Atuagagdliutit - 26.01.1999, Qupperneq 20

20 • TIRSDAG 26. JANUAR 1999
ATUAGAGDLIUTIT
Kalaallit peqqissaasutut ilinniar
titaanerat pigineqaannassava
Turid Bjarnason Skifte-p, Nuummi nakorsiartarfimmi
peqqissaasutut atorfillip allagai ammasut
Timersornikkut trænerit atugarisaat pitsanngorsarneqarpata meeqqat inuusuttuaqqallu
timersornikkut aallussinerulissagaluarput, kuminnerulerlutik pimoorussinerulerlutillu, inat-
sisartunut Siumut tunuliaqutaralugu qinigassanngortittoq Lars Jørgen Kleist isumaqarpoq.
Meeqqat timersomerlu
Timersornikkut meeqqanut inuusuttuaqqanullu
sungiusaasut/lederit atugarisaat
pitsanngorsartariaqarput
11. januar 1999-imi aningaa-
saqamermut naalakkersuisoq
Daniel Skifte radioaviisikkut
saqqummiussaminik siun-
nersuuteqarpoq, sipaarniar-
neq eqqarsaatigalugu Kalaal-
lit Nunaanni peqqissaasutut
ilinniartitaaneq unitsinneqas-
sasoq.
Aningaasaqarnerinnaap tu-
ngaatigut isigalugu aammalu
tamatuma kingunerisassai al-
lat eqqarsaatiginagit nunami
tamaani suliffeqarfiit paaq-
qinniffiillu pisortat pigisaasa
amerlanersaat oqaluusereq-
qaanngivillugit iluaqutaasu-
mik matuneqarsinnaagaluar-
put. Tamatumanissaaq ilinni-
artitaanerit allat pineqarput,
soorlu assersuutigalugu mas-
kinmesterinngomiat ilinniar-
fissuarmilu ilinniartut ilinni-
akkaminnik naammassisartut
amerlassusaat kisiisa eqqar-
saatigalugit taakkununnga i-
laalluarsinnaapput.
Tamakku matooqqarne-
qannginnerinut kulturip, su-
liffiit pigiinnarnissaasa allal-
luunniit inuiaqatigiinni eq-
qarsaataanerat peqqutaasi-
magunarpoq.
Peqqissaasut ilinniartitaa-
nerat eqqarsaatigalugu ilinni-
arfimmik ingerlalluartumik
matusipallalinnginnermi eq-
qarsaatissanik aammattaaq
pingaarutilinnik peqarpoq.
Tusagassiutit tamatuminnga
saqqummiussineranni erseq-
qikkunnaarsimavoq Daniel
Skifte peqqissaasunngorniat
ilinniamerannik unitsitsinis-
saq imaluunniit Peqqissaa-
nermut Ilinniarfiup tamarmi
matuneqamissaa eqqarsaati-
gisimaneraa, tassanissaarmi
aamma pikkorissartitsisoqar-
tarlunilu annertusisamik ilin-
niartitsisoqartarmat. PI-p
peqqissaasunngomianik ilin-
niartitsisarunnaarnissaa ta-
korlooruminaappoq, taman-
nami ilinniarfiup iluatinnaa-
teqameranut pingaaruteqar-
mat.
Eqqarsaatigissallugit pi-
ngaaruteqarsorisakka kingu-
liani taakkartorpakka. Taak-
ku tulleriiaangaanngillat.
- Ilinniartitaaneq pilerinar-
tuuvoq, tassami Kalaallit Nu-
naanni ingerlanneqarsinnaa-
voq. Qallunaat ilinniartitaa-
nerinut nallersuulluinnarmat,
peqqissaasut Danmark-imi
sulisinnaanerminnut akuer-
sissummik tunineqarsinnaap-
put, taamaalillutillu kissaati-
gigunikku annertunerusumik
piginnaanngorsarsinnaallu-
tik.
- Kalaallit ilinniartitaane-
rat Kalaallit Nunaanni pisari-
aqartitsinermut naleqqussa-
gaavoq, taamatullu aamma i-
linniartut namminneq oqaat-
sitik atorlugit ilinniarnissa-
mut periarfissaqarlutik. O-
qaatsit naammassigunik atu-
gassatik atorlugit.
Maannarpiaq ilinniartitaa-
neq iluarsartuuteqqinneqar-
poq, tassanilu Kalaallit Nu-
naanni pisariaqartitat anner-
tunerusumik pingaartinne-
qartussaapput (eminerit, is-
sittormiut peqqissusaat sul-
linneqarnerallu, nammineer-
luni naliliisinnaaneq, aqutsi-
neq il.il.)
- Kalaallit Nunaanni peq-
qissaasut amigaataasorujus-
suupput. Atorfinnit 242-uu-
sunit affaannaat aalajangersi-
masunik inuttaqarput, taak-
kunannga amerlanersaat ka-
laallisut oqaaseqartuunatik.
Peqqissaasut naammassi-
sartut amerlasoorsuunngim-
mata ilumoorluinnarpoq.
Aammami ilinniartitaaneq u-
kiut sisamat-tallimat matuma
siomatigut aallartimmat ta-
manna naatsorsuutigineqan-
ngilaq. Kisianni ukiumut ar-
fineq pingasut-qulit naam-
massisartillugit, siornatigut
Danmark-imi naammassisar-
tut marluk-pingasuusut eq-
qarsaatigalugit arfinilinnik-
arfineq pingasunik amerlane-
rupput.
- Peqqissaasunik ukiuni
quliinnarni Kalaallit Nu-
naanni sulisimasunik peqar-
neri tamaasa sivikitsumi a-
torfeqartitsisamerpassuit ta-
matumalu nassatarisaanik a-
ningaasartuutit pinngitsoor-
neqarsinnaapput, tassa ani-
ngaasaqamikkut ataannartu-
mik sulisunik peqannginnera
eqqarsaatigalugu: Peqqissaa-
sut ukiuni pingasuni atorfe-
qartussat pingasut, ukiumi i-
livitsumi taartaasussat qulit,
ukiup affaani taartaasussat
20-it imaluunniit taartaasar-
toqarfinnit qaammatini pi-
ngasuni atorfeqartussatut ti-
kisinneqartut 40-t.
Taakkunannga ataasiakka-
at kalaallisut oqalussinnaap-
put, imaluunniit arlaannaal-
luunniit kalaallisut oqalus-
sinnaanani, taamatullu a-
merlanersaat kalaallit kultu-
riannik ilisimasaqanngillat.
- Peqqissaasunut peqqin-
nissaqarfimmi atorfeqareer-
sunut ilinniartitaaneq suliati-
gut ilisimasanik pissarsiffiu-
sarpoq puigornaveersaaru-
taasarlunilu.
Ilinniartunik suliffimmi
misiliisunik siunnersuisartu-
tut atuunneranni tamanna pi-
sarpoq.
Peqqissaasut avataanit PI-
mi ilinniartitsisuusarnerisi-
gut tamanna pisarpoq.
Taamaalillunilu ilinniarfik
suliassaqarfiup iluani pitsaa-
nerulersitsisarpoq, taamaam-
mallu immikkut sammisat
Kalaallit Nunaannut nussor-
neqartut amerliartortillugit
tunulliunneqartariaqarani.
Tassa ilisimasanik ilaartui-
sinnaanermut periarfissaqar-
nerup saniatigullu peqqissaa-
sunik uninngatitsiinnarniar-
nermi.
- Kiisalu PI aamma anner-
tusisamik ilinniartitaanernik
annertuumik sammisaqarfiu-
voq, sulisunut qaangiaannar-
neqartorujussuusussaagalua-
nut siomatigullu sanngiitsu-
mik inissisimaffeqartunut -
soorlu emisussiortunut ikior-
tit, portørit, oqalutsit.
Aamma sulineq tamatuma-
lu pitsaassusaa eqqarsaatiga-
lugu ilinniarfik matussaguni
uggomassaaq. Ukiut tallimat
inorlugit pisoqaasssuseqar-
poq, maannalu aallartinner-
mini ajornartorsiutigisani
qaangereerlugit.
Inuiaqatigiinnut pitsaane-
russaaq peqqissaasutut suli-
neq pilerinarnerulersinneqas-
sappat aningaasaqarnikkut
qaffaaffigisariaqarpoq, akis-
sarsiat unammillernerusin-
naalersillugit, aammalu suli-
nermi atukkat pitsaaneruler-
sillugit. Peqqissaasutut suli-
neq pissanganartuuvoq, u-
nammillernarluni pissarsia-
qarfiulluarlunilu, kisianni a-
tukkat apeqqutaapput. Inuttut
sulinermilu, immikkoortorta-
ni, suliani ineriartomissamut
periarfissaqartariaqarpoq,
aammalu peqqissaasumut
taamatullu sullitamut naam-
maginartumik suliat naam-
massisinnaanissaannut peri-
arfissaqartariaqarluni.
Suleqatissanilli amigaate-
qartoqartuartillugu tamanna
ajornakusoorpoq.
Ullumikkut peqqissaasu-
nik avataanit tikerartitsiniar-
neq ajornartorsiutaasorujus-
suuvoq, ilaatigut nunanis-
saaq avannarlemi allani peq-
qissaasut amigaataammata, i-
laatigullu tamaani akissarsia-
gut allanit ikinnerungaatsiar-
mata. Jonathan Motzfeldt-ip
januarip 12-iani politikerit a-
kissarsiaat qaffaseqisut iller-
sorlugit oqarpoq, nunani al-
lamiut akissarsiaannut naleq-
qiullugit amerlanerunngitsut.
Taamatut assersuusiorluni
takuneqarsinnaavoq Dan-
mark-imi peqqissaasoq, qa-
noq sivisutigisumik sulisi-
manera apeqqutaalluni Ka-
laallit Nunaannut nuukkuni
qaammammusiai 3-5000 ko-
ruuninik ikilisussaammata.
Taamaammat qinnuteqartor-
passuit tupinnanngitsumik
qinnuteqaatitik tunuartittar-
paat.
Akissarsiakkaanissap kisi-
mi pilerisaarutaanissaanut i-
sumaqataanngilanga, kisian-
ni sulisut qasusuillutik suli-
assanik ataqatigiisitsiniarsa-
risut suliaannut naleqquttu-
mik akissarsialerneqarnis-
saannut isumaqataavunga.
Sulisummi naleqamertik mi-
sigisariaqarpaat, taamaan-
ngippat peqqinnissaqarfiup
toqqammavigisaa qajannar-
toq ajalusuussaaq.
Peqqissaasunngorniat ilin-
niarfiat siunissami peqqis-
saasut kalaallit pisariaqartin-
neqartut taamaallutik naam-
malernissaannut neriulersit-
sivoq, kisiannili ullumikkut
atukkagut politikerit iliuuse-
qarfiginngippatigik peqqin-
nissaqarfik taartumik siunis-
saqarpoq. Peqqissaasunngor-
niamissaq inuusuttunut pile-
rinartuusariaqarpoq.
Kalaallit Nunaat peqqis-
saasunik atorfissaqartitsivoq,
pingaartumik kalaallinik. PI
peqqissaasunngortussanik i-
linniartitsisarpoq aammalu
suliffimmi avatangiisiuler-
sussanik pilersitsisarluni.
Taamaammat iluatinnaate-
qarpoq.
Timersornikkut trænerit/le-
derit atugarisaat pitsanngor-
sarutsigit ullutsinni meeqqat
inuusuttuaqqallu timersor-
nikkut aallussinerulissapput,
kajuminnerulerlutik pimoo-
russinerulerlutillu.
Timersornikkut aallutaqar-
neq inuunermut anersaakkut
timikkullu peqqinnatuunera
kialuunniit akerlilersinnaa-
gunanngilaa. Nalunngilar-
pummi meeraagutta, inuusut-
tuugutta imaluunniit utoq-
qalisimagutta timersorneq
qanoq nuannertigisoq peq-
qinnartigisorlu.
Ullutsinni meeqqat, inuu-
suttullu nunatsinni unammi-
uaartarnerminni, imaluunniit
nunani allani Nunarput sin-
nerlugu unammiartorsimal-
lutik angusarissaartarneri a-
ngajoqqaarpassuit, minne-
runngitsumillu tamatsinnit
tulluusimaarnermik kingune-
qartarpoq. Soorlumi oqartar-
tugut: »Soorlumi taamaalis-
sanngitsunnguaq«, ila ilumut
tanngassimaartaqaagut.
Unali puujussanngilarput.
Meerartagut, inuusuttortavut
tiimerpassuit, ullorpassuit,
qaammaterpassuit ilami uki-
orpassuit aatsaat tamaviaar-
lutik, sukataarlutik ujamin-
nannissaminnut guulti, sølvi
imaluunniit bronzemik uja-
minnallutik angusaqartarma-
ta.
T ræner-it/leder-illu
Meerartatta inuusuttortatta-
luunniit taamatut nuannaar-
nermik tunisisameranni inuit
tamaviaarlutik angusaqartit-
siniarlutik sulisut puiortak-
kavut tassaaput trænerit lede-
rillu.
Trænerit /lederit taakkuup-
put ulluinnarninni tamaviaar-
lutik, meeqqanik inuusuttu-
aqqanik sungiusaanermi a-
ngusarissaarnissamut ataqa-
tigiissaarillutillu aallussisut.
Trænerit lederillu taakkuup-
put atorfissaqartittuagassa-
vut, nalunngilarpummi træ-
nereqarani/ledereqarani su-
ngiusameq iluamik ingerla-
sinnaanngitsoq. Trænerit le-
derillu taakkuupput piffissaq
sivisooq atorlugu sunngif-
fimminni sungiusaasartut a-
junngitsorsiassaqanngikkalu
arlutik.
Taamaattumik isumaqar-
punga piffissanngortoq ani-
ngaasannguanik trænerit/le-
derit kaammattutisalernis-
saat. Atagu piviusut qivia-
laartigit:
- Kalaallit Nunaanni timer-
soqatigiiffiit 280-it missaan-
niipput.
- Kalaallit Nunaanni træ-
nerit/lederit 550-it missaan-
niipput.
- Kalaallit Nunaanni GM-
imi peqataanermi trænerit/le-
derit ullut agguaqatigiisillu-
gu arfinillit suliffimminiit
aallaqqataasariaqartarpoq.
- Qaammammut trænerip/-
lederip meeqqanik inuusuttu-
aqqanik sungiusaalluni ator-
tariaqartarpai nalunaaquttap
akunneri minnerpaamik 8-10
tiimit.
Ullumiikkut takusinnaa-
sarput malillugu Kalaallit
Nunaanni timersoqatigiiffiit
280-it, Kalaallit Nunaanni
Timersoqatigiit Kattuffian-
nut ilaasortaapput. Nunarpul-
lu tammakerlugu trænerit/le-
derillu 550-it missaanik a-
merlassuseqarput. Trænerit/-
lederit sungusaanermi qaam-
mammut akunnerit 8-10 tii-
mit agguaqatigiisillugu ator-
taraat, aammalu træneri/lede-
ri agguaqatigiisillugu unam-
mersuariartomermi peqataa-
samermi ullut arfinillit sulin-
ngiffeqartarpoq (akissarsia-
qaatiginagu).
Aningaasanik
kaammattuutisisalemissaq
Isumaqarpunga piffissan-
ngortoq ukiorpassuami træ-
nerit/lederit piumassuseqar-
lutik suliuartarsimanerat ani-
ngaasannguanik kaammat-
tuutinik tunineqartalernis-
saat. Soorlu takoreeripput,
trænerit/lederit piffissaq an-
nertoorujussuaq atortarpaat,
nalunngilaralu trænerit/
lederit ikittuunngitsut ilaqu-
taqarput meeraqarlutillu. As-
sersuusiorutta, trænerip
meeqqat imaluunniit inuu-
suttuaqqat GM-imut peqa-
taaqatigalugit aallaqataasar-
nermini suliffimminniit ullut
sulinngiffitik aningaasarpas-
suarnik annaasaqaatigisar-
paat. Ilaatigullu ajoraluartu-
mik trænerit/lederit meeraa-
timi GM-imut aallaqatiginis-
saannut uniinnartarmata. Si-
ullertut: Aningaasanik an-
naasaqarneq annertuallaar-
mat. Aappaattut: Suliffim-
miit akimmisaartinneqarluni
sulinngiffeqarsinnaanngin-
neq. Uffa, tamaviaarluni
meeraatini angusaqartillua-
rumallugit sungiusaanikuul-
luni.
Isumaqarpunga qanoq an-
nertutigisumik aningaasanik
kaammattuutisiliisarnissaq
eqqartorluarneqarsinnaasoq.
Kisianni trænerip/leder-ip
GM-imut aallaqataalluni su-
linngiffeqarnermini aningaa-
sat annaasai Namminersor-
nerullutik Oqartussat aalaja-
ngersagai malillugit inger-
lanneqassasoq, tassalu anga-
lanermi ullormusiaqalernis-
saq.
Aningaasat sumit pissarsi-
arissavavut?
Isumaqarpunga Inatsisar-
tuni aningaasanik inatsisis-
sap upemaakkut suliaralugu
aallartinnerani imaasiallaan-
naq nassaartoqarsinnaasoq.
Tassani timersortartunik sul-
lisserusuttunut inatsisartunit
tapersersomeqameq apeqqu-
taaginnarpoq. Uanga taper-
sersuilluinnarpunga. Nalun-
nginnakku trænerit lederillu
kisimik inissisimanngitsut.
Ulluinnarni meeqqat inuu-
suttullu ilagisuugamikkit i-
migassamut, ikiaroornartu-
mut minnerunngitsumillu pi-
nerlunniarnernut pinaveer-
saartitsisuusarput. Meeq-
qammi nalunngilaat træneri-
tik tatiginartuusut angusa-
qartitserusuttuusullu.
Inatsisartunut Siumut
tunuliaqutaralugu
qinigassanngortittoq
Lars Jørgen Kleist
ASS./ FOTO-ARKIV: KNUD JOSEFSEN