Atuagagdliutit - 26.01.1999, Qupperneq 9

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 26. JANUAR 1999 • 9
Saattuamiameq
periarfissagissaartoq
Saattuarniarnerup siunissaani akit
apeqqutaalluinnarput, KNAPK oqarpoq
Royal Greenland-ip Aasianni Sisimiunilu tunisassiorfiutai marluk 1998-imi assagiarsuimik
2.000 tonsinik pisisimapput.
Royal Greenland har indhandlet 2.000 tons krabber i 1998 på sine to fabrikker i Aasiaat og
Sisimiut.
Assagiarsunniameq
unitsinneqarpoq
Royal Greenland 1998-imi assagiarsunnik
2.000 tonsinik tunitsivigineqarpoq
NUUK(KK) - Saattuarniar-
neq kalaallinut aalisartunut
periarfissiilluarpoq.
Naalakkersuisut 1999-imut
Kitaani saattussat 15.000 ton-
sit pisassiissutigaat.
Saattussat katillugit 8,00
kronilerlugit tunineqarneri,
soorlu aalisartut 1998-imi
arlaleriarlutik taama angusa-
qartut, 1999-imut pisassiis-
* sutit tunineqarnermikkut 120
millioner kroninik naleqar-
sinnaapput.
Ajorpianngilaq.
Nunatsinnili saattuarniar-
neq 1990-ikkut ingerlaneran-
ni aallartinnissamut ajoma-
kusoorsimavoq. Taamaattor-
li Davis Strædet-ip illuani
saattuamiarluartoqarpoq.
Sisamararterutaannaat
aalisarneqarput
Naalakkersuisut 1998-imut
saattussat 8.000 tons pisas-
siissutigaat - sinerissamut
qanittumi 6.000 tons, avataa-
nilu 2.000 tons - pisassiissu-
tilli tamakkerneqanngivip-
put.
1998-imi Royal Green-
land-ip Aasianni Sisimiunilu
saattusserivianut 2.000 tons
tunineqarput, umiarsuit tunit-
siviit »Bjal Senior« aamma
»Nuka Polar« ikittuinnamik
tunisiffigineqarlutik.
KNAPK-mi ilaasortat tu-
nisisarput, aallartinnerlior-
nermullu peqqutaasut kattuf-
fiup qularinngilluinnarpai.
- Akiliineq apeqqutaalluni
pissarsisoqartarpoq.
Akikippallaarput
- Ullumikkut saattuamiameq
imminut akilersinnaanngi-
laq, KNAPK-mi allaffimmi
pisortaq Aalunnguaq Olsen
oqarpoq.
- Imminut akilersinnaasu-
mik saattuarniassagaanni
8.00 kroner akikinnerpaaffi-
gisariaqarpaa.
Taamaattorli Royal Green-
land kiilumut 4,50 kroniin-
namik akileemsuppoq, taa-
maattumillu aalisameq napa-
sinnaanngilaq.
1998-ip ingerlanerani Inat-
sisartut, naalakkersuisut
landskarsilu saattussat tuni-
saanerisa akiisa tapiiffigine-
qartarneri allanngorartivip-
paat.
Maj-imi Inatsisartut ataat-
simiinneranni tapiissutitut a-
ningaasanut inatsimmi siul-
lermi saattussat tunisaane-
rannut tapiissutinik aalaja-
ngiipput.
Tapiissutit 2,60 kroninit
aallartipput, ukiulli ingerla-
nerani 1,00 kroninngorpoq.
Tapiissutit nunami tunitsi-
vinnuinnaq atuupput, umiar-
suarnut tunitsivinnut atuun-
nani.
Ukiup ingerlanerani tunisi-
nermi tapiissutip 1,00 kro-
niinnangornera aalisartut
puffaatigeqaat. Royal Green-
landip tunisinermi akigititaa
5.40 kroniusoq ilanngullugu
aalisartut saattussat kiilumut
6.40 kroninnassutigiinnartar-
paat.
Akikippallaarpoq.
Taamaattumik naalakker-
suisut aningaasaqamermullu
ataatsimiititaliaq 28. novem-
ber aalajangerput 1998-ip
sinneranut tapiissutit 2,60
kroninngussasut.
Aalajangerneqarporlu tu-
nisinermi tapiissut nunami
suliffissuarmut umiarsuar-
mulluunniit tunisinermi ator-
neqarsinnaasoq.
1998-ip ingerlanerani tuni-
sinermi tapiissutit landskar-
sip 4 millioner kroninik ani-
ngaasartuutigaa.
Kroninik marlunnik
tapiissuteqameq
1999-ip aallartinnerani tuni-
sinermi tapiissut peemeqar-
poq.
Tunisinermili 8,00 kroner
ikinnerpaaffigitinniarlugu
KNAPK ilungersorpoq ta-
piissutip 2,60 kronip ingerla-
tiinnamissaanut.
Kattuffiup Royal Green-
land sunnersinnaasimanngi-
laa tunisinermi akip 5,40
kroniusup allanngortinnis-
saanut.
Taamaattumillu imminut
akilersinnaasumik aalisameq
atatiinnamiarlugu landskarsi
akuliuteqqittariaqarpoq.
Naalakkersuisut aningaa-
saqamermut ataatsimiititalia-
mut siunnersuuteqarpoq ta-
piissut 2,00 kroner 31. maj-
ip tungaanut atuinnassasoq.
Aningaasaqamermut ataat-
simiititaliaq 21. januar ataat-
simiippoq naalakkersuisut si-
unnersuutaat akuerineqarlu-
ni.
- Saattussanik tunisinermi
tapiissut isumaqatigaarput,
taamaattumillu naalakkersui-
sut qaammatinut siullernut
2,00 kronimik tapiissuteqar-
nissami naalakkersuisut si-
unnersuutaat akueralutigu, a-
ningaasaqarnermut ataatsi-
miititaliap siulittaasua Laan-
nguaq Lynge, Siumut, AG-
mut oqarpoq.
Tapiissut nunami umiarsu-
arnullu tunisinermut atuup-
poq.
Tapiissut maj-ip naanerata
tungaanut atuuttussaq lands-
karsimut 3 millioner kroni-
nik aningaasartuutaassanga-
tinneqarpoq.
Nassuiaaneq
Nunatta kitaani saattuarniar-
neq aallarteqqammertuugami
aningaasartuutaalluarpoq.
- Taamaattumik aningaa-
saqarnermut ataatsimiititali-
ap tapiissuteqamermigut aa-
lisartut aalisariutiminnik al-
lanngorsaanissaannut periar-
fisseemsuppoq, imminullu a-
kilersinnaasumik saattuarni-
arnermi pilersitserusulluni,
Laannguaq Lynge oqarpoq.
- Ukiut kingulliit ingerla-
nerini tunisinermi tapiissutit
allanngorarnerpassui ani-
ngaasaqarnermut ataatsimii-
titaliap maluginiarpai. Taa-
maattumik saattuamiameq
tamaat nalilersorluameqarta-
riaqarpoq, taamaalilluni ta-
piissutissatigut pisariaqartitat
iluamik paasineqarsinnaallu-
tik.
- Taamaattumik naalakker-
suisut qinnuigaagut Kitaani
saattuarniarnerup siunisaa
pillugu nassuiaateqaqqulu-
git-
- Naatsorsuutigaarput inat-
sisartunngortut upernaamut
ataatsimeeqqaarpata nassui-
aammik saqqummiiffigine-
qamissaat.
- Taamaattumik inatsisar-
tunngortut 31. maj kingorna
saattussanik tunisinermi ta-
piissutit pillugit isummersin-
naassapput, aningaasaqar-
nermut ataatsimiititaliap siu-
littaasua Laannguaq Lynge
oqarpoq.
Nalominarpallaarpoq
Tunisinermut tapiissutip pif-
fissap sivikitsup ingerlanera-
ni allanngorarpallaarnera
KNAPK-p iluarinngilaa.
Akit taama allanngorarti-
gisut aalisariutit saattuamiu-
tissanngorlugit allanngorti-
sartameri nalorninarpallaa-
qaaq.
Tamannalu uggomarluin-
narpoq.
Siullermik 1999-imut saat-
tuartassat 15.000 tonsit peri-
arfissaqarluaraluarput.
Aappaatigullu aalisariutit
pisoqaanerit ukiuni makku-
nani raajamiamnnaartut ilu-
atsittumik saattuarniutin-
ngorsinnaapput.
Taama nalorninartorsior-
neq aningaasaqamermut a-
taatsimiititaliap unitsikku-
suppaa.
Taamaattumik ataatsimiiti-
taliap saattuamiameq tamaat
qaqilerneqarnissaa kissaati-
gaa, upemaaru inatsisartun-
ngortut ataatsimeeqqaarnis-
saannut atatillugu.
NUUK(KK) - Royal Green-
land-ip Aasianni Sisimiunilu
tunisassiorfiutai 1998-imi as-
sagiarsunnik 2.000 tonsinik
tunitsivigineqarsimapput.
Maanali taakku tunisaane-
rat unippoq.
Aasianni novemberilli
naanerani tunisisameq unit-
sinneqarpoq, Sisimiunilu ul-
lualunnguit matuma siorna
assagiarsuit kingulliit tunine-
qarput.
Assagiarsuit uumatillutik
tunineqartussaapput, avan-
naanilu ukiuunerani qerin-
namera peqqutaalluni qaqin-
neqarsimatsiarlutik toqusar-
put.
Royal Greenland-ip Aasi-
anni Sisimiunilu tunisassior-
fitaanut assagiarsunnik tuni-
sisameq upernaamut aallar-
teqqissaaq. Tunisisameq a-
prilimi majimiluunniit aallar-
tissanersoq pinngortitaq a-
peqqutaassaaq.
- Tunisassiorfiit taakku
immikkut 1.000 tonsit mis-
saanni tunitsivineqareerput,
Royal Greenland Seafood
Greenland-imi direktørip tul-
lia Knud Albrechtsen AG-
mut oqarpoq.
Avataani aalisameq
- Assagiarsunnik amerlane-
rusunik tunitsivigineqarnis-
sarput neriuutigisimagaluar-
parput, Sisimiunili tunisassi-
orfiup sioma aasakkut ikual-
lannerani assagiarsuit 300-
400 tonsit pisiareriikkagut
annaavagut.
- Royal Greenland-ip assa-
giarsuit ukiuni tulliuttuni aal-
lunnerusussaavai. Taamaam-
mallu assagiarsunniartarne-
rup ineriartomeranut, ukiuni
makkunani avataasiorluni
aalisameqamerisa annertusi-
artorneranut malinnaalluar-
pugut.
- Tamanna Aasianni, pi-
ngaartumilli Sisimiuni taku-
sinnaavarput, Knud Albre-
chtsen oqarpoq.
Avataani aalisarnissamut
angallatinut piumasarineqar-
tut annertunempput, ilaatigut
assagiarsunniamermi pullati-
nut inissaqartitsilluarnissa-
mik.
Siunnersuut
malinneqanngilaq
Assagiarsunniarnemp sine-
rissap qanittuaniit avataanut
nuutinneqarnissaa aammat-
taaq naalakkersuisut siuar-
saaffiginiarlugu kissaatigaat.
Taamatullu kissaateqar-
nermi biologit siunnersuutaat
qatagiinnartinneqarpoq.
Pinngortitaleriffimmi bio-
logit decemberimi innersuus-
suteqarput 1999-imi assagi-
arsuttassat 1998-imut naleq-
qiullugit 880 tonsinik ikili-
sinneqassasut.
Biologit siunnersuuteqar-
put Qeqertarsuup Tunuani si-
nerissamut qanittumi pisas-
sat ukioq manna 1.800 tonsi-
ussasut aammalu Sisimiuni
500 tonsiussallutik. 1998-i-
mut naleqqiullugu 880 tonsi-
nik ikilineqarlutik.
Aammattaaq biologit in-
nersuussuteqarput 1998-imi
siunnersuutaasimasut sinneri
1999-imi taamaaginnassasut:
Paamiuni 1.000 tonsit,
Nuummi 250 tonsit, Maniit-
sumi 600 tonsit aamma Ka-
ngaatsiami 900 tonsit.
Kisiannili biologit siunner-
suutaat naalakkersuisut ma-
linngitsoorpaat, kitaanilu ta-
marmi assagiarsuttassat ka-
tillugit 15.000 tonsiunissaan-
nik aalajangiillutik.
7.000 tonsit avataani aali-
sarneqarsinnaapput, 8.000
tonsillu sinerissamut qanittu-
mi aalisameqarsinnaallutik.
Taamatut amerliliisoqar-
poq, naalakkersuisut aalisari-
utinik amerlanerusunik ava-
taani assagiarsunniutissanik
peqalernissaq kissaatigim-
massuk.
Aalisamermi nutaanik pe-
riarfissaqalissaaq, aammalu
sinerissamut qanittumi aali-
sameq annikillisinneqassal-
luni.
Tamatuma saniatigut naa-
lakkersuisut neriupput, taa-
maaliomikkut aalisariutit pi-
soqaanerit raajarniarnermit
peerneqarlutik assagiarsun-
nialersinnaasut amerlisinnaa-
sut.
Aammattaaq tamanna uki-
uni tulliuttuni sinerissamut
qanittumut raajarniartarne-
rup allanngomeranik pitsaa-
sumik sunniuteqarsinnaavoq.
ASS7 FOTO: AG