Atuagagdliutit - 31.07.1997, Blaðsíða 27

15. AUGUST • 1997
|a! NANORTALIK
UKIUNIK 200-N N GO RTO R S I O R N EQ / 200 ÅRS JUBILÆUM
27
NUNAQARFIK
PERORIARTORFIGA
TAAMAAPPOQ
Nanortalimmi utoqqaat illuanni najugaqallit qanga pisunik
puigorneqartussaajunnaartunik katersaqartut
Ukiut 85-it qaangiukkaluartut Marianne Salomonsen-ip
1912-imi qanoq ililluni orpiit qaavannut pisimanerluni suli
paasinngilaa.
85 år efter sommeren 1912 i bygden Nuuk forstår Marianne
Salomonsen stadig ikke, hvordan hun havnede oppe i toppen
af birketræerne.
Ullut tamaasa nal. akunnerani ataatsimi utoqqaat illuanni
najugaqartut eqaarsaartinneqartarput. Tamannalu
nuannersumik ingerlanneqartarpoq.
Hver dag er der en times gymnastik på Alderdomshjemmet.
Det går ikke kedeligt for sig.
NAJUGAQARTUT
NUANNAARTUT
Utoqqaat illuat 32-nit
najugaqarfigineqarpoq
Nanortalimmi utoqqaat illu-
anni najugallit Kujataani si-
visuumik inuusimanerminni
pisartunik oqaluttuaateqar-
put, maannakkut kingulissa-
nit pigineqartualersussanik.
Utoqqaat illuata saqqum-
mersittarpaa »Utoqqaat ilu-
anni najugaqartut tusaa-
taat«, aalajangersimasumillu
ilanngunneqartartut ilagaat
pisortap Rosemarie Elsner-
ip najugaqartunik apersui-
sarnera. Oqaluttuartut
båndimut immiunneqartar-
put, tamatumalu kingorna
Nanortalimmi katersugaasi-
vimmut tunniunneqartarput.
Najugaqartut tusaataanni
Marianne Salomonsen-ip
85-inik ukiullup apersorne-
qarnera tigulaariffigisima-
varput.
Marianne Salomonsen-ip
nunaqarfik peroriartorfini
oqaluttuaraa, nunaqarfik
Nuuk qangali inuerunneq
Aappaluttup avannanngua-
niittoq.
Ukiut untritillit uku aallar-
tinneranni Tunumiut Kitaa-
miullu naapittarnerannik
aamma oqaluttuartuuvoq.
Aamma oqaluttuarineqar-
poq qilaap nunallu akornan-
ni ilisimanngisatsinnik piso-
qartarneranik. Iluamik nas-
suiaatissaqanngilaq Marian-
ne 1912-imi inunngortoq tal-
limanik qaammateqarluni
qanoq ililluni orpiit qaannut
pisimanersoq.
Nammineq atuaruk nali-
lerlugulu.
Atugarissaarneq
Nuummi, Kangikitsup paa-
vani inunngorpunga. Taa-
mani meeraagallarama pini-
agassaqaqaaq, piniagas-
sammi suut tamaasa pinia-
gassarai.
Meeraagallarama kalaallit
illuannik illoqarpugut. Neru-
tuukulooq, pingasunik qulli-
lik. Tujorminarneq ajorpoq
aamma qiianarneq ajorpoq.
Unnukkut inuusuttut pin-
nguartaqaat, pingaartumik
natermi, allunaat qilaamut
qilerlugit allunaariaqattaar-
taramik. Uanga aamma ilik-
karaluarpara. Inuusuttut
taamaaliunngikkaangata u-
toqqaat userlutik tussian-
ngikkaangamik erinarsortut
nuannit. Ataataga nuutaa-
teqarami, nuannertaqaat.
Taamanikkut nunaqarfip-
put Nuuk 200-t sinnerlugit
inoqaleraluarpoq, taamaak-
kami nunaqarfik angeqaaq.
Kuisippunga attartukka-
mut Joorserfimut.
Tallimanik ukioqarlunga
atualerpunga. Siullermik a-
tuarfigaara Paaluserajik, tul-
leraa Abiaaraq, taava Daavi
kiisalu angarujunnut Daniali-
mut.
Nunaqarfinni alliartorlu-
nga tassani najugaqartarsi-
mavunga. Aatsaat 1945-mi
qimapparput, taamanikkut
Kujataani nunaqarfiit inuia-
gaaqimmata.
Naalanngilaartoq...
Aasap ingerlanerani samani
Kingitsivarsimmi kipparsi-
masarpugut. Aatsaallu paar-
maqaleraangat nunatsinnut
pisarluta. Aamma aasisar-
pugut qeqertani allani. Nat-
sersuit piliavut utertartarlugit
nunatsinnut - Nuummut - pi-
sarlugit, utertarnitsinni allaat
sila ajortinnagu unnuat tap-
puttarlugit assartortarluta.
Augusteqaleraangat aasi-
vissatsinnut pisarpugut, a-
taataga eqalunniartarami
missiliassatsinnik. Taamani
meeraagallaratta allanik aa-
lisagaqannginnami. Eqallut
missiliavut imullugit umia-
mut usilersuuttarpaat. Aat-
saat 17-inik ukioqalerama
umiaaruppugut.
Uanga Nuummut unippu-
nga. Uissannik qinerlinngi-
langa. Tupigisarpakka a-
ngajoqqaaminnut naalan-
ngittartut.
17-inik ukioqartunga a-
naanaga toqummat ataata-
ga kisiat tulaaqqavigilerpa-
ra. Qimassinnaanngilara,
uanga naalannermik, peq-
qusai tamaasa naalattarak-
kit. Naalaatsigaluaqaanga,
kisianni angajoqqaanut naa-
lanngitsutut allatut nalaata-
qapilussimanngilanga.
Martsip arfineq-pingaju-
anni inunngorama, taava
ukiakkut augutsimi tammar-
simavunga.
Paarsisoq Suusaat
Paarsisigigatsigu uiarneq,
qavanngarnisaq Suusaamik
atilik. Anaanama paarsisigi-
saramiuk. Atisalersorlugu,
taakku piitsuunermik, angu-
titaqannginnaminni. Uagut
aasigaangatta tupermiitta-
ratta, anguartittali umiaq pu-
sillugu inigisarlugu.
Kangikitsip kuua silinner-
mik, ataataga qajartorluni
illua’tungaatigut ingerlasa-
rami, umiarlu illua’tungaati-
goortarluni. Uanga anigalu
tulleriikkatta, qatanngitivut
nukarliit suli inunngunngik-
kallarmata.
Aneralu marluinnaagatta
Suusaap aniga innartissima-
riaramiuk. Taava Suusaat
innarsimariarami, sinnassar-
lunga sinilersoorsimagami.
Sinillunigooq eqqarsarluni i-
tersimagami; usimaannaa
paarsiniarpunga.
Uinnialerporooq talliminik
pakku miarsimagaminga
taakkuluunniit aalariarsi-
manngitsut, taamalugooq
peqarnanga. Aniga itersima-
riarmat marluullutik ujalersi-
mavaannga, kiisagooq seqi-
neq tarriffissaminut taavu-
nga pisimavoq suli nassaa-
rinngikkaannga. Uanga qu-
jagisaaqigama, arnartatuaa-
gama.
Orpiit qaanni
Eqalliat qassutitik ningikku-
nikkik pillatsiaannaq ulik-
kaaraangata amuartarpaat.
g Aappassaaninngooq ningik-
| kamikkit - anaanagagooq
l immaqa taamaatsitaasima-
o gami - oqarsimavoq: »Ua-
j? nga manna ujakkaqqaarlu-
gu«.
Tassagooq uterluni ilani
tarrisimalaaginnarlugit taku-
simavaanga orpiit avalequ-
taasa qaavini innangasu-
nga. Nangeqarpungagooq,
aamma masassimangana-
luunniit qiianngilanga. Anaa-
nagagooq annilaarnermit
taamaallaat oqarami.
Ilani nuiinnarlugit oqarsi-
mavoq: »Ukuakkuut, aana
Maaliaannaaraq orpiit qaan-
ni nalasoq«.
Naalungiarsuk tallimanik
qaammatilik, nassaarisima-
vaannga. Taavagooq uini
Matiseeraq suaarsimavaa:
»Aana Maaliaannaaraq,
nassaarivara«.
Taavagooq ataataga o-
qarpoq: »Eqaloqaagut,
naammalerput angerlarni-
arta, qiianialeqaaq angerlar-
niassuugut«.
Tassamigooq oqallittaar-
paluleqaat. Nuinialerput ta-
marmik nammattut. Anaa-
nagagooq nuinialerpoq
nammataqarnani tigummi-
artoq. Suusaanngooq tassa
isumaa, Maaliaannap su-
naana tigummiaraa.
Suusaat annilaangaval-
laaqimmat erniinnaq siuaar-
simavaat Maaliaannaaraq
ilaginerarlugu. Anaanakkut
ima oqartarput:
- Qanorooq innerpunga,
ajunngitsulluunniit ajortul-
luunniit pineraanga. Ilakavii-
sungaalaa...
Nanortalimmi utoqqaat illu-
anni arsaattoqarpoq.
Najugaqartut nerisarfim-
mi nigalinngorlutik inississi-
masut isigaasa akornisigut
arsaq ingerlaarpoq.
Nuannattorsuupput, ar-
samillu tigumiartoq qiim-
massarneqartarpoq.
Taamatut arsaattarneq
nuannarineqarluartarpoq,
avatillu annernartut nukit-
torsarneqartarlutik. Utoq-
qaat illuanni najugaqartut
agguaqatigiissillugu 77-inik
ukioqarput.
Utoqqaat illuanni ullut ta-
maasa nal. akunnerani a-
taatsimi eqaarsaartinne-
qartarput. Ataatsimoortar-
nerup saniatigut arsarner-
mi eqaarsaarnermilu nuju-
gaqartut timaat nukittor-
sarneqartarput. Tamannalu
iluaqutaasarpoq orluna-
veersaarnermut nissunillu
napisinissamut, tamanna
utoqqalisut ajornartorsiuti-
gisarmassuk.
Utoqqaat taamatut im-
minut ikiortarnerata anner-
tussusiata kingunerisaanik
najugaqartut sammisassa-
qartinnissaannut annermik
periarfissaqalersarpoq.
Sulifinnut takuniaasar-
neq asiartarnerlu aalaja-
ngersimasumik pisartut ila-
gaat, nalliuttorsiornermullu
atatillugu tapiliussap uuma
tunuani takuneqarsinnaa-
voq utoqqaat illuanni naju-
gaqartut nutaanik misigi-
saqartarnertik nuannarillu-
arpaat.
Tamarmik
Nanortalimmi utoqqaat illu-
anni ulluinnarni pisartuni
tunngaviuvoq - najugaqar-
tunit 32-usunit 16-init Na-
nortalimmeersut sinneri
16-it nunaqarfinneersuup-
put - utoqqaat qiimmarsar-
tarnissaat, peqqiillioneq pi-
ginnaassuserlu killiliinngik-
kaangata.
Utoqqaat illuannilu male-
ruagassat siullersaat tas-
saavoq: - Suut tamarmik a-
jornanngillat!
Utoqqaat illuani najuga-
qartunit 32-iusunit 12-it
paaqqutarisaapput, ataat-
simoortinneqanngillalli, ta-
manut siammarneqarsi-
mallutik. Taamaattumik
paaqqutarisassanik nap-
parsimmavimmiittoqanngi-
laq.
- Suliffeqarfittut pissuseq
ulluinnarni »peerniartarpar-
put«, utoqqaallu illuani o-
qaaseq »angerlarsimaffik«
pingaartittorujussuuarput,
pisortaq Rosemarie Elsner
oqarpoq. Sammisaqartitsi-
neq eqaarsaartamerlu pi-
ngaarnerupput eqqiaaner-
mit najugaqartullu ipeer-
saarnissaannit.
Aalajangeeqataaneq
Najugaqartut ulluinnarni a-
tukkaminnut sunniuteqar-
torujussuupput, sammi-
sassat assigiinngitsut sam-
mineqartarlutik.
Isumassarsiat siunner-
suutillu pitsaasut piumane-
qartarput, najugaqartullu
qaammatit marlukkaarlugit
ataatsimiittarneranni saq-
qummiunneqartarlutik.
Marianne Salomonsen
85-inik ukiulik najugaqartut
sinniisaattut toqqarneqar-
simavoq, qineqqusaarto-
qareersoq, aammalu Rose-
marie Elsner aamma Mari-
anne Salomonsen illu i-
ngerlanneqameralu pillugit
ullut tamaasa oqaloqatigiit-
tarput.
Najugaqartullu tusaataat
utoqqaat illuat pillugu oqa-
luttuussisarpoq. Aalaja-
ngersimasumik ilanngun-
neqartarpoq najugaqartut
ilaannik oqaluttuartitsineq.
Taamaattut najugaqartut
eqqaamasalikkersaarutaat
oqaluttuarisaarnermut pi-
ngaaruteqartut katersu-
gaasivik suleqatigalugu ka-
tersomeqartarput.
ASS./ FOTO: VIVI MØLLER OLSEN