Atuagagdliutit - 05.02.1981, Blaðsíða 11

AG
tunfssutit ardlaligssuit K'eKertarssuarme tuniussuneKarsimassut ilångutagssi-
ortuvta OKalugtuarå. ilaKutaffngoK iluénTnåungitsoK åmale pissortat tungånit.
ukiumut atausiardlune pissarneK maligdlugo timerssoKatiglgfit ukioK måna ti-
merssutdlåmangmik torKaisimåput. torKarneKartordlo tåssauvoK nukagpiaraK
12-inik ukiulik Lars Andersen DSP, tamatuma malungnautigssånik pokalimik
tunineKartOK. Lars Andersen sisorautinik arpangnerme ajungitdluinrtutut ilisi-
massauvoK. ardlaleriardlune Oiskop kangerdliumanerssuamiut sisorautinik u-
nangmigångata l'A kilometerimut 5 kilometerimutdlo ajugaussarsimavo«. ki-
salo nunavtine tamarmit aggersut unangmingmata 2 V4 kilometerimut ajugausi-
mavoK. kfsalo »Diskoløbet«-ime 2Vi åma 5 kilometerimut ajugauvoK. Lars
Andersen åssime Kutdlerme takunenarsinauvoK, tugdlianilo angajorKåminit å-
tarKfuminigdlo avatangerneKarsimavdlune. åtaixTua tåssauvoK igdloKarfiup a-
tarKinåumik igdloKarfingmioK Japhet Andersen. åssilisseKatausimavordlo tåu-
ssuma nulia.
utomait K'eKertarssuarmiut timerssortartut arssamik unangmisitsingmata G-
44-ip utomartai ajugåuput: iligfngne utorKaunertatut Frederik Mølgaardip po-
kale tiguvå. tåuna K'eKertarssQp igdloKarfiata borgmesterianit Mikkel Abra-
hamsenimit kommunep tuniussåtut isauneKarpoK.
tamåna iluagtitdlugo kommunalbestyrelsep tunissutit nersoringningniutaussut
igdloKarfingme nålagkersuinikut isumatigut åssigfngTårtut ingmik6rtortaKarffnit
tfkuarneKarsimassunut tuniussorneKarput. nersoringnissut aningaussauvoK
1500 krOniussoK. tunineKartut tåssåuput atarKinåumik igdloKarfingmiussoK Ja-
phet Andersen, piniartusimavdlunilo aulisartusimassoK Mads Broberg, siorna-
tigut kommunalbestyrelsemut ilaussortaK borgmesteriusimassordlo Thomas
Wille, sule måna peKatigfgfingne sulinermik autdlussissoK, kisalo igdlume ni-
ngio Gertrud Broberg agssagssornikut sulinermik ukiorpagssuarne ingminut
nersornartumik takutftarsimassoK. åssime atdlerme takuneKarsinåuput Tho-
mas Wille nulialo. (agdl. åss.: hda).
Ikke blot pfi det familiære område har det været gavernes tid i Qeqertarsuaq,
men også på det officielle plan.
Som en årlig tilbagevendende begivenhed har sportsforeningerne også i år ind-
stillet Årets Sportsmand 1980. Det blev den 12-årige Lars Andersen fra DSP,
som fik overrakt pokalen som Årets Sportsmand 1980 i Qeqertarsuaq. Lars An-
dersen er kendt som en særdeles god udøver af disciplinen langrend. Han har
flere gange været mester i Diskobugten i disciplinen 2 Vi og 5 kilometer lang-
rend. Han blev også Grønlandsmester i 214 kilometer løbet, løvrigt vandt han i
disciplinerne 2 V4 og 5 kilometer i Diskoløbet. Lars Andersen ses på det øverste
billede, og dernæst er han omflanket af sine forældre og sin granonkel, æres-
borgeren i Qeqertarsuaq Japhet Andersen og dennes hustru.
Old Boys i Qeqertarsuaq har holdt fodboldstævne, og det blev G-44s old boys,
som vandt kampen. Som nestor på holdet modtog Frederik Mølgaard pokalen,
der er skænket af Qeqertarsuaq kommune, af borgmester Mikkel Abrahamsen.
Ved samme lejlighed overrakte kommunalbestyrelsen hædersgaver i form af
kontanter til personer, der er indstillet af de politiske organisationer i byen.
Præmien var et kontant beløb på 1500 kroner. Præmierne blev overrakt til by-
ens æresborger Japhet Andersen, forhenværende fanger og fisker Mads Bro-
berg, tidligere medlem af kommunalbestyrelsen og borgmester Thomas Wille,
der stadig er aktiv i foreningslivet i Qeqertarsuaq, samt husmoder Gertrud Bro-
berg, kendt for det husflidsarbejde, hun gennem tiderne har lavet. På det
nederste billede ses Thomas Wille og hustru. (Tekst og fotos: hda.).
Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisuunerit eqqartuussutaat:
Namminersornerullutik
Oqartussat
akileraartitsisinnaatitaapput
Sakkutooqarfinni sulisut akunnermiliuttuata eqqartuussutip
Østre Landsretimut ingerlateqqinneqarsinnaanera ilimasaarutigaa
Kalaallit Nunaanni Namminer-
sornerullutik Oqartussat Thu-
iemi Kangerlussuarmilu sakku-
tooqarfinni sulisunik qallunaa-
nik akileraarsitsinissaminnut
pisinnaatitaalluinnarput. Qallu-
naat sulisut 1.100-inik amerlas-
suseqarput qallunaallu suliffiu-
taannit atorfinitsitaasimallutik.
Akileraartarnissaat Kalaallit
Nunaanni Eqqartuussisuunerit
(Grønlands Landsret) pinga-
sunngornermi januarip 28-ani
eqqartuussinikkut aalajanger-
paat.
1980-ime januarip aallaqqaa-
taani Namminersornerullutik O-
qartussat sakkutooqarfinni qallu-
naat sulisut akileraartittalerpaat.
1980-imi akileraarut immikkut it-
toq 13 procentiusoq atortinneqar-
poq nunamut tamarmut akileraa-
rummik 2 procentimik ilallugu —
tassa katillugu 15 procent. Taak-
ku naatsorsuinerit malillugit nu-
nap aningaasivia 20,4 miliuuninik
tunissavaat. 1981-imi nunamut
tamarmut akileraarut 2-mit 3 pro-
centimut qaffarneqarpoq, taa-
maalilluni qallunaat sakkutooqar-
finni sulisut akissarsiaminnit 16
procent nunap aningaasivianut a-
kileraartalissavaat.
Tamannali qallunaat sulisut
1.100-it naammaginngilaat. 1980-
imi Namminersornerullutik Oqar-
tussat Kalaallit Nunaanni Eqqar-
tuussisuunernut suliassanngor-
tippaat piumasaralugu sakkutoo-
qarfiit kalaallit akileraartarnerisa
avataaniiginnartinneqarnissaat.
Sakkutooqarfinni sulisut Nammi-
nersornerullutik Oqartussat aki-
leraarusiinissamut inatsisitigut
tunngavigisaat nalornisoornarto-
qartissimavaat.
Sakkutooqarfiit
Sorsunnersuup kingulliup nalaani
Amerikamiut Kalaallit Nunaanni
arlalinnik timmisartunut mittar-
finnik sanapput. Mittarfiit sakku-
tooqarfiuutigisut 1951-imi isuma-
qatigiissutikkut ataannarnissaat
aalajangiunneqarpoq. Isumaqati-
giissutip tamatuma sulisut akile-
raarsinnaatinngilai.
Akileraartarnermulli apeqqut
NATO-mi illersoqatigiissut isu-
maqatigiissutaanni kingumut ta-
manit oqallisigineqarpoq, taassu-
malu isumaqatigiissutinngorluni
inernera 1955-imi Danmarkimit a-
kuersaarneqarpoq atortussan-
ngorlugu. Isumaqatigiissut taan-
na NATO-mi »Piusunik isumaqa-
tigiissummik« (Statusoverens-
komst) taaneqartartoq malillugu
qallunaat Kalaallit Nunaanni a-
merikamiut sakkutooqarfiini suli-
sut akileraartussaapput.
Atorfinitsitaaneq
Qallunaat sulisartut Thulemiittut
Kangerlussuarmiittullu suliffe-
qarfinnit Danish Arctic Contrac-
tors (DAC)-mit Standard Electric
Kirk A/S-imillu atorfeqartitaap-
put. Taakku tamarmik amerika-
miunut sullissipput. Taamaalillu-
tik sulisartut qallunaat sulisitsi-
viinit atorfeqartitaapput ameri-
kamiut naalakkersuisuinit atorfe-
qartitaanatik.
Sulisartulli 1.100-usut taakku
erseqqissaateqarput Kalaallit
Nunaanni nalinginnaasunit allaa-
nerusumik inatsisitsigut pisin-
naatitaaffeqarlutik. Taamaalior-
nikkut sakkutooqarfinni sulisut
Kalaallit Nunaanni Inatsisartu-
nut qinersisinnaanatillu Qaanaa-
mi Sisimiunilu kommunalbesty-
relsenut qinersisinnaanngillat.
Kiisalu ikiuutit tungaatigut kom-
munet tungaannit ileqqoreqqusat
iluanni inissisimanngillat.
Eqqartuussut
Kalaallit Nunaanni Eqqartuussi-
suunerit (Grønlands Landsret) eq-
qartuussisuisa pingasuusut isu-
maqatigiissutit pineqartut mar-
luk nassuiartariaqarnerat isuma-
qatigiinngissutigisimavaat, kisi-
annili isumaqatigiissutigisima-
vaat Namminersornerullutik O-
qartussat tamakkiisumik inatsi-
sitigut akileraartitsinissaminnut
tunngavissaqartut.
Sakkutooqarfinni sulisut
1.100-usut akunnermiliuttumik-
kut eqqartuussivimmut suliassa-
mik tunniussisimasut eqqartuus-
sinerup inernerani Namminersor-
nerullutik Oqartussanut 15.000
kruuninik suliarinninnermi ani-
ngaasartuutinut matusissutissa-
nik akiliisussanngortinneqqar-
put.
Eqqartuussut
ingerlateqqinneqassaaq
Sakkutooqarfinni sulisut eqqar-
tuussutip ingerlateqqinnissaanut
sapaatip akunnerinik sisamanik
piffissaqarput. Ingerlatitseqqiffi-
gisinnaavaat Østre Landsret. Ka-
laallit Nunaanni Eqqartuussisuu-
nerit eqqartuussutaata inernera
tusarlugulu sakkutooqarfinni su-
lisartut akunnermiliuttuutitaat
Jan Kaare Petersen, Kangerlus-
suarmeersoq, oqarpoq eqqartuus-
sutip ingerlateqqinnissaanut aa-
lajangernissaq nalorninartoqan-
gnitsoq.
Sakkutooqarfinni sulisut Ka-
laallit Nunaanni Eqqartuussisuu-
nerit aalajangiinerannit Østre
Landsretimi aalajangiinissaq isu-
malluarfigineruaat. — Minnerun-
ngitsumik pissutigalugu Kalaallit
Nunaanni Eqqartuussisuunerni
eqqartuusseqataasut amerlanerit
inatsisilerituutut ilinniarsimana-
tik tiguinnagaanerat suliaminnilu
Namminersornerullutik Oqartus-
sanit atorfinitsitaasimanerat toq-
qissisimananngimmat, Jan Kaare
Petersen oqarpoq.
Atuarfiit
Kalaallit Nunaanni Eqqartuussi-
suunerit eqqartuussummik inaar-
saanerat ilaatigut naalakkersui-
sut siulittaasorigallagaannit
Thue Christiansenimit najuiffigi-
neqarpoq.
Thue Christiansenip isertorni-
anngilaa suliassap suliarinerane
Namminersornerullutik Oqartus-
sat imminerminnut iluarnerusus-
samik eqqartuussisoqarumaarne-
ra ihmagilluinnarsimagamikku.
— Kisiannili suli inivinneqarsi-
manissaa ilimaginngilarput. A-
merikamiut sakkutooqarfiini suli-
sut inatsisartunut kommunalbes-
tyrelsenullu qinersisarnerit pillu-
git qanoq iliuuseqassappata soo-
runami sulisut taakku l.lOOusut
Thulemilu Kangerlussuarmilu na-
jugaqartut oqalliseqatigiumaar-
pavut. Kisianni, Thue Christian-
sen AG-mut erseqqissaavoq,
Namminersornerullutik Oqartus-
sat tungaannit qinersisinnaanis-
samut tunngatillugu piumasa-
qaateqarsinnaaneq isummerfigi-
neqarsimanngilaq.
Aammalu ilumuunngilaq sak-
kutooqarfinni sulisut akileraar-
tarnerminnik iluaquteqartan-
nginnermik oqaasiat. Uanga pi-
sortaaffigisanni, tassa kulturi-
mut atuartitsinermullu tunnga-
sumi Namminersornerullutik O-
qartussat Kangerlussuarmi Thu-
lemilu atuarfinnik ingerlatsiner-
mut akiliisarput, Thue Christian-
sen oqarpoq. Kangerlussuarmi a-
tuarfeqarpoq 35nik atuartulim-
mik, taakku marlunnik ilinniartit-
sisoqarput ataatsimillu ilinniar-
titsisutut ihnniarsimanngikkalu-
artumik ilinniartitsisoqarlutik.
Atuarfik taanna 198limut ani-
ngaasartuutissat eqqarsaatigalu-
git 600.000 kruuninik aningaasar-
tuutaasussatut naatsorsuuti-
gaarput, Thulemili atuarfimmi a-
tuartut marluupput ilinniartitsi-
sutullu ilinniarsimanngikkaluar-
luni ilinniartitsisuusoq ataaseq,
taanna ukioq manna 130.000
kruuninik aningaasartuutaas-
saaq.
Soorunami tamanna sakkutoo-
qarfinnit akileraarutinut tamak-
kiisumik atuinerunngikkaluar-
poq, Thue Christiansen oqarpoq,
kisianni nunatsinni inuiaqatigii-
aartut tamarmik immikkut akile-
raarutitik kisimik atorneq ajor-
paat. Soorlu assersuutigineqar-
sinnaapput Ivittut, Nuuk Uum-
mannarlu. Taakku ukiut tamaasa
aningaasanik miliuunikkaartunik
kommunenut allanut akihuteqar-
tarput akileraarutit assigiissaar-
neqarnissaat pillugu.
Østre Landsret
Tusagassanik aaqqissuinerup
naanerani eqqartuussutip Østre
Landsretimut ingerlateqqinne-
qarnissaa suli aalajangerfigine-
qarsimanngilaq. Taamaattoqas-
sappat taava ukioq ataaseq eq-
qartuussinerup tulliup inernissaa
utaqqisariaqassaaq. Tamatumalu
kingorna taassuma eqqartuussi-
nera suli eqqartuussiviit quller-
paartaannut Højesteretimut i-
ngerlateqqinneqarsinnaavoq. Ki-
sianni qallunaat sakkutooqarfin-
ni sulisut 16 procentimik akile-
raartarnertik tassa nangiinnar-
paat. -urt.
Gevinster for ca.
290.000 kr. i
Grønlandslotteriet
Den samlede gevnstsum i •> Grøn-
landslotteriet« er i år ca. 290.000
kr. Lotteriet starter 30. januar.
Tidligere gik overskuddet fra lot-
teriet udelukkende til grønland-
ske børn. For fremtiden er formå-
let udvidet til at omfatte både
vanskeligt stillede grønlandske
børn og unge. Dette er en følge af,
at hjemmestyret har overtaget
»Foreningen Grønlandske Børn«s
børnehjem i Grønland.
Lodsedlerne koster 5,00 kr. pr.
stk. Blandt hovedgevinsterne er
en personbil, en drømmerejse til
Grønland for to personer, farve-
TV, musik-anlæg m.v.
11