq, San Franscisco-milu FN
tunngavilerneqarmat Dan-
mark sinnerlugu peqataalluni.
Tamatumali kingoma ulluin-
narni inuuneq uteqqippoq,
nunanullu allanut ministeritut
soraarsitaasimanini pakatsis-
sutigisimagunarlugu Was-
hington-imi aallartitatut ator-
fimminut uterpoq.
Bo Lidegaard-ip atuakkami
quppemermi allami ersarissu-
mik nassuiarpaa Kaufmann-
ip nunanut allanut nammi-
nersorluni suliniuteqqinnera
qanoq ingerlasimanersoq. Pi-
ngaartumik Kalaallit Nunaat
pillugu isumaqatigiissummi
allaaserisaq X sammivaa,
Kaufmann-ip emerluni paa-
sigamiuk USA suli Kalaallit
Nunaannik soqutiginnittoq.
København-imili europamiut
isummeriaasiat suli ersarillu-
arpoq, sorsunnerullu kingorna
ukiuni siullerni politikimik
suliaqartut isumaqatigiissu-
tigaat amerikarmiut Kalaallit
Nunaanniinnerat piaamerpaa-
mik unitsinneqassasoq. Kauf-
mann-ip Amerikami nunanut
allanut ministeriaqarfimmut
pimoorussilluni oqaloqatigin-
ninnermini naalakkersuisunut
nalunaarusioraangami tamati-
gut ilumoomeq ajorpoq. Tas-
sani »salloqittaanini« aallar-
tereerpaa, oqaatigigamiuk A-
merika-p Kalaallit Nunaanni-
ititsinera annikilliartulersus-
saasoq.
Kaufmann-ip Niels Bohr
ilisarisimalluarpaa, nassuem-
tigaalu sakkussiat atomitallit
sorsunnermi atugaanermini
tunngavimmigut allanngor-
tinneqarsimasut, USA-lu sor-
sunnersuit aappaat qaangium-
mat nunarsuaq tamakkerlugu
soqutigisaqarfeqarluni pissaa-
neqamerpaasoq. København-
imut nalunaartuaraluarluni tu-
saajumaneqanngilaq, aam-
mattaaq Socialdemokratinit.
Qallunaat sorsunnerup niller-
tup aallartinnerani iligiikkaar-
toqalersoq paasillugu 1949-
mi atlantikumut isumaqatigi-
issummut (NATO-mi) sule-
qataalerput. Kiisami Kauf-
mann-ip Danmark imminer-
minut illersuisilerpaa, eqqor-
tumillu.
Sallut
Kalaallit Nunaata USA-mut
qanoq pingaartiginera Dan-
markimi politikerit ilanngul-
lutik paasiartulerpaat, qular-
nanngilluinnartumillu Hans
Hedtoft 1948-mi Kalaallit
Nunaannut angalatippaa, qal-
lunaat sillimanissamut poli-
tikianut atatinnerullugu. Ka-
laallit Nunaannut suliaq
USA-mut atorluarneqartaria-
qalerpoq, tamatumunngalu a-
tatillugu 1951 -imi sakkutoo-
qarfiliornissamut isumaqati-
giissusiortoqarpoq, suli atuut-
tumik. USA namminersorsin-
naalerpoq, aammattaaq Ka-
laallit Nunaannut sakkussia-
nik atomitalinnik ilioraanissa-
minnut, naak inuiaqatigiit
qallunaat akerliugaluartut,
tassanilu qallunaat NATO-mi
suleqataanerannut taperser-
suineq - aammattaaq aningaa-
satigut - taartigineqarluni pi-
moorutivinneqanngikkaluar-
toq.
Bo Lidegaard-ip najoqqu-
tarisai pigineqartut tunnga-
vigalugit inerniliisoqarsin-
naavoq sallut sakkussianit
atomitalinnit ingasannerusu-
mut tunngasuusimasasut.
USA-p Danmark-illu soquti-
gisaraat amerikarmiut Kalaal-
lit Nunaanniinnerat nipaar-
saamllugulu isertorfigisima-
vaat, sulilu taamaallutik, ilaa-
tigut 1968-ip kingorna sak-
kussianut atomitalinnut tun-
ngatillugu ilaatigullu Kalaallit
Nunaata maannakkorpiaq
USA-mut pingaaruteqamera-
nut tunngatillugu.
Danmark inuinnaat pi-
ngaamerutinnissaannut inui-
aallu kalaallit akisussaaffigi-
nissaannut qulakkeeriffigine-
qarpoq, USA-lli sakkutuui
namminersorsinnaalerlutik.
Taamaalilluni Thulimi sak-
kutooqarfik Danmark-ip sor-
sunnermut nillertumut atu-
gassiissutigaa, Kalaallit Nu-
naata atugassiissutiginagu.
Kalaallit Nunaat Danmark-
imit aningaasatigut tapiiffi-
gineqartalerpoq, ullumikkut
t
Qujassut
Asasatta anaana, qatanngut, ajaaraq, saki Bat-
seba Mark tassanngaannartumik toqukkut
qimagunnerani misiginneqataasorpassuit ili-
saaneranilu qaniuisorpassuit uummammik pi-
sumik qutsavigaagut. Eqqaaneqamera ataqqi-
nartuuli.
Taksigelse
Ved vor kære mors, søsters, mosters og svi-
germors Batseba Mark pludselige død, vil vi
hermed takke for medfølelse og takke de per-
soner, som fulgte hende til hendes sidste hvi-
lested med hele vores hjerte. Æret være hen-
des minde. *
Albrecht, Ole, Helle og familien
ataatsimoorussamik tapiissu-
taasartunik. Taamaammat
USA-p Thulimi sakkutooqar-
fiup allanngortinneqamissaa-
nut akerliunera paasinarpoq,
ilumoorlutimmi misigisimap-
put akiliuteqareerlutik, tassa-
mi isiginngitsuusaaramikku
»Danmark-ip NATO-mi sule-
qataasinnaanermini minner-
paaffissaa annertusillugu pi-
ngaartumik sakkutooqarfeqa-
lemissartik sakkussianillu a-
tomitalinnik ilioraavigineqar-
nissartik pinngitsoorsinnaasi-
mavaat, tamanna socialdemo-
kratit illersornissamut politik-
imut isumaqatigiissutaanut
ulorianartorsiortitsisinnaam-
mat, Danmark-ilu Østblok-
ken-imut akaariinnginnermi
sakkutooqamikkut ulorianar-
torsiortinneqarsinnaammat«,
Bo Lidegaard allamut tunnga-
tillugu taamatut allaaserisa-
qarpoq.
Inuinnaat ungasissumiin-
nissaat qallunaanit isumagi-
sassarineqartutut isumaqarfi-
gineqarpoq. Avanersuarmiut
qallunaat nunap iluani iller-
sornissamut politikikkut so-
qutigisaannit amerikarmiullu
nunarsuaq tamakkerlugu sak-
kussiat atomitallit atorlugit
piareersimanerannit tatisi-
maneqalerput sulilu taamaal-
lutik. Kalaallit Nunaat pillugu
suliaq suli ingerlavoq, pissut-
sillu ilusilersugaanerat eqqar-
saatigalugit Kalaallit Nunaat
Danmark-imut akissutigisin-
naasaminik amerikarmiunut
tunngatillugu tunngavissaqar-
poq. Taamaattoqassappalli
pisariaqarpoq kalaallit tun-
ngavilersorluakkanik, qiler-
sorsimanngitsumik isumatu-
saartumillu Thulimi sakku-
tooqarfik Kalaallillu Nunaata
maanna Amerikamut, pi-
ngaartumik Qarmarsuup up-
pisitaanerata kingorna pi-
ngaaruteqassusianik misis-
sueqqissaamissaat.
Kaufmann-ip ukioq
atugaa kingulleq
1951 -imi isumaqatigiittoqa-
reersoq Kaufmann tunuarsi-
manerulerpoq, kisiannili
Washington-imi aallartitatut
atorfeqarnini 1958-imi so-
raaminngomissami tungaanut
ingerlappaa. Kræftimik kat-
sorsarneqarsinnaanngitsumik
nappaateqarluni toqusussan-
ngorluni 5. juni 1963-imi nu-
liaminit toqunneqarpoq. Ki-
ngunitsianngua nulia immi-
norpoq.
Bo Lidegaard-ip allaaseri-
saqarnermini Henrik Kauf-
mann-imik ilisarititsinini ku-
sanartumi allalluakkamillu
»titamerit takisuut qallunaa-
nut nunanut allanut politiki-
annit tunuarnermini tunngavi-
usut« akuleruppai. Anersaa-
rulungaatsiarneq.
Allaaserisani 21. februar
1997-imi København-imi il-
lersussavaa.
Bo Lidegaard:
I KONGENS NAVN
Henrik Kaufmann i
dansk diplomati 1919-58
812-inik quppemilik,
Samleren, 1996.