Atuagagdliutit

Ukioqatigiit
Ataaseq assigiiaat ilaat

Atuagagdliutit - 26.01.1999, Qupperneq 9

Atuagagdliutit - 26.01.1999, Qupperneq 9
GRØNLANDSPOSTEN MARLUNNGORNEQ 26. JANUAR 1999 • 9 Saattuamiameq periarfissagissaartoq Saattuarniarnerup siunissaani akit apeqqutaalluinnarput, KNAPK oqarpoq Royal Greenland-ip Aasianni Sisimiunilu tunisassiorfiutai marluk 1998-imi assagiarsuimik 2.000 tonsinik pisisimapput. Royal Greenland har indhandlet 2.000 tons krabber i 1998 på sine to fabrikker i Aasiaat og Sisimiut. Assagiarsunniameq unitsinneqarpoq Royal Greenland 1998-imi assagiarsunnik 2.000 tonsinik tunitsivigineqarpoq NUUK(KK) - Saattuarniar- neq kalaallinut aalisartunut periarfissiilluarpoq. Naalakkersuisut 1999-imut Kitaani saattussat 15.000 ton- sit pisassiissutigaat. Saattussat katillugit 8,00 kronilerlugit tunineqarneri, soorlu aalisartut 1998-imi arlaleriarlutik taama angusa- qartut, 1999-imut pisassiis- * sutit tunineqarnermikkut 120 millioner kroninik naleqar- sinnaapput. Ajorpianngilaq. Nunatsinnili saattuarniar- neq 1990-ikkut ingerlaneran- ni aallartinnissamut ajoma- kusoorsimavoq. Taamaattor- li Davis Strædet-ip illuani saattuamiarluartoqarpoq. Sisamararterutaannaat aalisarneqarput Naalakkersuisut 1998-imut saattussat 8.000 tons pisas- siissutigaat - sinerissamut qanittumi 6.000 tons, avataa- nilu 2.000 tons - pisassiissu- tilli tamakkerneqanngivip- put. 1998-imi Royal Green- land-ip Aasianni Sisimiunilu saattusserivianut 2.000 tons tunineqarput, umiarsuit tunit- siviit »Bjal Senior« aamma »Nuka Polar« ikittuinnamik tunisiffigineqarlutik. KNAPK-mi ilaasortat tu- nisisarput, aallartinnerlior- nermullu peqqutaasut kattuf- fiup qularinngilluinnarpai. - Akiliineq apeqqutaalluni pissarsisoqartarpoq. Akikippallaarput - Ullumikkut saattuamiameq imminut akilersinnaanngi- laq, KNAPK-mi allaffimmi pisortaq Aalunnguaq Olsen oqarpoq. - Imminut akilersinnaasu- mik saattuarniassagaanni 8.00 kroner akikinnerpaaffi- gisariaqarpaa. Taamaattorli Royal Green- land kiilumut 4,50 kroniin- namik akileemsuppoq, taa- maattumillu aalisameq napa- sinnaanngilaq. 1998-ip ingerlanerani Inat- sisartut, naalakkersuisut landskarsilu saattussat tuni- saanerisa akiisa tapiiffigine- qartarneri allanngorartivip- paat. Maj-imi Inatsisartut ataat- simiinneranni tapiissutitut a- ningaasanut inatsimmi siul- lermi saattussat tunisaane- rannut tapiissutinik aalaja- ngiipput. Tapiissutit 2,60 kroninit aallartipput, ukiulli ingerla- nerani 1,00 kroninngorpoq. Tapiissutit nunami tunitsi- vinnuinnaq atuupput, umiar- suarnut tunitsivinnut atuun- nani. Ukiup ingerlanerani tunisi- nermi tapiissutip 1,00 kro- niinnangornera aalisartut puffaatigeqaat. Royal Green- landip tunisinermi akigititaa 5.40 kroniusoq ilanngullugu aalisartut saattussat kiilumut 6.40 kroninnassutigiinnartar- paat. Akikippallaarpoq. Taamaattumik naalakker- suisut aningaasaqamermullu ataatsimiititaliaq 28. novem- ber aalajangerput 1998-ip sinneranut tapiissutit 2,60 kroninngussasut. Aalajangerneqarporlu tu- nisinermi tapiissut nunami suliffissuarmut umiarsuar- mulluunniit tunisinermi ator- neqarsinnaasoq. 1998-ip ingerlanerani tuni- sinermi tapiissutit landskar- sip 4 millioner kroninik ani- ngaasartuutigaa. Kroninik marlunnik tapiissuteqameq 1999-ip aallartinnerani tuni- sinermi tapiissut peemeqar- poq. Tunisinermili 8,00 kroner ikinnerpaaffigitinniarlugu KNAPK ilungersorpoq ta- piissutip 2,60 kronip ingerla- tiinnamissaanut. Kattuffiup Royal Green- land sunnersinnaasimanngi- laa tunisinermi akip 5,40 kroniusup allanngortinnis- saanut. Taamaattumillu imminut akilersinnaasumik aalisameq atatiinnamiarlugu landskarsi akuliuteqqittariaqarpoq. Naalakkersuisut aningaa- saqamermut ataatsimiititalia- mut siunnersuuteqarpoq ta- piissut 2,00 kroner 31. maj- ip tungaanut atuinnassasoq. Aningaasaqamermut ataat- simiititaliaq 21. januar ataat- simiippoq naalakkersuisut si- unnersuutaat akuerineqarlu- ni. - Saattussanik tunisinermi tapiissut isumaqatigaarput, taamaattumillu naalakkersui- sut qaammatinut siullernut 2,00 kronimik tapiissuteqar- nissami naalakkersuisut si- unnersuutaat akueralutigu, a- ningaasaqarnermut ataatsi- miititaliap siulittaasua Laan- nguaq Lynge, Siumut, AG- mut oqarpoq. Tapiissut nunami umiarsu- arnullu tunisinermut atuup- poq. Tapiissut maj-ip naanerata tungaanut atuuttussaq lands- karsimut 3 millioner kroni- nik aningaasartuutaassanga- tinneqarpoq. Nassuiaaneq Nunatta kitaani saattuarniar- neq aallarteqqammertuugami aningaasartuutaalluarpoq. - Taamaattumik aningaa- saqarnermut ataatsimiititali- ap tapiissuteqamermigut aa- lisartut aalisariutiminnik al- lanngorsaanissaannut periar- fisseemsuppoq, imminullu a- kilersinnaasumik saattuarni- arnermi pilersitserusulluni, Laannguaq Lynge oqarpoq. - Ukiut kingulliit ingerla- nerini tunisinermi tapiissutit allanngorarnerpassui ani- ngaasaqarnermut ataatsimii- titaliap maluginiarpai. Taa- maattumik saattuamiameq tamaat nalilersorluameqarta- riaqarpoq, taamaalilluni ta- piissutissatigut pisariaqartitat iluamik paasineqarsinnaallu- tik. - Taamaattumik naalakker- suisut qinnuigaagut Kitaani saattuarniarnerup siunisaa pillugu nassuiaateqaqqulu- git- - Naatsorsuutigaarput inat- sisartunngortut upernaamut ataatsimeeqqaarpata nassui- aammik saqqummiiffigine- qamissaat. - Taamaattumik inatsisar- tunngortut 31. maj kingorna saattussanik tunisinermi ta- piissutit pillugit isummersin- naassapput, aningaasaqar- nermut ataatsimiititaliap siu- littaasua Laannguaq Lynge oqarpoq. Nalominarpallaarpoq Tunisinermut tapiissutip pif- fissap sivikitsup ingerlanera- ni allanngorarpallaarnera KNAPK-p iluarinngilaa. Akit taama allanngorarti- gisut aalisariutit saattuamiu- tissanngorlugit allanngorti- sartameri nalorninarpallaa- qaaq. Tamannalu uggomarluin- narpoq. Siullermik 1999-imut saat- tuartassat 15.000 tonsit peri- arfissaqarluaraluarput. Aappaatigullu aalisariutit pisoqaanerit ukiuni makku- nani raajamiamnnaartut ilu- atsittumik saattuarniutin- ngorsinnaapput. Taama nalorninartorsior- neq aningaasaqamermut a- taatsimiititaliap unitsikku- suppaa. Taamaattumik ataatsimiiti- taliap saattuamiameq tamaat qaqilerneqarnissaa kissaati- gaa, upemaaru inatsisartun- ngortut ataatsimeeqqaarnis- saannut atatillugu. NUUK(KK) - Royal Green- land-ip Aasianni Sisimiunilu tunisassiorfiutai 1998-imi as- sagiarsunnik 2.000 tonsinik tunitsivigineqarsimapput. Maanali taakku tunisaane- rat unippoq. Aasianni novemberilli naanerani tunisisameq unit- sinneqarpoq, Sisimiunilu ul- lualunnguit matuma siorna assagiarsuit kingulliit tunine- qarput. Assagiarsuit uumatillutik tunineqartussaapput, avan- naanilu ukiuunerani qerin- namera peqqutaalluni qaqin- neqarsimatsiarlutik toqusar- put. Royal Greenland-ip Aasi- anni Sisimiunilu tunisassior- fitaanut assagiarsunnik tuni- sisameq upernaamut aallar- teqqissaaq. Tunisisameq a- prilimi majimiluunniit aallar- tissanersoq pinngortitaq a- peqqutaassaaq. - Tunisassiorfiit taakku immikkut 1.000 tonsit mis- saanni tunitsivineqareerput, Royal Greenland Seafood Greenland-imi direktørip tul- lia Knud Albrechtsen AG- mut oqarpoq. Avataani aalisameq - Assagiarsunnik amerlane- rusunik tunitsivigineqarnis- sarput neriuutigisimagaluar- parput, Sisimiunili tunisassi- orfiup sioma aasakkut ikual- lannerani assagiarsuit 300- 400 tonsit pisiareriikkagut annaavagut. - Royal Greenland-ip assa- giarsuit ukiuni tulliuttuni aal- lunnerusussaavai. Taamaam- mallu assagiarsunniartarne- rup ineriartomeranut, ukiuni makkunani avataasiorluni aalisameqamerisa annertusi- artorneranut malinnaalluar- pugut. - Tamanna Aasianni, pi- ngaartumilli Sisimiuni taku- sinnaavarput, Knud Albre- chtsen oqarpoq. Avataani aalisarnissamut angallatinut piumasarineqar- tut annertunempput, ilaatigut assagiarsunniamermi pullati- nut inissaqartitsilluarnissa- mik. Siunnersuut malinneqanngilaq Assagiarsunniarnemp sine- rissap qanittuaniit avataanut nuutinneqarnissaa aammat- taaq naalakkersuisut siuar- saaffiginiarlugu kissaatigaat. Taamatullu kissaateqar- nermi biologit siunnersuutaat qatagiinnartinneqarpoq. Pinngortitaleriffimmi bio- logit decemberimi innersuus- suteqarput 1999-imi assagi- arsuttassat 1998-imut naleq- qiullugit 880 tonsinik ikili- sinneqassasut. Biologit siunnersuuteqar- put Qeqertarsuup Tunuani si- nerissamut qanittumi pisas- sat ukioq manna 1.800 tonsi- ussasut aammalu Sisimiuni 500 tonsiussallutik. 1998-i- mut naleqqiullugu 880 tonsi- nik ikilineqarlutik. Aammattaaq biologit in- nersuussuteqarput 1998-imi siunnersuutaasimasut sinneri 1999-imi taamaaginnassasut: Paamiuni 1.000 tonsit, Nuummi 250 tonsit, Maniit- sumi 600 tonsit aamma Ka- ngaatsiami 900 tonsit. Kisiannili biologit siunner- suutaat naalakkersuisut ma- linngitsoorpaat, kitaanilu ta- marmi assagiarsuttassat ka- tillugit 15.000 tonsiunissaan- nik aalajangiillutik. 7.000 tonsit avataani aali- sarneqarsinnaapput, 8.000 tonsillu sinerissamut qanittu- mi aalisameqarsinnaallutik. Taamatut amerliliisoqar- poq, naalakkersuisut aalisari- utinik amerlanerusunik ava- taani assagiarsunniutissanik peqalernissaq kissaatigim- massuk. Aalisamermi nutaanik pe- riarfissaqalissaaq, aammalu sinerissamut qanittumi aali- sameq annikillisinneqassal- luni. Tamatuma saniatigut naa- lakkersuisut neriupput, taa- maaliomikkut aalisariutit pi- soqaanerit raajarniarnermit peerneqarlutik assagiarsun- nialersinnaasut amerlisinnaa- sut. Aammattaaq tamanna uki- uni tulliuttuni sinerissamut qanittumut raajarniartarne- rup allanngomeranik pitsaa- sumik sunniuteqarsinnaavoq. ASS7 FOTO: AG

x

Atuagagdliutit

Direct Links

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.