Atuagagdliutit - 18.03.1999, Blaðsíða 14

14 • TORSDAG 18. MARTS 1999
ATU AG AG DU UTIT
IMMINUTILINNIARTITTOQ
KATUAMIPISORTAQ
- Ikinnerusunik tikisitsisoqartassappat inuit ilaasa poiitiki qimattariaqarpaat - uangalu
taamaaliorsimavunga, Katuami pisortanngortussaq Juaaka Lyberth oqarpoq
J_NJ
j-_t
JUAAKA LYBERTH
NUUK (LRH) - Politikerinik
pikkorissorpassuaqareerpoq,
inuilli kakkattut amigaati-
gaavut ingerlatsilluarsinnaa-
sut, Karl Johan Lyberth -
Juaakamik taaneqartarnermi-
gut ilisimaneqarnerusoq o-
qarpoq.
- Qularutiginngilara nuna-
mi maani sorpassuit sukka-
nerusumik piviusunngortin-
neqarsinnaasut, politikerit ta-
korluugaqartartut politikeriu-
nerminnit tunuartuuppata,
suliniuteqarlutillu takorluuk-
kat piviusunngortinneqarnis-
saannik. Politikerit politike-
riunertik qimattariaqarpaat,
suliassat ingerlanneqarsin-
naaqqullugit.
- Politikikkut anguniakka-
vut takorluukkavullu piviu-
sunngortinneqassappata, su-
liassat piviusunngortinneqar-
tussatut kissaatigisat pimoo-
rullugit sulissutigineqartaria-
qarput. Amerlanerusut suli-
niuteqarnermik aallartitsisa-
riaqarput. Taamaattumik po-
litikeriuneq qimassimavara,
Juaaka oqarpoq, Katuami pi-
sortassatut toqqarneqaqqam-
mersoq. Tamanna pissaaq
majimi, maannakkut pisortaq
Jan Kløvstad aallarpat.
Naasut seqinerlu
Juaakap nuliatalu Asiip i-
naanni Nuussuarmi Nuup ti-
maaniittumi issiavugut. Ini
nuannersoq, seqernup qin-
ngorneri kusanartut igalaak-
kut seqersimatillugit, pin-
ngortitamullu kusanartor-
suarmut isikkiveqarluta.
Inimi igaffimmut atasumi
naasorpassuaqarpoq.
- Qinersinerup kingorna
illorput naasorpassuamik u-
likkaarpoq, Juaaka nassuiaa-
voq.
Naasulli naasulivinniittut
tassaapput Juaakap Katuami
pisortassatut toqqarneqarami
tunissutisiai. Tamanna sioq-
qullugu inimi naasoqarmat
pissutaavoq nulia Asii
Chemnitz Narup 16. februar
Juaaka taamatut ilisarisimaneqarpoq.
Juaaka, som vi alle kender ham.
IA sinnerlugu Inatsisartunut
qinigaammat.
Juaaka nassuiaavoq nulia-
mi kommunalbetyrelsimut
ilaasortaaqatiginera akornu-
tissaqanngitsoq, naak partii-
mut allamut ilaasortaagaluar-
toq. Soorlu taama pisoqarsi-
masoq Juaaka Nuup kommu-
nalbestyrelsianut Siumut sin-
nerlugu ilaasortaammat, A-
siilu IA-mut ilaasortaalluni.
- Inuup nammineerluni qi-
nigassaqarnerata ataqqine-
qarneranut tamanna tunngas-
suteqarpoq, Juaaka nassuiaa-
voq, angajoqqaat sulilluartut
partiinut assigiinngitsunut
ilaasortaagaluartut ilaquta-
riinnguani akerleriinnermik
pilersoqartannginnera pillu-
gu. Juaakka Asiilu marlunnik
meeraqarput, tassaappullu
Suluk 13-inik ukiulik aamma
Kimmernaq arfineq-marlun-
nik ukiulik.
Katuami pisortaq
Immaqa amerlasuut Juaaka
Lyberth-ip Jan Kløvstad-
imik majip naalernerani aal-
lartussamik Katuami pisorta-
tut taarsiinissaa pissusissa-
misoortutut toqqaanertut
isumaqarfigisinnaagaluaraat,
taamaattoq Juaakap taamatut
atorfeqarnissani kissaatigi-
nerlugu qularutigisimavaa.
1995-imili Katuap ammar-
neqarnissaa ukiumik ataatsi-
mik sioqqullugu Juaaka kul-
turikkut illorsuarmi pisussa-
nik aaqqissuussisutut atorfe-
qarpoq.
- Sivisuumik eqqarsaatigi-
simavara atorfimmut qinnu-
teqassanerlunga, Juaaka o-
qarpoq.
- Qularnermik qinnuteqar-
fissamut killissarititaq qaa-
ngiutilersoq aatsaat qinnute-
qaatiga tunniuppara.
Juaakap soorunami ator-
fimmul qinnuteqarnissani
nuliaminik Asiimik sivisuu-
mik oqaloqatigiissutigisarsi-
mavaa.
- Ilaatigut tamanna qunu-
narsinnaavoq, aammali pis-
sanganarluinnarluni, toqqar-
neqarnini sap. akunneranik
ataatsimik qaangiuttoq taama
oqarpoq.
- Qununarsinnaavoq kik-
kut tamarmik Katuaq nakku-
tiginiarmassuk - tassami Ka-
laallit Nunaanniinnaanngit-
soq Katuaq isiginiarneqar-
mat. Nunanit Kalaallit Nu-
naata avataaniittunit - pi-
ngaartumik nunanit avannar-
lernit - Katuaq annertuumik
isiginiarneqarpoq. Aamma-
lumi kulturikkut illorsuup
anguniagassai qaffasissoru-
jussuupput. Katuap taamatut
isiginiarneqarnerujussua u-
annut qununarsinnaavoq, i-
luatsittumillu ingerlaannar-
nissaata eqqarsaatiginera qu-
nuarsinnaalluni. Atorfim-
mullu qinnuteqarnavianngi-
langa tamanna unamminartu-
tut isiginngitsuugukku. Qu-
larutiginngilaralu maannak-
kut sulisut ikiortigalugit i-
luatsittumik ingerlatsineq
ingerlatiinnassallugu, Juaaka
oqarpoq.
Imminut ilinniartittoq
Kinaavalu taanna Karl Johan
Lyberth, Kalaallit Nunaata
kulturikkut illorsuani 31. maj
pisortaalersussaq?
Nammineq ima oqarpoq:
- Imminut ilaginnaajuma-
nani tamaviaartartutut immi-
nullu ilinniartissimasutut taa-
jumavunga.
Karl Johan Lyberth 46-nik
ukioqarpoq Uummannamilu
inunngorsimalluni. Taama-
nikkullu pisarnertut meeqqat
qallunaatut ilinniassallutik
Danmark-imut aallartinne-
qartarmata, Juaaka 13-inik
ukioqarluni aallarpoq. Juaa-
kallu suli mikisorsuulluni
aqutsineq, aaqqissuussineq,
pilersaarusiornerlu ilisimaa-
risimavai.
- Uanga pinnguamissarput
aaqqissuuttarsimavara. Allat
oqaluttuuttarpakka qanoq i-
liussasut. Taamaattumik aaq-
qissuussineq inuunerma ilas-
saviatut isigisarsimavara.
Taamaattumik pissusissa-
misoorpoq Juaaka ukiumi
ataatsimi Ballerup-imi naju-
gaqareerluni 1964/65-imi
Nuummi realskole-mi atua-
lerami nipilersornerup iluani
pingaaruteqamerulermat.
- Taamanikkut nipilersor-
tartut kakkannerit qitittuni
nipilersortarput. Siullermik
nipilersortartut unammisin-
neqartarput kakkannersior-
neqarlutik, kingornagullu qi-
tittuni nipilersortinneqartar-
lutik. Edvard Danielsen-ilu
siullermeerluta unammeqa-
taagatta kingullersaagunar-
pugut. Kisiannili 2. real-imi
atualeratta kakkannerulersi-
mavugut, Beatles-ikkut, Bee
Gees-ikkut allallu taamanik-
kut atortagaat qitittuni ator-
tarlugit.
Aliikkusersuisartoq
Realskole-milu atuartilluni
Juaakap guitarerneq iluamik
ilinnialerpaa. Meeraatillunilu
supputaasaq ilinnialersima-
galuarpaa, iluatsinnaguli.
- Meeraagatta nivinngaa-
viit atorlugit guitarertarpu-
gut, anaanamalu supputaasa-
mik 90 koruunilimmik tu-
nimmanga supputaasarsinna-
asutut supputaasarniartar-
punga. Kisiannili supputaa-
sarsinnaanngilanga. Real-
skole-mi atuarnitta nalaani
pikkorissunik ilinniartitsiso-
qarpugut. Angajulliit nukar-
lernik ilinniartitsisarlutik.
Erik Hammeken-ip guitari-
mik patitsinemik pingasunik
ilikkartippaatigut, taamaalil-
lutalu guitarerneq ilinniar-
parput. Taamanikkut kikkut
tamarmik nipilersortarmata.
Realskole-mi atualernissara
sioqqullugu ittuutoorujus-
suuvunga, qitittunili nipiler-
sortalerama ittoortarunnaar-
punga.
Guitarili kisiat atorlugu a-
liikkusersuineq ajorpoq. Ilin-
niartitsisuat aliikkusersuusi-
assamik sanasimavoq, sak-
kortuallaarmalli takutinnis-
saa taamaatinneqarpoq, al-
lanngortinneqarlunilu quia-
saarusiatut, Nuummi inuu-
neq pillugu.
- Linie 3-kkut aliikkuser-
suisarnerannut assingusu-
mik.
Juaaka aallaqqaasiutissa-
mik sanaqquneqarpoq, kisi-
miillunilu aliikkusersuineq
aallartillugu erinarsorluni.
- Siullermeerlunga taal-
liorlungalu erinarsuusiorpu-
nga.
Erinarlu nuannarineqarlu-
arpoq.
- Inuimmi ersaartaapput.
Ilinniartitsisoq
Juaaka realskole-mi soraa-
rummeernermi kingorna eq-
qarsarpoq ilinniartitsisun-
ngorniarniarluni. Qularuti-
ginngilaa rektori isumaqati-
gisimallugu 3. real-imi atuar-
nermi kingorna højskole-
meereeruni Ilinniarfissuarmi
atualerniarluni.
- Allat Ilinniarfissuarmi
atualernissaminnik allagarsi-
salermata paasivara uanga
ilinnialersussaananga. Rek-
tor-imik isumaqatigiissutiga
atorsinnaagunanngilaq. Taa-
maattumik ukioq ataaseq
Juaaka atsiunneqarpoq a-
taatami arnaminit ataataa-
nut Karl Lyberth-imut,
Maniitsumi umiarsuali-
vimmi formand-imut,
aamma Johan-imut arnami
akkaanut. Ilaqutaasa real-
skole-milu atuaqataasa
Karl Johan Kaalimik taa-
sarpaat. Uummannamili
Karl Johan-ip 1951-mi i-
nunngorfigisaani angutaa-
ta arnaminit ataataa Karl
Maniitsumeersoq ilisarisi-
maneqanngilaq. Uumman-
narmiopassuilli Karl Jo-
han-ip amaata akkaa Johan
ilisarisimavaat. Taamaat-
tumik meraammat. amer-
lanerit taasarpaat Kaali-
Juaat. Pinnguarnermik i-
laanni ikinngutaa Knud si-
unnersuuteqarpoq Kaali-
Juaat taaneqartalissasoq
Juaa-Kaq - taannalu ateru-
serilerpaa - q peerlugu.
Juaakap aqqi allanngor-
tissimanngilaa. Suli Karl
Johan Lyberth-imik ate-
qarpoq, kisiannili eqqu-
miitsuliortutut politikeri-
tullu Juaaka-mik taaneqar-
tarluni.
Uummannamiippunga, umi-
arsualivimmilu sulillunga.
Juaakap radiu tusarnaas-
sallugu nuannarilluarpaa.
Tassani kulturikkut pingaa-
rutillit Frederik Nielsen,
Hans A. Hansen, Ole Brandt,
Hans Lynge, Ulloriannguaq
Kristiansen allarpassuillu tu-
sarnaartarpai.
- Inuit taakku tamarmik
tarnikkut, kulturikkut, ki-
3. marts tamanut nalunaarutigineqarpoq Juaaka Lyberth
katuami pisortanngussasoq. Jan Kløvstad majip naalerne-
rani aallartussaq taarserlugu.
3. marts blev det offentliggjort, at Juaaka Lyberth bliver
næste direktør for Katuaq. Han overtager stillingen efter
Jan Kløvstad, som rejser fra landet i slutningen af maj.
ASS./ FOTO: LOU1SE-INGER KORDON