Atuagagdliutit - 10.08.1999, Blaðsíða 7

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 10. AUGUST 1999-7
Toqutaanissamik
naviasaameqartoq
Tunuminit aallaatinnissaminik ilisimatuaannarsimasoq.
Uippallernaveersaarnerup isumatusaarnerullu inuit
arlallit inuunerat annaakkaa
Pisoq amiilaamartoq pivoq Tasiilap avannaa'tungaani, »Akilliip Kuuata Tungaanut« eqqaani.
Den mareridtagtige hændelse fandt sted nordfor Tasiilaq, ved »Akilliip Kuuata Tungaanut«.
Otto Ignatiussen-ip suliani
aallunniaraluarpaa, kisiannili
ataasinngormat kingullermik
unnuakkut tupannartumik
naalliunnartumillu misigisa-
qarnini eqqaajuaannarlugu.
Nal. akunneri pingajuat avil-
lugu sivisutigisumik toqutaa-
nissani arlaleriarluni ilimagi-
sarsimavaa, angummit 24-
nik ukiulimmit sallunaveeq-
qutitut tigummisaanermini.
Angutip 24-nik ukiullup Ot-
to, nukappiaqqat marluk ta-
komariallu østrigimiut mar-
luk pinngitsaalisimavai ani-
ngaasaatiminnik tuneqqullu-
ni.
Otto Ignatiussen-ip illumi
silataa qalipakkaa sisaman-
ngormat ualikkut AG-meer-
sumit oqaloqatigineqarpoq.
- Suli tupassimaqaanga,
pujortullu ittumik kaajallan-
neqarsimanittut ittumit ataa-
sinngormalli misigisimasan-
nik qaangiiniarsaralunga.
- »Akillip Kuuata Tungaa-
nut«-mi tupermi kisima un-
nuivunga, ullaassakkut sisa-
mat missaanni itertinneqara-
ma toqqup silataani hallor-
tortumit, Otto Ignatiussen
40-nik ukiulik oqaluttuarpoq.
- Sila kiammat ippemanut
assiaqut kisiat matoqqatippa-
ra. Siullermik ersinermik mi-
sigisimasaqanngilanga, naak
angut qoorortuumik Sako-
mik nassaraluartoq. Paasi-
gakkuli angut aalakoortoq
ersinera takkuppoq. Aala-
koorujussuanngilaq, isuma-
qarpungalu pisoq tamaat eq-
qaamasimassagaa. Cigaritsi-
mik qinuvoq, eqqissillunilu
pujortarlugu.
- Aallaqqaataani iluamik
oqaaseqanngilaq, oqaluttuar-
lunili aqissemiamiarluni. Tu-
pigisimavara qoorortuumik
taama sakkortutigisumik
aqissemiamiarmat.
Nuna sajuttoq
Ottop oqaluttuani amiilaar-
nartoq nangeqqippaa, oqalut-
silluguli tassanngaannaq
qanngorujussuarpallappoq.
Tusagassiortup isuma siulleq
tassa gasimik qaartoortoqar-
toq. Illunit qanitaaniittunit
inuit aniapput, paasiumallu-
gu susoqamersoq. Kingunin-
ngua suut tamarmik eqqis-
sinarseqqipput. Nunaana sa-
juttoq ilaannikkut Tasiilami
misigineqartartoq.
Eqqannguanut aallaasoq
Qanngorujussuarnerup ki-
ngoma Otto nipangersimaq-
qaariarluni misigisani erloqi-
nartoq nangillugu oqaluttuar-
poq.
- Angut pujortareerami isi-
gisinnaanngisannut tarrip-
poq. Skuukka ateriarlugit
emumallunga tupermit ani-
vunga. 24-nik ukiulik inger-
laannaq takuara, qoorortuu-
mik umeraanga.
- Nunamut tingivunga,
kuunnguullu ungasinngitsu-
miittup tungaanut assakaa-
lerlunga. Qanngorpallak tu-
saagakku malugaara aqerloq
eqqannut nunamut tuttoq.
Isumaqarpunga tassa nagga-
tissara takkuttoq, taamatulli
pisoqartillugu neriunneq qa-
norluunniit annikitsigisoq
pigineqartarpoq. Allatut ili-
ornissara aalajangiukkakku
uissuuummisinniarlugu tu-
ngaanut aallarpunga. Sivi-
nganikkut qummukarlunga
aperaara ilumut aalajangiusi-
maneraa inummik toqutsinis-
sani. Akinngimmat oqarfi-
gaara allanik ilaqarlunga qa-
nittumiittullu. Naak kisimiik-
kaluarlunga.
- Ilakka pikaniipput, oqar-
punga, angullu unikaallap-
poq. Taava sapiiserlunga 24-
nik ukiulik tunullugu nuna-
mut ingippunga, qoortuumil-
lu aallaaqqippoq niukkut eq-
qungajallunga.
24-nik ukiullup Otto Igna-
tiussen-imik tupaarineraniit
nukappiaqqat marluk tak-
kunnissaasa tungaanut nal.
akunnerata aappaata affaa
ingerlavoq. Piffissaq ersiner-
mik ulikkaartoq, Ottollu na-
lullugu qanoq ilinerani toqu-
taassanerluni. Tamatuma i-
ngerlanerani angut arlaleriar-
luni qoorortuumik aallaasar-
poq, tamarmillu Ottop eq-
qaanut nunamut tuttarput.
Nukappiaqqat marluk
- Arfemup qeqqata missaani
nukappiaqqat marluk tungit-
sinnukartut takuakka. Eqqis-
siallappunga, ammali nukap-
piaqqat qanoq pineqamissaat
ernumassutigalugu. Nukap-
piaqqat takkummata ape-
raakka sumunnalemersut, a-
kippullu kuummut eqalunni-
alerlutik. Taamaalinerani a-
ngut qoorortuulisartoq 15
meterinik ungasissusilim-
miippoq. Pasinnippaluttoru-
jussuuvoq, qanillattorluta nu-
kappiaqqallu apersorlugit qa-
noq oqarsimanersunga.
- Tassanngaannaq qallu-
naatut ima oqarfigaatigut: -
Sallunaveeqqutitut tigum-
missavassi, arlerliarlunilu
tungitsinnut aallaasarluni.
Imminut naalalluinnaqqu-
voq, oqarlunilu arlarput to-
qutaassasoq.
- Naalakkerpaatigut pisoq-
qulluta. Nukappiaqqat siulli-
utillugit, kingulliusunga qoo-
rortuumik silugussimallu-
nga. Aallaavoq eqqungajal-
lunga. Nukappiaqqap aappaa
tunummut qiviapallappoq,
ilisimagisimagunarlugu nu-
nami orloqqallunga toqunga-
sunga takussallunga. Tama-
tuma kingoma sanitsinnut ar-
laleriarluni aallaasarpoq.
Nipit allat tusaagaat
Kinguninngua angut 24-nik
ukiulik unippoq. Sissamit
nipimik tusaasaqalerami.
- Nukappiaqqap aappaa
14-inik ukiulik oqarfigaa kif-
farilerlugu. Oqarfigaanga
qarliikka piissagikka, nukap-
piararlu naalakkerlugu ani-
ngaasaqamersoq kaasarfissi-
oqqullugit.
- Qarliikka ateqqikkakkit
naalakkerpaatigut takomariat
toqqata tungaanut aallassasu-
gut. Ajorluinnartumik misi-
gisimavunga, ilimagigakku
arlarput toqutaassasoq.
- 24-nik ukiulik toqqup tu-
ngaanut aallaavoq, tupeq u-
niulaarlugu, aappassaanillu
aallaagami takornarissap
aappaa eqqungajappaa. Ta-
matuma kingoma »kiffani«
naalakkerpaa takomariat or-
neqqullugit. Aningaasaataat
tamaasa tigoqqullugit. Tu-
permit 25 meterinik ungasit-
sigisumiippugut. Takorna-
riap aappaata aningaasivini
nukappiaqqamut tunniuppaa,
24-nilIi ukiullup imai naam-
maginngilai. Nunat allamiut
aningaasaat piumanngilai.
Qallunaat aningaasaat piu-
mallugit.
- Toqqup tungaanut aallar-
pugut, 24-nik ukiullup takor-
nariat silugussimagai.
- Takornariallu ersisoru-
jussuupput, pissutissaqara-
mimmi. Nallinaqaat isigalu-
git nunamut palloriarlutik
sissap tungaanut assakaalera-
mik. Erloqeqatigaakka.
Otto Ignatiussen-ip oqa-
lunnini kipigallarpaa, aner-
saammemjussuarluni, eqqar-
saatini iluarsaanniarlugit.
- Aallaasersortup nukap-
piaqqap aappaa naalakkerpaa
takomariap aappaata ani-
ngaasivia aaqqullugu, apeq-
qullugillu immiaaraateqar-
nersut. Nukappiaqqap ani-
ngaasivik oqqussaa qallunaat
aningaasaannik 2.000 korau-
nit sinnilinnik østrigimiullu
aningaasaminiinik imaqar-
poq. 24-nik ukiulik aningaa-
sanik takugami qiimmappoq,
ikinngutiginialerlungalu.
Narrannissaa piumanngin-
nakku isumaqatiginiartuu-
saalerpara.
1000 koruuninik tunigaa
- Nuannaarpaluttutut nipa-
qarlunga qujavunga 1.000
koruunit tunginnut igimma-
git-
- Sivitsulaartoq 24-nik uki-
ullup »kiffani« peqquaa ta-
kornarissap aappaata talii
qilersussagai. Takornariaq
nammineerluni qaannamin-
nit allunaasamik aallerpoq,
nukappiararlu qilersuisillu-
gu. Tamatuma kingoma 24-
nik ukiullup qoorortooq nu-
kappiaqqamut tunniuppaa.
Ingerlaannaq eqqarsarpunga
navianartorsiornitta kipitin-
nissaanut periarfissaqalerlu-
nga. Nukappiaraq aamma
taama eqqarsarsimassaaq.
24-nik ukiullup nukap-
piaqqap aappaa ikiortigalugu
takornarissap aappaata talii
qilersorpaat.
- Qilersuitillugit nukappia-
raq qoorortuumik tigumiar-
toq omilerpara, saakkakkulu
takuara tunginnut aallartoq.
Qoorortooq tigugakku misis-
sorpara, aallaariarnissamut
piareersimasoq. Inuulillara-
mali aatsaat taama annak-
kuummertigaanga. 24-nik
ukiulik ummiuppara, kisian-
ni soorunami aallaanissaa
eqqarsaatiginngilara. Paasi-
gamiuk kina naalagaalersoq
tuaviortupilussuanngorpoq.
Qimaagami eqaluttut sukka-
tigaaq.
Qiiaammertartoq
Takomariap aappaa isuma-
qarsimavoq Otto Ignatius-
sen-ip 24-nik ukiulik ikiorti-
gigaa, Ottolu qoortuumik ar-
saarlugu. Imaanut iginniale-
raa qanorpiaq pisoqarnera
nassuiaatigineqarmat igin-
ngiinnarpaa.
Tamatuma nalaani Otto
Ignatiussen qiiaammertar-
poq, eqqaagamiuk toqu qa-
noq qanitsigisimallugu.
- Tamatta immitsinnut eqi-
taarpugut, misigisimaleratta
navianartorujussuarmit an-
nalluta.
Immeqqikkaa
- Taamaalinerani qoorortooq
imaareersimavara, takoma-
rissalli aappaata qinnuigaa-
nga qoorortooq immeqqeq-
qullugu. Ersissutigigamiuk
24-nik qoorortuumik allamik
nassarluni utissasoq.
Tamatuma kinguninngua
24-nik ukiulik politiinit tigu-
saavoq. Sap. akunnerini sisa-
mani tigummigallagassan-
ngortinneqarluni. Unner-
luunneqarpoq ujajaasimasu-
tut, kiffaanngissusermik ar-
saarinnittutut, peqqamiiser-
luni navianartorsiortitsisima-
sutut kiisalu sallunaveeqquti-
tut tigummisaminut tallimaa-
sunut naviasaarisimasutut.
Cubamiut namminer-
somerunerput isoraat
Danmark Kalaallit Nunaanni inuit pisinnaatitaaf-
fiinut unioqqutitsisoq, professori isumaqarpoq
KØBENHA VN(CSL)
Nunanut allanut sillima-
nissamullu politikkimik
killilersuinemp kinguneri-
saanik Kalaallit Nunaata
namminersomerulersima-
nera nunap inuiinut piler-
sitsiffiusumik kinguneqar-
sinnaanngitsutut isikko-
qarpoq.
Professori cubamiu Mig-
uel Alfonso-Martinez, FN-
ip nunat inuiinut ataatsi-
miititaliarsuata ataatsimii-
titaliaasa ilaanni ilaasor-
taasoq taama isumaqarpoq.
Cubamiut isomartorsiuini-
ni sapaatip akunnerani ki-
ngullermi Geneve-mi ataa-
tsimeersuarnermi saqqum-
miuppaa, nunat inuiisa pi-
sinnaatitaaffii pillugit pro-
fessorip nalunaarusiaa, qa-
ngaaniilli utaqqineqartoq
saqqummiunneqarmat o-
qallisigineqarlunilu.
Cubamiup taassuma uki-
ut arlallit ingerlanerini nu-
nat inoqqaavisa naalagaaf-
fiillu najugaasa akomanni
isumaqatigiissutit aaqqis-
suussinerillu allat misis-
sorsimavai. Nalunaarusiaq
kinguartinneqaqattaartuar-
simavoq, kisiannili saq-
qummersinneqarami aalas-
satsitsingaatsiarluni. A-
joraluartumilli imaminik
peqquteqanngitsumik.
Suliarinerlutaq
Amerikap kujataani avan-
naanilu pissutsit allaaseril-
luarsimagaluarlugit, Al-
fonso-Martinez-ip Asien-
imi Afrika-milu misissugai
isornartoqartorujussuup-
put. Allaammi oqaatigaa
nunani taakkunani nunat i-
noqqaavinik soqanngitsoq!
Aamma professorip Ka-
laallit Nunaata Danmark-
illu akomanni pissutsinik
misissueqqissaamera kuk-
kuneqartorujussuuvoq, i-
sumaqamarporlu Alfonso-
Martinez arlaleriarluni
Fidel Castro-p kommu-
nistiskiusumik aqutsinera
illersortarlugu politikkik-
kut oqariartuiiteqarnermit
allaanerujussuarmik saq-
qummiisarsimasoq.
Taamaalilluni oqarpoq
kalaallit apereqqaarnagit
namminersornerulerneq
atuutsinneqalersimasoq.
Aammattaaq professorip
cubamiup eqqarsamera
malillugu, Danmark-ip
Kalaallit Nunaanni nunap
inuiisa pisinnaatitaaffii
unioqqutippai, nunanut al-
lanut illersomissamullu
tunngasuni kalaallit nam-
minneq inuunerminnut ala-
jangiisinnaanerat killeqar-
mat.
Tamatumani allaat ka-
laallit aallartitaasa isomar-
torsiuinermi tunngavigine-
qartut sanngiippallaarne-
rarpaat, taamaammallu
»nunasiaatillit« qallunaat
suleqatigalugit akerliliissu-
tissamik aallartitaqarput,
cubamiut isomartorsiui-
nerat FN-imi politikkitut
ingerlaleqqunagu. Ataatsi-
meersuarnermit tusarfiit
aqqutigalugit oqaatigine-
qarpoq, Kalaallit Nunaat
Danmark-ilu kingusinne-
rusukkut Miguel Alfonso-
Martinez-ip nalunaamsiaa
sukumiinerusumik oqaa-
seqarfiginiaraat, tamatu-
malu aamma kingunerisin-
naagaa, professorip suliaa
amigartoq pillugu ataatsi-
moorluni FN-imut naam-
magittaalliuteqameq.
ASS7 FOTO: OLE G. JENSEN