Atuagagdliutit - 02.12.1997, Blaðsíða 9

Nr. 93 ■ 1997
9

GRØNLANDSPOSTEN
Pisassat aalajangemiameramu
isumaginiagassarpassuaqartartoq
Qanorluunniit aalajangiisoqaraluarpat tamatumani inuppassuit atugaat annertoorujussuarmik
sunnerneqartarput - imaani nunamilu
Udvikling I rejebiomassen, Vestgrønland 1976-97
Titartakkami takuneqarsinnaappul uumassoqatigiit, pisarin-
eqarsinnaasullu, avataasiortut raajartarisartagaasa naluna-
arsorneri tunngavigalugit naatsorsorneqartartut, aalisakka-
nik misissuisut naatsorsugaannut naapertuulluarpoq. Titart-
akkami takuneqarsinnaavoq uumasoqatigiit 1987-imilIi ikili-
artuaaginnarsimasut, 1990-ikkut aallartinneranni
amerlilaarneri eqqaassanngikkaanni. Uumasoqatigiit aala-
jangiisuusarput raajat qanoq amerlatigisut pisarinissaan-
nut.
Figuren viser udviklingen i biomassen, hvor fanstrate-index-
et, der beregnes på baggrund af oplysninger fra det kom-
mercielle fiskeri, stemmer fint overens med de resultater,
der er fundet i biologernes undersøgelser. Af figuren frem-
går det, at biomassen har været næsten konstant faldende
siden 1987, med mindre opgange først og midt i 1990'eme.
Det er biomassen der afgør, hvor mange rejer der kan fan-
ges.
NUUK (TK) - Sioma taamaa-
linerani Pinngortitaleriffimmi
pisortaq Klaus Nygaard angu-
taavoq nuannaartoq. Taama-
nikkut uumasunik ilisimatuut
isumaqarput raajat ikiliarto-
runnaarsimasut.
Ullumikkut - tusagassiortu-
nik katersortitsinermi uuma-
sunik ilisimatuut 1998-imi
raajarniamissaq pillugu siun-
nersuumminnik saqqummius-
sivigisaanni - oqarpoq »uu-
masunik ilisimatuujulluni pi-
samertut emumasoq«.
Raajat ikiliartorunnaamerat
uumasunik ilisimatuut neriu-
utigisaat ukioq manna raajat
amerlassusaannik misissui-
nermi uppernarsarneqarsin-
naanngilaq. Raajat taamatut
amerlassusaat ukiut tamaasa
inuppassuamik suliassaqartit-
sisarpoq, imaani nunamilu,
pisuussutillu pineqartut tas-
saapput Kalaallit Nunaata
avammut tuniniartagaasa pi-
ngaamersaat. Taamaattumik
peqqissaaruttariaqarpoq taa-
matut pisuussutit ajunngitsu-
mik isumaginiamissaat, ukiut
tamaasa Kalaallit Nunaannut
2 milliarder koruunit mis-
saannik isertitsissutaasarma-
ta.
- Uumasunik ilisimatuut pi-
sassatut inassutigisaat sinner-
lugit raajanik pisaqartoqartu-
aannarsimavoq. Taamaattu-
mik pisassat ikilisinneqamis-
saannik pimoorullugu inas-
suteqartoqarpoq, tassami
inassutit malinneqanngippata
imaalluarsinnaavoq ukiuni
aggersuni pisassat suli ikili-
sinneqartariaqassasut.
Pisat ikileriartut
Raajat pisarineqartut aatsaat
taama amerlatigalutik 1992-
imi 86.800 tonsiupput. Tama-
tuma kingoma pisarineqar-
tartut ikiliartorsimapput - si-
nerissami qanittumi avataani-
lu. Assersuutigalugu 1996-
imi sinerissamut qanittumi
17.400 tonsit pisarineqarput,
avataanilu 46.200 tonsit pisa-
rineqarlutik, taamalu katilllu-
tik 69.200 tonsiullutik.
Taamaakkaluartoq ukiut
tamaasa naalakkersuisut aala-
jangertarput tamakkiisumik
pisassat amerlanerutillugit
uumasunik ilisimatuut inassu-
tigisaannit, naak tamakkiisu-
mik pisassat uumasut ilisima-
tuut inassutigisaat tunngavis-
saagaluartut tonsit qanoq a-
merlatigisut aalisameqarsin-
naanerannut, raajat ikiliartuu-
tigisassarinngisaannik.
1997-imi pisassat
Allatulli pisoqarpoq 1997-imi
tamakkiisumik pisassat aala-
jangersarneqarneranni. Ta-
matumani politikerit uumasu-
nik ilisimatuut inassutigisaat
malimmassuk.
Inassutigineqarpoq Kalaal-
lit Nunaata Canadallu imar-
taanni 60.000 tonsit pisarine-
qarsinnaanerat, ilanngulluguli
oqaatigineqarluni »67.000
tonsit raajanik nungusaataan-
ngitsumik aalisameqarsinnaa-
sut«. Ilanngulluguli aamma
oqaatigineqarluni taamatut
aalisameq kinguneqarsinnaa-
soq »1990 sioqqullugu raajat
amerlassusaannut uterteqqin-
neqarsinnaassanngitsut«.
Tamatuma kingoma naa-
lakkersuisut aalajangerput
Kalaallit Nunaata imartaani
tamakkiisumik pisassat
64.000 tonsiussasut. Taa-
maaliornikkut canadamiut
aamma Davisstrædemi raajar-
niarsinnaassapput, 1997-imi
candamiut pisaqarsimallutik
500 tonsit ataatilaarlugit.
Aala j angersaaneq
Uumasunik ilisimatuut 1998-
imi pisassatut naalakkersuisu-
nut inassutigisaat maannak-
kut Aalisamermut Siunnersu-
isoqatigiinni oqallisigineqas-
saaq, siunnersuisoqatigiillu
taakku naalakkersuisunut si-
unnersuuteqartarput. Pisassat
qanoq amerlatiginissaannik
inaarutaasumik aalajangemeq
naalakkersuisunit aalajangi-
unneqartarpoq, naatsorsuuti-
gineqarporlu aalajangiineq
decemberip aallartinnerani
piumaartoq.
Uumasunik ilisimatuut i-
nassutigisaat politikerinit
aalajangiiffigineqartussaq
1976-imiit 1997-imut ilua-
naamiutigalugu aalisartut al-
lattuiffiini paasissutissanit pi-
suuvoq, kilisaatillu nal. akun-
neri kilisannermut atugaat
agguaqatigiissillugit naatsor-
sorneqarsimalluni. Aammat-
taaq ilanngunneqarsimapput
paasissutissat Pinngortitale-
riffiup 1988-ip kingoma kili-
saatinit misissuisarsimaneri-
nit pisut, raajat qanoq angiti-
ginerannik, amaviaanerannik
angutiviaanerannillu, uuma-
sunik ilisimatuut naliliinerat
tunngavigalugu kiisalu ilua-
naamiutigalugu aalisartut pi-
saqartamerisa ilaasa tigusiffi-
ginerisigut.
Ikilisut minnerulersullu
Sap. akunnerani kingullermi
uumasunik ilisimatuut makku
erseqqissaatigaat:
* 1990-ikkut ingerlaneran-
ni aalisameq annikilliartorsi-
manngitsoq, raajat pisarine-
qartartut qanoq amerlatiginer-
sut uuttuutigalugit, naak pisat
ikileriarsimagaluartut - 1992-
imi 86.800 tonsiniit 1996-imi
69.200 tonsinut.
* Raajat ikiliartortut -
1993-imiillu ikiliartuinnarsi-
masut. Ikileriarfiunerpaavoq
Qeqertarsuup kitaa avan-
naalu. Tamaani raajat amerla-
suut eqimattakkuutaat nas-
saassaajunnaarsimapput,
aammalu qangali pisaqarfiul-
luartartup Store Hellefiske-
bankep avannaani kitaanilu
raajanik angisuunik pisaqar-
toqartamnnaarsimasoq, kiisa-
lu canadamiut kilisaffigisarta-
gaanni. Pisaqarfiusartut allan-
ngorarfiunngitsut tassaapput
Qeqertarsuup Tunua, Nuup
Paamiullu avataat kiisalu Qa-
qortup kangerliumama.
* Raajat pisarineqartartut
milligaluttuinnarput, taamaa-
lilluni raajat mikisut amerla-
nerit pisarineqartalerlutik,
taamalu amavissat (raajat a-
ngisuut) amerliartomerat an-
nikilliartorluni. 1980-imiit
1996-imut raajat pisarineqar-
tut agguaqatigiissillugu oqi-
maassusaat 4 gramimik anni-
killeriarsimavoq - 11,6 gram-
imiit 7,6 gramimut.
* Kilisanneq raajallu pisa-
rineqarsinnaasut qangali kili-
saffiusartunit allanut nuussi-
mapput, avannarpasissutsip
66 gradip kujataa’tungaanut.
Tamanna emumanarpoq, tas-
sami avannarpasissutip 66
gradip kujataani (Kangerlus-
suup paavata nalaani) raajat
uninngaarfigisinnaasaat anni-
kinnerummata, tassa raajat
najorumanerusarmatigik itis-
sutsit 350 meteriniit 400
meterinut ititigisut.
Sunniutit
- Uagut uumasunik ilisima-
tuutut ernumassutigaarput
misissuinitta takutimmassuk
1990-ikkut aallartinneranni
annertoorujussuarmik kilisan-
nemp qanoq sunniuteqamera,
Pinngortitaleriffimmi pisor-
taq Klaus Nygaard oqarpoq.
- 1997-imut inassutisi saq-
qummiukkassigik uumasunik
ilisimatuutut qularutiginngi-
larsi raajat ikiliartorunnaar-
simanngitsut. Ukiut marlus-
suit ingerlaneranni suut al-
lannguutaasimagamik ?
- 1996-imi iluanaamiuti-
galugu aalisartut uagullu
nammineq paasissutissaatigut
tunngavigalugit takusinnaa-
varput raajat ikiliartornerat
unissimasoq. Aammattaaq si-
oma ilimanarsivoq raajat pi-
sarineqarsinnaasut amerlaner-
nik ilariarsimasut. Tamannali
eqquussimanngilaq.
- 1990-imi tukertut amavis-
sat pisarineqarsinnaasut -
(raajat angisuut) - iluanaami-
utigissallugit soqutiginartut,
naatsorsuutigineqartutut angi-
tigisimanngillat, taamaattu-
mik 1997-imi kilisannermi
raajanik angisuunik pisaqar-
tameq ingerlatiinnameqarsin-
naanngilaq, ikippallaarneri
pissutigalugit. Tamatumun-
ngalu atatillugu 1993-imi
tukertut sioma naatsorsuutigi-
satsitut angitigisimanngillat.
Maannakkullu naliliivugut
agguaqatigiissitsinertut angi-
tigiinnartut. Taamaattumik
raajat amavissat 1998-imi
pisarineqarsinnaasut akunnat-
tumit minnerusutut naliler-
neqarsinnaapput - taamaattu-
mik uagut uumasunik ilisi-
matuutut allatut ajomartumik
inassutigisariaqarparput raa-
jat pisarineqarsinnaasut
55.000 tonsinut appameqar-
nissaat, siunissaq ungasinne-
msoq eqqarsaatigalugu inuia-
qatigiit aningaasarsiomeranni
Kalaallit Nunaata Davisstræ-
demi raajarniartameq ilua-
naamiutigiuaannassappagu.
A j ornakusoortoq
Naalakkersuisut qanorluun-
niit aalajangissagaluarpata,
tamanna inuppamjussuamut
sunniuteqartussaavoq.
Uumasunik ilisimatuut
inassutaat malinneqassasoq
aalajangiunneqarpat, taava
raajat pisarineqartartut 67.000
tonsiniit 55.000 tonsinut ikil-
ineqassapput, imaluunniit
procentinngorlugu 20-p mis-
saanik. Tassalu tunisassiari-
neqarsinnasut 20 procentimik
ikilippata, tamanna aamma
suliffissaqartitsiniarnermut
sunniuteqassaaq - imaani
Royal Greenland-illu aalisak-
keriviini, ullumikkut naam-
massisaqarsinnaassuseq eq-
qarsaatigalugu tunisassiassa-
nik amigaateqareersoq.
Nunami suliffissaqartitsi-
nemp sunniutissai pinaveer-
saamiarlugit naalakkersuisut
aalajangersinnaapput sineris-
samut qanittumi avataanilu
aalisartut pisassaasa agguaan-
neqamerisa allanngortinne-
qamerannik, kisiannili taama-
tut aalajangemeq aamma alla-
nik arlalinnik kinguneqarsin-
naavoq, ilaatigut kilisaatit
avataasiutit imminut akiler-
sinnaasumik ingerlanneqar-
nerat ajorseriarsinnaalluni.
Tassalu qanorluunniit piso-
qaraluarpat: Aalajangiinissaq
ajomakusoortomjussuussaaq,
qularnanngitsumillu ilaat
naammagittaalliussapput po-
litikerit aalajangemerminnik
saqqummiussippata. Tamatu-
mani naammagittaalliortussat
tassaassanersut sinerissamut
qanittumi avataanilu raaajar-
niartartut, Royal Greenland-
ip aalisakkeriviini sulisut
imaluunniit uumasunik ilisi-
matuut - taamanikkussamut
paasinarsiumaarpoq.
llisimatusartup Ole Folmerip titartagarpassuit raajartassat 1998-imi amerlassusissaannut
inassutaasut tunngavigisaat nassuiaateqarfigigai, tamannalu aalisameq pillugu
siunnersuisoqatigiit naalakkersuisullu nalilertussaavaat.
Forskeren Ole Folmer gennemgår et af de mange diagrammer som indeholder de i tusindvis
af enkeltresultater, der ligger til grund for den rådgivning om rejefangsterne i 1998, som
Fiskerirådet og landsstyret nu skal tage stilling til.
Gennemsnitlig vægt af reje fanget ved Vestgrønland 1981-97
Titartakkami takuneqarsinnaapput raajat 1981-imit
1997-imut Kitaani pisarineqartartut agguaqatigiissillugit
qanoq oqimaatsigisarsimanersut. Takuneqarsinnaavoq
1987-imi raajat ataasiakkaat pisarineqartartut
agguaqatigiissillugu 11,7 gram-imik oqimaatsigisut,
1997-imi 6,2 gram-iinnanngorsimallutik.
Figuren viser den gennemsnitlige vægt at de rejer, der er
fanget ved Vestgrønland fra 1981 til 1997. Af figuren
fremgår, at den gennemsnitlige fangede reje i 1987 vejede
11,7 gram, mens vægten i 1997 er faldet til 6,2 gram.