Atuagagdliutit - 18.03.1999, Blaðsíða 15

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 18. MARTS 1999 • 15
1975-ip missaani. Erinarsortartoq inuusuttoq radiukkut tusarneqartarnermigut
nuannarineqalereerpoq. »Sinigit meerannguaq« 1974-imili nuna tamakkerlugu
nuannarineqarlualereerpoq.
Omkring 1975. Den unge lovende sanger har allerede haft en succes i radioen.
I 1974 var »Sinigit meerannguaq« nemlig en landeplage.
naassutsikkut allarpassuarti-
gullu tunniussaqarsimasut -
minnerunngitsumik inunnik
isiginninnermik paasinnittar-
nermik, akuersaarnermik,
akaarinnilluarnermik nutaa-
nullu ammasuunermik - ra-
diu aqqutigalugu innuttaasu-
nut tunniussisarput. Tamatu-
munnga atatillugu taallior-
neq, atuakkiorneq allatigullu
eqqumiitsuliorneq uatsinnut
tunniuppaat. Taamaattumik
radiumi sulilernissaq Juaaka-
mut pilerinartuuvoq, Uum-
mannamilu ilinniartitaaner-
mut siunnersuisumi kajumis-
saarmani teknikeritut ilin-
niartussatut qinnuteqaqqullu-
ni, taamaaliorpoq ilinniartun-
ngorlunilu.
Juaaka 1972/1973-imi
Nuummut uterpoq. Tekni-
keritut ilinniarneq ukiunik si-
samanik sivisussuseqarpoq,
ilinniarninili naammassin-
ngilaa.
- Nuanniinnermik. Oqqar-
liomerit qiortameri suliaris-
sallugit kissaatiginngilara.
Qiortaajuarluni, qiortaajuar-
luni qiortaajuarluni... Naag-
ga, allamik suliassarsiortaria-
qarpunga. Taamanikkullu
meeqqanut erinarsuutinik sa-
nasalereersimavunga.
Meeqqat erinarsuutaat
Juaakap meeqqanut erinar-
suusiorneq soqutigerujus-
suanngikkaluarlugu meeqqa-
nut erinarsuusiortalerpoq.
Tamannalu nalaatsornikkut
pivoq.
- Helene Risager perorsaa-
sunik ilaqarluni aallakaati-
tassiortarpoq, meeqqanut eri-
narsuutinik saqqummiussi-
sarlutik. Ullut ilaanni erinar-
suummik amigaateqalerpoq,
nalunngilaalu guitarertartu-
nga. Aperaangalu meeqqanut
erinarsuummik sanasinnaan-
nginnersunga. Taamaalioru-
suppungalu. Taamanikkut
Radiup Qaqqaani Illumi
ullup-qeqqasiorpunga. Neri-
tillunga taallartassaa eqqar-
saatigaara, radiohusimullu
uterama meeqqanut erinar-
suummik sanareersimavu-
nga.
Tamatuma kingorna eri-
narsuusiortarneq aallartil-
luarpoq.
- Taamatumalu nalaani
»Sinigit meerannguaq« sana-
vara. Nammineerlunga im-
miuppara. Siullermik erinar-
soriarlugu, tullianik qallerlu-
gu tulleerlugu. Taamanikkut
taamaaliortoqarneq ajorpoq,
erinarsuusiaralu nuannarine-
qartorujusuuvoq. Tassami
1974-imi nuannarineqarner-
saalluni. Taamaattumik tek-
nikeritut ilinniarunnaarnis-
sara aalajangiukkakku 1974-
imi Uummannamut uterama
nuannarineqartorujussuuvu-
nga.
Taamatut nuannarineqale-
reerluni Juaaka Grenå-mut
HF-eriarpoq.
- Sinigit meerannguaq nu-
na tamakkerlugu nuannarine-
qartorujussuuvoq. Inuit isu-
maqarput tupinnarluinnartoq
inuk ataaseq erinarsuinnarlu-
nilu ataatsikkut tulleersin-
naammat, Juaaka illarluni
oqaluttuarpoq.
Juaakap Danmark-imiitil-
luni erinaq taanna nutarterlu-
gu sanavaa, erinarlu »Anaa-
na« aapparalugu nuannarine-
qarluarluni.
Juaaka fjemsyn-ikkut aal-
lakaatinneqarpoq, aatsaallu
tusaamaneqarlualerpoq.
- Kalaaleq qallunaat fjern-
syn-iatigut aallakaatinneqar-
simaguni aliikkusersuisussa-
tut piumaneqartorujussuan-
ngortarpoq, Juaaka nassuiaa-
voq. Ukiuni tulliuttuni Dan-
mark-imi nunanilu allani an-
nertuumik angalasarpoq ni-
pilersoriarluni, Kalaallit Nu-
naallu pillugu oqalugiartarlu-
ni.
Inuusuttut pikititsinerat
Ukiuni taakkunani Kalaallit
Nunaanni Danmark-imilu
kalaallit inuusuttut sakkor-
tuumik pikititsipput.
Pisoqarfinni Juaaka ilaa-
sarpoq - Aasivinnik ingerlat-
sinemi, Kalaallit Inuusuttut
Siunnersuisoqatigiivini, ka-
laallinullu inuusuttunut aaq-
qissuussinemi tamani.
Taamanikkullu Asii naa-
peqqippaa. Realskole-mi a-
tuartillutik peerariissimap-
put, maannakkullu Danmark-
imi imminnut naapeqqipput.
Marluullutik ilinniarnertuun-
ngorniatut atuarput. Asii
inatsisilernermik Juaakalu
eskimolog-itut atuarluni.
- Taamanikkut Aqqaluk
Lynge Kalaallit Inuusuttut
Siunnersuisoqatigiivini siu-
littaasuulluni uagut inuusut-
tut kajumissaarpaatigut nu-
natsinnut angerlarluta suleru-
sunnerput takutikkiartoqqul-
lugu. Asii uangalu taamaali-
orpugut. Ukiumili ataasiin-
narmi, taava ilinniarnertuun-
ngorniarfimmut uteqqippu-
gut.
Juaakap soraarummeernis-
saminut suliassami pingaar-
nersaat naammassinngitsoor-
paa, kisiannili inuiaqatigiit
nagguiinik ineriartorneran-
nillu ilisimatusamermi aam-
ma inuup inuiaqatigiillu pis-
susiinik ilisimatusamermi
exam.art.-itut imminut taa-
gorsinnaasinnaalluni.
- Taamanikkut ukiut piso-
qarfiunermik, suliami pi-
ngaarnersaannik naammas-
sinninnginnerminut tamanna
nassuiaatigaa.
Juaaka suliami ilaattut
meeqqat erinarsuutaannik
saqqummersitsivoq, taannalu
ullumikkut CD-nngorlugu
pisiarineqarsinnaavoq, oqa-
luttartullu nuutaani Qullissat
Aasivik 75-imi immiusseqa-
taalluni. Aasivimmik iller-
suisuuvoq, Anisami suleqa-
taalluni (Kalaallit Nunaata
EF-imut ilaasortaajunnaar-
nissaanut suleqatigiiffimmi),
minnerunngitsumillu nipiler-
sorneq Kalaallit Nunaallu
pillugu oqalugiartarneq i-
ngerlattarpai. 1984-imilu
angalalluni aliikkutassiaq
Oqaluttuat minutsinik 45-nik
marlunnik immikkoortortalik
aliikkusersuutigisarlugu. As-
sit seqersittakkat atorlugit
isiginnaagassiaq nipilersor-
nertalik, qallunaatullu alla-
gartalersorneqarsimasoq.
Angerlarumasoq
- Taava angerlarumallerpu-
nga.
Tupinnanngilaq Juaaka
angerlarusulermat. Assii er-
nertik ilagalugu angerlareer-
simavoq, kisiannili alianartu-
mik meeraq tanna toqukkut
annaavaat.
Juaaka Kalaallit Nunaan-
nut uterami partiimi Siumu-
mi allatsitut sulilerpoq 1978-
imi.
1989-imi Juaaka Emil Ro-
sing-imut kommunalbesty-
relsimut qinigaasumut ki-
ngoraartissaavoq siulleq.
Emil Rosing neqeroorfigi-
neqarpoq Nunatta Katersu-
gaasiviani Allagaateqarfiani-
lu pisortanngoqqullugu, taa-
rnalu kommunalbestyrelsi-
mut ilaasortaanerminit tunu-
arluni.
- Alianartumillu borgmes-
ter Kunuk Lynge toquvoq.
Tamatumalu kingorna borg-
mesterip taartissaasa aappa-
attut ivertinneqarpunga, arla-
leriarlungalu borgmesterius-
arlunga.
1994-imi qinersinissap tu-
ngaanut Laannguaq Lynge
aamma Juaaka borgmesterin-
ngorniullutik tamaviaarput.
Eqqarsaatigissallugu puigor-
paat Agnethe Davidsen,
taakkunannga taaguunneqar-
nerulluni qinigaasoq, tamatu-
malu kingorna borgmesterin-
ngortoq.
Juaaka 1995-imi Katuami
pisussanik aaqqissuussisartu-
tut qinnuteqarpoq atorfmit-
sinneqarlunilu. Isumaqara-
milu taamatut suliaqarner-
mut politikeriuneq naleqqu-
tinngitsoq, kommunalbesty-
relsimi sulinerminit tunuar-
poq.
- Nutaanik angisuunillu
ineriartitsissagaanni piffissaq
tarnerlu tamaat atorneqarta-
riaqarput. Taamaattumik po-
litikeriuneq inissaaruppoq,
Juaaka oqarpoq, qasuerser-
tartoq mamartunik nerisas-
siorluni, atuarluni, immakkut
angalalluni, nipilersorluni,
filmimik nuannersumik isi-
ginnaarluni nutaarsiassanillu
malinnaalluni, imaluunniit
ilaquttani ilagalugit.
Juaakap arnaa Louise talerperleq, Juaakallu ajaa Kathrine
Uummannami angerlarsimaffimmi.
Juaakas mor, Louise, til højre sammen med søsteren,
Juaakas moster Kathrine i hjemmet i Uummannaq.
NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVATFOTO