Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 02.12.1997, Blaðsíða 9

Atuagagdliutit - 02.12.1997, Blaðsíða 9
Nr. 93 ■ 1997 9 GRØNLANDSPOSTEN Pisassat aalajangemiameramu isumaginiagassarpassuaqartartoq Qanorluunniit aalajangiisoqaraluarpat tamatumani inuppassuit atugaat annertoorujussuarmik sunnerneqartarput - imaani nunamilu Udvikling I rejebiomassen, Vestgrønland 1976-97 Titartakkami takuneqarsinnaappul uumassoqatigiit, pisarin- eqarsinnaasullu, avataasiortut raajartarisartagaasa naluna- arsorneri tunngavigalugit naatsorsorneqartartut, aalisakka- nik misissuisut naatsorsugaannut naapertuulluarpoq. Titart- akkami takuneqarsinnaavoq uumasoqatigiit 1987-imilIi ikili- artuaaginnarsimasut, 1990-ikkut aallartinneranni amerlilaarneri eqqaassanngikkaanni. Uumasoqatigiit aala- jangiisuusarput raajat qanoq amerlatigisut pisarinissaan- nut. Figuren viser udviklingen i biomassen, hvor fanstrate-index- et, der beregnes på baggrund af oplysninger fra det kom- mercielle fiskeri, stemmer fint overens med de resultater, der er fundet i biologernes undersøgelser. Af figuren frem- går det, at biomassen har været næsten konstant faldende siden 1987, med mindre opgange først og midt i 1990'eme. Det er biomassen der afgør, hvor mange rejer der kan fan- ges. NUUK (TK) - Sioma taamaa- linerani Pinngortitaleriffimmi pisortaq Klaus Nygaard angu- taavoq nuannaartoq. Taama- nikkut uumasunik ilisimatuut isumaqarput raajat ikiliarto- runnaarsimasut. Ullumikkut - tusagassiortu- nik katersortitsinermi uuma- sunik ilisimatuut 1998-imi raajarniamissaq pillugu siun- nersuumminnik saqqummius- sivigisaanni - oqarpoq »uu- masunik ilisimatuujulluni pi- samertut emumasoq«. Raajat ikiliartorunnaamerat uumasunik ilisimatuut neriu- utigisaat ukioq manna raajat amerlassusaannik misissui- nermi uppernarsarneqarsin- naanngilaq. Raajat taamatut amerlassusaat ukiut tamaasa inuppassuamik suliassaqartit- sisarpoq, imaani nunamilu, pisuussutillu pineqartut tas- saapput Kalaallit Nunaata avammut tuniniartagaasa pi- ngaamersaat. Taamaattumik peqqissaaruttariaqarpoq taa- matut pisuussutit ajunngitsu- mik isumaginiamissaat, ukiut tamaasa Kalaallit Nunaannut 2 milliarder koruunit mis- saannik isertitsissutaasarma- ta. - Uumasunik ilisimatuut pi- sassatut inassutigisaat sinner- lugit raajanik pisaqartoqartu- aannarsimavoq. Taamaattu- mik pisassat ikilisinneqamis- saannik pimoorullugu inas- suteqartoqarpoq, tassami inassutit malinneqanngippata imaalluarsinnaavoq ukiuni aggersuni pisassat suli ikili- sinneqartariaqassasut. Pisat ikileriartut Raajat pisarineqartut aatsaat taama amerlatigalutik 1992- imi 86.800 tonsiupput. Tama- tuma kingoma pisarineqar- tartut ikiliartorsimapput - si- nerissami qanittumi avataani- lu. Assersuutigalugu 1996- imi sinerissamut qanittumi 17.400 tonsit pisarineqarput, avataanilu 46.200 tonsit pisa- rineqarlutik, taamalu katilllu- tik 69.200 tonsiullutik. Taamaakkaluartoq ukiut tamaasa naalakkersuisut aala- jangertarput tamakkiisumik pisassat amerlanerutillugit uumasunik ilisimatuut inassu- tigisaannit, naak tamakkiisu- mik pisassat uumasut ilisima- tuut inassutigisaat tunngavis- saagaluartut tonsit qanoq a- merlatigisut aalisameqarsin- naanerannut, raajat ikiliartuu- tigisassarinngisaannik. 1997-imi pisassat Allatulli pisoqarpoq 1997-imi tamakkiisumik pisassat aala- jangersarneqarneranni. Ta- matumani politikerit uumasu- nik ilisimatuut inassutigisaat malimmassuk. Inassutigineqarpoq Kalaal- lit Nunaata Canadallu imar- taanni 60.000 tonsit pisarine- qarsinnaanerat, ilanngulluguli oqaatigineqarluni »67.000 tonsit raajanik nungusaataan- ngitsumik aalisameqarsinnaa- sut«. Ilanngulluguli aamma oqaatigineqarluni taamatut aalisameq kinguneqarsinnaa- soq »1990 sioqqullugu raajat amerlassusaannut uterteqqin- neqarsinnaassanngitsut«. Tamatuma kingoma naa- lakkersuisut aalajangerput Kalaallit Nunaata imartaani tamakkiisumik pisassat 64.000 tonsiussasut. Taa- maaliornikkut canadamiut aamma Davisstrædemi raajar- niarsinnaassapput, 1997-imi candamiut pisaqarsimallutik 500 tonsit ataatilaarlugit. Aala j angersaaneq Uumasunik ilisimatuut 1998- imi pisassatut naalakkersuisu- nut inassutigisaat maannak- kut Aalisamermut Siunnersu- isoqatigiinni oqallisigineqas- saaq, siunnersuisoqatigiillu taakku naalakkersuisunut si- unnersuuteqartarput. Pisassat qanoq amerlatiginissaannik inaarutaasumik aalajangemeq naalakkersuisunit aalajangi- unneqartarpoq, naatsorsuuti- gineqarporlu aalajangiineq decemberip aallartinnerani piumaartoq. Uumasunik ilisimatuut i- nassutigisaat politikerinit aalajangiiffigineqartussaq 1976-imiit 1997-imut ilua- naamiutigalugu aalisartut al- lattuiffiini paasissutissanit pi- suuvoq, kilisaatillu nal. akun- neri kilisannermut atugaat agguaqatigiissillugit naatsor- sorneqarsimalluni. Aammat- taaq ilanngunneqarsimapput paasissutissat Pinngortitale- riffiup 1988-ip kingoma kili- saatinit misissuisarsimaneri- nit pisut, raajat qanoq angiti- ginerannik, amaviaanerannik angutiviaanerannillu, uuma- sunik ilisimatuut naliliinerat tunngavigalugu kiisalu ilua- naamiutigalugu aalisartut pi- saqartamerisa ilaasa tigusiffi- ginerisigut. Ikilisut minnerulersullu Sap. akunnerani kingullermi uumasunik ilisimatuut makku erseqqissaatigaat: * 1990-ikkut ingerlaneran- ni aalisameq annikilliartorsi- manngitsoq, raajat pisarine- qartartut qanoq amerlatiginer- sut uuttuutigalugit, naak pisat ikileriarsimagaluartut - 1992- imi 86.800 tonsiniit 1996-imi 69.200 tonsinut. * Raajat ikiliartortut - 1993-imiillu ikiliartuinnarsi- masut. Ikileriarfiunerpaavoq Qeqertarsuup kitaa avan- naalu. Tamaani raajat amerla- suut eqimattakkuutaat nas- saassaajunnaarsimapput, aammalu qangali pisaqarfiul- luartartup Store Hellefiske- bankep avannaani kitaanilu raajanik angisuunik pisaqar- toqartamnnaarsimasoq, kiisa- lu canadamiut kilisaffigisarta- gaanni. Pisaqarfiusartut allan- ngorarfiunngitsut tassaapput Qeqertarsuup Tunua, Nuup Paamiullu avataat kiisalu Qa- qortup kangerliumama. * Raajat pisarineqartartut milligaluttuinnarput, taamaa- lilluni raajat mikisut amerla- nerit pisarineqartalerlutik, taamalu amavissat (raajat a- ngisuut) amerliartomerat an- nikilliartorluni. 1980-imiit 1996-imut raajat pisarineqar- tut agguaqatigiissillugu oqi- maassusaat 4 gramimik anni- killeriarsimavoq - 11,6 gram- imiit 7,6 gramimut. * Kilisanneq raajallu pisa- rineqarsinnaasut qangali kili- saffiusartunit allanut nuussi- mapput, avannarpasissutsip 66 gradip kujataa’tungaanut. Tamanna emumanarpoq, tas- sami avannarpasissutip 66 gradip kujataani (Kangerlus- suup paavata nalaani) raajat uninngaarfigisinnaasaat anni- kinnerummata, tassa raajat najorumanerusarmatigik itis- sutsit 350 meteriniit 400 meterinut ititigisut. Sunniutit - Uagut uumasunik ilisima- tuutut ernumassutigaarput misissuinitta takutimmassuk 1990-ikkut aallartinneranni annertoorujussuarmik kilisan- nemp qanoq sunniuteqamera, Pinngortitaleriffimmi pisor- taq Klaus Nygaard oqarpoq. - 1997-imut inassutisi saq- qummiukkassigik uumasunik ilisimatuutut qularutiginngi- larsi raajat ikiliartorunnaar- simanngitsut. Ukiut marlus- suit ingerlaneranni suut al- lannguutaasimagamik ? - 1996-imi iluanaamiuti- galugu aalisartut uagullu nammineq paasissutissaatigut tunngavigalugit takusinnaa- varput raajat ikiliartornerat unissimasoq. Aammattaaq si- oma ilimanarsivoq raajat pi- sarineqarsinnaasut amerlaner- nik ilariarsimasut. Tamannali eqquussimanngilaq. - 1990-imi tukertut amavis- sat pisarineqarsinnaasut - (raajat angisuut) - iluanaami- utigissallugit soqutiginartut, naatsorsuutigineqartutut angi- tigisimanngillat, taamaattu- mik 1997-imi kilisannermi raajanik angisuunik pisaqar- tameq ingerlatiinnameqarsin- naanngilaq, ikippallaarneri pissutigalugit. Tamatumun- ngalu atatillugu 1993-imi tukertut sioma naatsorsuutigi- satsitut angitigisimanngillat. Maannakkullu naliliivugut agguaqatigiissitsinertut angi- tigiinnartut. Taamaattumik raajat amavissat 1998-imi pisarineqarsinnaasut akunnat- tumit minnerusutut naliler- neqarsinnaapput - taamaattu- mik uagut uumasunik ilisi- matuutut allatut ajomartumik inassutigisariaqarparput raa- jat pisarineqarsinnaasut 55.000 tonsinut appameqar- nissaat, siunissaq ungasinne- msoq eqqarsaatigalugu inuia- qatigiit aningaasarsiomeranni Kalaallit Nunaata Davisstræ- demi raajarniartameq ilua- naamiutigiuaannassappagu. A j ornakusoortoq Naalakkersuisut qanorluun- niit aalajangissagaluarpata, tamanna inuppamjussuamut sunniuteqartussaavoq. Uumasunik ilisimatuut inassutaat malinneqassasoq aalajangiunneqarpat, taava raajat pisarineqartartut 67.000 tonsiniit 55.000 tonsinut ikil- ineqassapput, imaluunniit procentinngorlugu 20-p mis- saanik. Tassalu tunisassiari- neqarsinnasut 20 procentimik ikilippata, tamanna aamma suliffissaqartitsiniarnermut sunniuteqassaaq - imaani Royal Greenland-illu aalisak- keriviini, ullumikkut naam- massisaqarsinnaassuseq eq- qarsaatigalugu tunisassiassa- nik amigaateqareersoq. Nunami suliffissaqartitsi- nemp sunniutissai pinaveer- saamiarlugit naalakkersuisut aalajangersinnaapput sineris- samut qanittumi avataanilu aalisartut pisassaasa agguaan- neqamerisa allanngortinne- qamerannik, kisiannili taama- tut aalajangemeq aamma alla- nik arlalinnik kinguneqarsin- naavoq, ilaatigut kilisaatit avataasiutit imminut akiler- sinnaasumik ingerlanneqar- nerat ajorseriarsinnaalluni. Tassalu qanorluunniit piso- qaraluarpat: Aalajangiinissaq ajomakusoortomjussuussaaq, qularnanngitsumillu ilaat naammagittaalliussapput po- litikerit aalajangemerminnik saqqummiussippata. Tamatu- mani naammagittaalliortussat tassaassanersut sinerissamut qanittumi avataanilu raaajar- niartartut, Royal Greenland- ip aalisakkeriviini sulisut imaluunniit uumasunik ilisi- matuut - taamanikkussamut paasinarsiumaarpoq. llisimatusartup Ole Folmerip titartagarpassuit raajartassat 1998-imi amerlassusissaannut inassutaasut tunngavigisaat nassuiaateqarfigigai, tamannalu aalisameq pillugu siunnersuisoqatigiit naalakkersuisullu nalilertussaavaat. Forskeren Ole Folmer gennemgår et af de mange diagrammer som indeholder de i tusindvis af enkeltresultater, der ligger til grund for den rådgivning om rejefangsterne i 1998, som Fiskerirådet og landsstyret nu skal tage stilling til. Gennemsnitlig vægt af reje fanget ved Vestgrønland 1981-97 Titartakkami takuneqarsinnaapput raajat 1981-imit 1997-imut Kitaani pisarineqartartut agguaqatigiissillugit qanoq oqimaatsigisarsimanersut. Takuneqarsinnaavoq 1987-imi raajat ataasiakkaat pisarineqartartut agguaqatigiissillugu 11,7 gram-imik oqimaatsigisut, 1997-imi 6,2 gram-iinnanngorsimallutik. Figuren viser den gennemsnitlige vægt at de rejer, der er fanget ved Vestgrønland fra 1981 til 1997. Af figuren fremgår, at den gennemsnitlige fangede reje i 1987 vejede 11,7 gram, mens vægten i 1997 er faldet til 6,2 gram.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.