Atuagagdliutit - 26.01.1999, Side 15

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 26. JANUAR 1999-15
Kåle Siegstad-imut akissut
AG marlunngomermi 19. ja-
nuar 1999 normu 5 saqqum-
mersoq ilaatigut imaqarpoq
Kåle Siegstad Nuummeersup
aallagaanik, qulequtserlugu
“Niaquersitsissut sanaqqaar-
lugu tusaaneqalissaanerpu-
gut”. Allaaserisallu imaa i-
laatigut eqqunngitsumik ua-
nga Naalakkersuisutut oqar-
tillunga imaqarmat oqaase-
qarfigissavara imaattunik:
Siullermik qulequtaa ka-
laalerpalaanngilaq, sakkortu-
ginarlunilu. Aappassaanik a-
junngitsorsiassat taakkartor-
pai, akileraarutaagooq akile-
rumaneqanngillat. Tassunga
tunngatillugu uanga nammi-
neq akileraarnermut allaffe-
qarfimmut akileraarutissakka
nalunaarutigisimavakka taa-
matullu naatsorsuutigaara
Naalakkersuisoqatikka ilior-
simassasut.
Paasisakka tunngavigalu-
git ajornartorsiut allamiip-
poq, tassalu pisortaqarfiit a-
taasiakkaat ilaasa akileraar-
nermut allaffeqarfimmut a-
torfillit qulliunerusut naalak-
kersullu biileqarnerannut te-
lefoneqamerannullu tunnga-
sut nalunaarutigisarsiman-
ngikkaat. Tassalu assigiin-
ngissutaa, uagut inuttut nam-
mineq akileraartamermut al-
laffeqarfimmut nalunaaruti-
geriikkavut Namminersome-
rullutik Oqartussani pisorta-
qarfinnit ataasiakkaanit allaf-
fissornikkut malinnaatinne-
qarsimannginneri. Taannalu
suliassaq atorfillit suliassa-
raat naammassillugu. Eqqor-
toq saqqummersinniarlugu
aamma oqaatigissavara ua-
nga Naalakkersuisoqarfinnit
ilisimatitsissutissat atorfilit-
tannit periarfissiissutit iluan-
ni nalunaarutigineqarsimam-
mata.
Eqqunngitsoq!
Ilanngullugu Kåle Siegstadip
radioaviisimut oqartippaanga
imatut nipilimminngooq:
“...Påviåraq Heilmann radio-
aviisikkut oqarmat imatut ni-
pilerlugu, nalunnginnatsigut
inuit unioqqutitsillutik pisus-
saammata pisassat taamatut
killilerpagut.” Nangillunilu
“Tassa imatut nalilertariaqar-
poq unioqqutitsinissatsinnik
kajumissaarneqarpugut.”
Tassunga tunngatillugu er-
sarissumik oqaatigissavara
taamatut nipilimmik radioa-
viisikkut allatigulluunniit o-
qarsimanngisaannarama!
Eqqortoq!
Pisuussutit uumassusillit pil-
lugit isumasioqatigiinnermi
aallarniisut ilagalugit oqalu-
giarninni Katuami 10. okto-
ber 1998 ilaatigut oqarpu-
nga: “...Maleruagassalli ataq-
qineqassappata inuit pingaar-
tumillu piniartut annertuu-
mik isumaqatigiissutigisi-
massagaat maleruagassatut
aalajangersameqartut eqqor-
tuunerannik, naapertuilluar-
tuunerannik pisariaqartinne-
qarnerannillu isumaqatigiin-
nissaat pisariaqarunarpoq.
Taamaanngippat unioqqu-
tinneqartassapput, tassami i-
nuit isumaqataanngimmata.”
Nangillungalu ilaatigut ima
oqarpunga: “..."Aqqusiner-
mi” tusartakkat upperissa-
ganni taamatorpiaq pisoqar-
simavoq ukioq manna tuttun-
niamerup nalaani. Tusatsia-
gaasarpoq inatsisinik unioq-
qutitsilluni piniartoqartarsi-
masoq, inuit tuttunniamissa-
mut akuersissutinik pigisa-
qanngitsut tuttunik pisaqar-
tarsimasut, tassa piffissap
tuttunniarfiusussap nalaani
avataanilu. Aamma tusartar-
parput tuttunniarnissamut a-
kuersissutit tuniniarneqartar-
simasut naak tamanna akue-
risaanngikkaluartoq.”.
Tassa taannaavoq oqalugi-
aminni oqaatigisara eqqor-
toq, radioaviisimilu issuame-
qarluni taaneqartoq.
Ilanngullugu erseqqissaati-
gissavara uanga naalakkersu-
isoqarfinni tassaagatta Naa-
lakkersuisuni tamarmiusu-
mik pisassiissutinik amerlas-
susiliilluni aalajangiisoqa-
reeraangat agguataarinnin-
nissamut kattuffiit KANO-
KUKA aamma KNAPK su-
leqatigalugit suliaqartartut.
Pisassat amerlassusissaannut
inassuteqartartoq tassaavoq
Naalakkersuisoqarfik alla,
tassalu Pinngortitamut Ava-
tangiisinut Naalakkersuiso-
qarfik. Naalakkersuisoqarfi-
up taassuma inassutai Naa-
lakkersuisuni isummerfigi-
neqarlutik aalajangiiffigine-
qartarput. Tassalu oqareer-
nittut suliaq Naalakkersuisu-
ni naammassigaangat aatsaat
uanga Naalakkersuisoqarfin-
ni, Aalisarnermut Piniamer-
mullu Nalakkersuisoqarfim-
mi, suliassaq tiguneqartar-
poq, pisassiissutit aalajanger-
neqareersut iluanni kattuffin-
nik oqaloqatiginnissalluta i-
sumaqatigiinniuteqartarpu-
gut.
Qulaani nassuiaatikka in-
nersuussutigalugit allattup
naliliinera “Tassa imatut na-
lilertariaqarpoq unioqqutitsi-
nissatsinnut kajumissaarne-
qarpugut.” aamma eqqor-
tuunngilaq. Allaaserinnissa-
gaanni aammalu pingaartu-
mik aallaserisamut taama
sakkortutigisumik kalaaler-
palunngitsigisumillu qule-
qutsiissagaanni allaaserin-
ninnermi tunngavissat pine-
qartullu sukumiisumik misis-
sorsimanissaat pisariaqar-
poq, taamaassorinninnerit
tunngaviginagit.
Påviåraq Heilmann,
Aalisarnermut, Piniarner-
mut, Inuussutissarsiorner-
mut Nunalerinermullu
Naalakkersuisoq
Tusatsiagaasarpoq inatsisinik unioqqutitsilluni piniartoqartarsimasoq aamma tusartarpar-
put tuttunniarnissamut akuersissutit tuniniarneqartarsimasut naak tamanna akuerisaanngik-
kaluartoq, Paviaraq Heilmann allappoq.
Institutionspriser
Man bør vurdere, om der
skal ske mere smidige refor-
mer med hensyn til det lov-
mæssige grundlag for bøme-
institutionspriseme.
Når man kigger instituti-
onspriserne i byerne efter,
der grundlæggene er meget
forskellige, i sømmene, er
prissætningerne ikke længere
tidssvarende.
Derfor vil jeg arbejde for,
at der fastsættes mere smidi-
ge grundlag for priserne på
institutionerne i byerne, for
eksempel, at priserne indde-
les i enkelte prisklasser.
Nogle af reformerne kunne
være, at når der i løbet af året
er arbejdsløshed, prissætter
Ilinniarluamissamut nangaasaarineq
Atuagalliutini Sermitsiamilu
normu 1-meersuni IA-p alla-
garisimasaannut.
Tupinnaqaaq IA-p eqqar-
sartaasiata ikkassusia, pisuu-
tut taakkartugai ukiumut
250.000 koruunit annertune-
rusunik isertitaqarsimagaan-
ni qaavatigut 10 procentimik
akileraartinnialermagit.
Nalunngilarpummi qaffa-
sinnerusunik aningaasarsia-
qartut annertunerusumik aki-
leraartareersut. Tamakkuup-
pullu nammineerlutik illuli-
ortitertut, inissaaleqisunut i-
luaqutaasunik.
Taakku akiliinerusalerunik
aningaasartuutit nammassin-
naajunaassavaat, tamannami
uppernarsineqarsinnavoq
nammineerlutik illutaarni-
kuugaluit kreditforeningit
emiarititaat annertuallaarma-
ta akilersukkaminnik artuk-
kemeqarlutik taamaatiinnar-
tariaqarsimasunik. Tamak-
kulu inuinnaat illui pisortat
suliffeqarfissuani pisiarior-
tomeqarsimapput.
Eqqarsaatigineqartariaqar-
pormi ilungersorlutik akiler-
sukkaminnik ingerlatsisut
nukissaarullutik uniinnaralu-
arpata inuiaqatigiinnut an-
nertuumik kingunerlutsitsi-
sussaammat. Inissaaleqisu-
nut ilanngunneqassapput, il-
lorisimasaallu qulamanngit-
sumik pisortat suliffeqarfis-
suisa pisiareriarlugit tikisita-
nut iniliunneqartarlutik,
soorlu maanna taamaattoq.
Nalunngilarput, aamma i-
lissi nalunngilluinnarparsi a-
kissarsiakkaanerit arlalitsigut
akiliinerusartut. Soorlu
meeqqeriveqameq eqqaagin-
nassagaanni.
Nunatsinni nunaqavissut
oqimaarsareersut saassutari-
nagit, isumaqarpunga akile-
raaruseeriaaseq A-skatimik
B-skatillu annertuumik iluar-
siivigineqartariaqartut.
Akileraartarnermi saneq-
quataagassaasinnaasut arla-
qaruttormata, namminersor-
lutik suliffiutillit annertuu-
mik putusiortarpaat, nalun-
nginnamikku qanoq iliorunik
ukiumut sinneqartoorussua-
tik akileraarutinut annikin-
nerpaamik akiliutigissallugit.
Ukiup ingerlanerani kille-
qanngiusartumik bilaginik
katersisarput, allaallumi ila-
quttatik feriartissinnaasarlu-
git forretningsrejsenik alla-
gartalerlugit.
Ilanngulugit eqqarsaatigi-
sariaqarput nunanit allanit ti-
kittartut, taakkuuppummi su-
liffiutiminni iluanaaruterpas-
suatik nunatsinnit annissui-
sut. Annissugaat isumaqar-
punga annertuumik akileraa-
ruserneqartariaqartut.
Ilinniarluarsimasut ami-
gaatigeqaagut. Politikerillu
nilliajuarput inuusuttut anne-
rusunik ilinniagaqaqqullugit.
IA-p anguniakkani angus-
sappagu kikkut ilinniarluar-
simasut pigissavagut?
Allaasinnaanngillat tikisi-
tat annerusumik akileraamis-
saminnut akissaqarnerusut
sulisuussapput. Uagutsin-
nummi nunatsinniiginnartus-
sanut akilersinnaanerussaaq
ilinniagaqarata tikisitat tu-
maannik asaasuugutta, taa-
maalioraluaruttaluunniimmi
ilisimassagatsigu isertitaq-
qortuunit akissarsiagut anni-
kinnerungaarnavianngitsut.
Tamannalu amerlaneroqisu-
gut perusunngilluinnarpar-
put!
Taamaattumik isumaqar-
punga innuttaasunik artuk-
kiiniartitseqqinnginnermi ta-
makku pissutsit qiviaqqaar-
tariaqartut. Sukannerusumil-
lu aaqqivigalugit!
Inussiamersumik inuullu-
aqqusillunga
Poul Olsen
Siumup Inuusuttunut
Suleqatigiiffia
Postboks 234
3911 Sisimiut
Tlf: 86 68 79/57 19 76
Fax: 86 68 79
efter de enkeltes indtægter.
Det kunne resultere i, at når
for eksempel ægtefællen bli-
ver arbejdsløs, bliver fri for
at henvende sig til socialen
for at få betalt institutions-
pladserne.
1 dag er der mange famili-
er der er nødt til at henvende
-sig på socialkontoret, selv
om de ikke ønsker det, på
grund af ovennævnte årsa-
ger, og det er ikke spor beha-
geligt for dem, og de får en
følelse af at være til besvær.
Vittus Poulsen, Narsaq
Kandidat, IÅ
i AG er der osså
C
o
E
PROKLAMA
Alle og enhver der har noget at for-
dre i boet efter Sakka Kvania, cpr.
nr. 070455-2793, boende 3919
Alluitsup-paa, der afgik ved døden
den 1/5-98 opfordres herved til
med 6 måneder varsel at anmelde
og bevisliggøre sit krav overfor
kredsretten i Qaqortoq, 3920
Qaqortoq, der har taget boet under
offentlig skiftebehandling.
Med samme varsel indkaldes afdø-
des arvinger.
Proklamet er præklusivt for kredi-
torer.
Kredsdommeren i Qaqortoq
Den 11. januar 1999.
NALUNAARUT
Kikkullunniit Sakka Kvania, cpr.
nr. 070455-2793, 3919 Alluitsup-
paa, pigisaanik pisassaqarsorisut
matumuuna qaammatinik arfmilin-
nik periarfissalerlugit kajumissaar-
neqarput nalunaaruteqaqqullugit
piumasaqaatillu Qaqortup Eqqar-
tuussivianut, Box 141,3920 Qaqor-
toq, uppemarsaqqullugit.
Taamatutaaq piffissalerlugit toqu-
sup kingomussisussai kalereeqqu-
neqarlutik.
Akiligassaqarfigineqartut piffissali-
ussap qaangiunneratigut nalunaa-
ruteqartut pisassatik annaassavaat.
Qaqortumi Eqqartuussivik
11.januar 1999

sk% 13 5v>
AWS
Paasiniaavik
Linien
nal. / KL. 19-21
Aids-imik paasiniaavik
ataasinngornermi
sisamanngornermilu ammasarpoq.
Aids-linien er åben mandag
og torsdag.
Nedsættelse af anpartskapital
På ekstraordinær generalforsamling den 30.12.1998 i
Baun & Sørensen WS ApS, reg.nr. 51.052, Box 160,
3911 Sisimiut, er det besluttet at nedsætte selskabets
anpartskapital med nom. kr. 18.000,00 fra nom. kr.
198.000,00 til nom. kr. 180.000,00.
Nedsættelsesbeløbet skal anvendes til udbetaling til
anpartshaverne.
Udbetaling af selskabets midler sker med et højere
beløb end nedsættelsesbeløbet. Det overskydende
beløb udgør kr. 150.480,00.
I medfør at Anpartsselskabslovens § 47, således som
den er gældende i Grønland, opfordres selskabets kre-
ditorer, som i anledning af kapitalnedsættelsen måtte
kræve deres fordring betalt, til senest 3 måneder fra
nærværende proklamas bekendtgørelse at anmelde
deres krav over for undertegnede.
Nuuk, den 4. januar 1999
advokat
henrik hey
Aqqusinersuaq 23
Box 510 • 3900 Nuuk
Tlf. 32 12 52 • Fax 32 58 77
A
V
J
ASSJ FOTO-ARKIV: AG