Atuagagdliutit - 31.07.1997, Qupperneq 16

16
SCå NANORTALIK
15. AUGUST - 1997
UKIUNIK 200-NNGORTORS1ORNEQ
200 ÅRS JUBILÆUM
NANORTAUK UKIUNIK
20CM.IIVOQ: TAMARMIK
TAMAANI AAliARTIPPUT
Katersugaasivimmi pisortap Loth Hammeken-ip AG-p atuartartui Sissarissumut ingerlappai - oqaluttuarlunilu ukiut
200-t qaangiuttut qanoq pisoqarsimanersoq
Ukioq 1997 tassaavoq Na-
nortallip tunngavilerneqar-
neraniit ukiut 200-t qaangi-
unnerat. Ukioq aallartiinnar-
toq nalliuttorsiornissamut
suleqatigiissitaq assigiin-
ngitsunik aaqqissuussiner-
nik suliaqartareersimavoq,
soorlu tusarnaartitsinernik
aliikkusersuinernillu, ukiullu
sinnerani pisussarpassua-
qarpoq suli. Ataguli ukiut
200-t tamassumalu kingor-
na kingumut qivialaariartsi-
git.
Ulloq 15. august 1797
Qaqortumi niuertuusoq
Mørch Nanortallip qeqertaa-
niittumut Sissarissumut pi-
voq, orsiivissap kiisalu niu-
ertunngortussap kalaallip
David Kleist-ip illussaata a-
tortussaanik nassarluni. Ul-
lorlu taanna Kalaallit Nunaa-
ta kujaterpiaani niuertoqarfik
Nanortalik tunngavilerne-
qarpoq, taamaasillunilu nu-
natta kujaterpiaani najugallit
aalajangersimasumik niuer-
tunut attaveqalerlutik, sio-
rnatigut angallammik aat-
saat tikinneqartarsimagalu-
arnermut taartaasumik.
Niuerneq
ajoqersuinerlu
Nanortallip niuertoqarfin-
ngortinneqarneranut siuner-
taavoq orsunik amernillu ni-
uernerup annertusarneqar-
nissaa, tamakkulu tunisat
europamiut atortuinik kiisalu
ulluinnarni pisariaqartinne-
qartunik taarserneqartarput.
Niuernerup siunertaralugulu
malitsigaattaaq, kalaallit eu-
ropamiut inuusaasiannik up-
perisaannillu sunnerniassal-
lugit ilinniartinniassallugillu.
Nunatta kujaterpiaani euro-
pamiut kalaallillu naapinne-
rat Kalaallit Nunaanni su-
miiffinni assigiinngitsuni pi-
sartut assigalugit inuusaa-
seq marloqiusaasoq ullu-
mikkumut nalunngisarput a-
torneqalersimavoq; kisianni-
li Nanortallip eqqaani ineri-
artorneq immikkut illuinnar-
tuusimalluni.
Nanortallip eqqaa 1797
sioqqullugu inoqartuarsima-
voq. Siammaseqalutik su-
miiffinni assigiinngitsuni nu-
naqarfigisaminni mikisun-
nguani najugaqartarsimallu-
tik. Tamanna pisariaqarsi-
mavoq piniagassat pissuti-
galugit sumiiffimmiit sumiif-
fimmut nuttartuartariaqarta-
ramik, piniagassatik maler-
sorlugit inuusuugamik. Nu-
naqarfigisartagaat imminnut
ungasittaraluartut taamaat-
toq imminnut attaveqatigiit-
tarnerat ingerlanneqartuar-
simavoq. Tassami qangar-
suummalli ileqqorisimavaat
aasivissuarni imminnut naa-
pillutik niueqatigiittarlutik,
qallunaat nunatsinnut tikin-
ngikkallarmatali. Allaammi
inuit Qeqertarsuup Tunua-
neersut inuillu Tunumeersut
naapillutik niueqatigiittarsi-
mapput. Nanortallip eqqaa-
niit Tunumut attaveqarneq
nalinginnaasimaqaaq, taa-
maattuarsimallunilu niuerto-
qarfiup Ammassallip 1894-
imi tunngavilerneqarnera ti-
killugu. Nanortallip inuit Tu-
numiit uiarnernik akoqarto-
rujussuupput; allaammi
1880-kut ingerlangaatsiar-
nerata nalaani suli tunumiut
Nunap Isua uiarlugu nuut-
tarsimapput piniagassatik
malersorlugit.
Qaqortumiit kujammut
Nanortallip Kommuneata
eqqaa tamarmi 1950 tikillu-
gu Qaqortup niuertoqarfia-
nut atasimavoq, nunatsinni
niuertoqarfinni isorartuner-
paajulluni inuttunerpaajullu-
nilu.
Isorartunerpaajunera 1775-
imi Qaqortup tunngaviler-
neqarnerata kinguninnguati-
gut ajornartorsiutaasoq paa-
sineqarpoq. Sikorsuaqartar-
nera pissutigalugu kujaterpi-
aa angallammik tikikkumi-
naassinnaasarpoq, tamatu-
malu kingunerisaanik niuer-
tup orsunik amernillu pisior-
tornera pitsaanerusinnaa-
galuaqisoq ilimagisamit a-
jornerusumik kinguneqartar-
simavoq; niuertullu nammi-
neq isertitassaagaluinik an-
naasaqaataasarluni, tassa-
mi tunisat qanoq amerlati-
gissusii najoqqutaralugit ni-
uertoq agguagarsisarmat.
Tamannalu aamma pisoo-
qataalluinnarpoq Qaqortumi
niuertuusop Mørch Køben-
havn-imi qullersaminut ilu-
ngersuuteqarsimammat, Qa-
qortup niuertoqarfiata kuja-
sinnerusortaani niuertoqar-
fimmik pilersitsinissamik
kissaateqarneranut. Mørch-
illu ilungersuuteqarnera
1797-imi iluatsippoq, tassa-
mi augusti qaammataagaa
Qaqortumiit kujammut aal-
larmata orsiivissap kiisalu
niuertunngortussap illussaa-
ta atortussaanik usillutik.
Tassani ilaasoraattaaq ka-
laaleq nappaja David Kleist
niuertoqarfinngortussami ni-
uertunngortussaq, ikiortis-
sallu arlariit.
1830-minuunneq
Ulloq 15. august 1797 oqaa-
tigineqareersutut Nanortal-
lip qeqertaaniittumut Sissa-
rissumut nunalipput. Niuer-
tup Mørch-ip nammineerluni
aalajangerpaa niuertoqarfit-
taassaq tassani inissinne-
qassasoq. David Kleist ikior-
tissaalu suliassaannik aallar-
tiseriarlugit Hr. Mørch Qa-
qortumut uterpoq. Akisus-
saaffik tamarmi David
Kleist-imut tunniunneqar-
poq, ukiunilu tulliuttuni ajun-
ngivissumik tamaani naju-
gallit kiisalu Tunumiit uiarlu-
tik niuerniariartut niuerfigisi-
mallugit.
Niuertoqarfik Sissarissoq
(Nanortalik) Qaqortup niuer-
toqarfianut atajuarsinnar-
poq; kisiannili avinngarusi-
masumiinnera pissutaalluni
Sissarissumi niuertuusoq
Katersugaasiviup pisortaa Loth Hammeken nappajamut David Kleistimut kasuttorpoq, taanna Museumsleder Loth Hammeken banker på hos bødkeren David Kleist, der blev den første
niuertoqarfimmi Sissarissumi siullersaalluni niuertuusoq, 15. august 1797-imit 1820-mut. bestyrer af handelsstedet Sissarissoq fra den 15. august 1797 til 1820.1 dag er
Niuertup illua ullumikkut toqqavikuinnaavoq, siiataa 7,9 X 5,6 meteriulluni. Ungataani handelsbestyrerens bolig en tomt med de udvendige mål 7,9 X 5,6 meter,
sanningasup inussuullu tungaani takuneqarsinnaavoq niuertup naatsiivia, pukkitsumik ujaqqanik I baggrunden op mod korset og varden ses handelsbestyreren have, som var beskyttet af en
issunillu ungalusaasimasoq. lav vold af sten og tørn.
ASS7F0T0: VIVI MØLLER OLSEN