Atuagagdliutit - 05.02.1981, Blaðsíða 19

— isumaKarpunga erKarsardlu-
ardlune suleKatigigdlunilo ilua-
mik taigdsersuissoKarsinaussoK,
Robert Petersen OKarpoK. — s6r-
dlo ukiarme illniartitsissut mate-
matikimut tungassunik kalåtdli-
sut OKausertalersueKatigi'gput, i-
sumaKarputdlo ajungitsunik a-
ngussaKardlutik.
Robert Petersenile OKarpoK o-
Kautsinik nalunaerssuinermingne
taigdtinik nutånik sujunersute-
Karnavérsårdlutik, tåssame o-
Kautsit atorneKartut nalunaer-
ssornigssåt sujunertarineKarmat.
taima oxarneK ajorpugut!
— kisiånile taigusersuissarneK a-
joringenåra, Robert Petersen na-
ngigpoK.
— takussarpara atuagagssiati-
gut issornartorsiuissoKartartoK.
tamåna ajungilax. åipåtigutdle
malungnartarpoK ilåne nang-
mingneK tusarnaringinardlugit i-
ssornartorsiuissoKartartOK åma-
lo »taima OKarneK ajorpugut« a-
torneKarpatdlårtartoK.
sordlo »KajaKatigigpugut« ing-
mine Imamut tungagaluartox nu-
name pissunut atornexartaler-
mat issorineKartarpoK. kisiåne
Kularnångitsumik oxariartautsi-
nik taimatut avdlamut nusissa-
riaxartåsåput inunerup avdlå-
ngoriartornera maligdlugo, åma-
me nutåliortuåinarnex sapernar-
tarame.
Robert Petersen aussaro Kø-
benhavnime illniarnertdt atuar-
figssuånut atorfivigissaminut u-
tertugssauvoK. kisiånile xularuti-
gingilå suliamut tamatumunga å-
ssigingitsutigut pexatauginar-
nigssaminut periarfigssaKarnig-
sse.
kalåtdlisut ordbogerssuagssap
suliarineKarnigsså 1978-ime
landsrådimit aulajangiuneK ar-
mat korunit 5,5 millidnit tamatu-
munga atugagssatut akuerssissu-
tiginenarsimåput taimane akiu-
ssut najomutaralugit. uvdlumi-
kutdle akiussut najorxutarisagåi-
ne pissarianartineKartut amer-
dlanerumålisåput. s.
Kultur/Piorsarsimassuseq
AG
De kortlægger
det grøn-
landske sprog
Om fire-fem år vises resultatet:
Den store grønlandske ordbog.
Nogle af lokalerne i »Det gam-
le Bageri« i Nuuk er centrum
for et usædvanligt arbejde.
Her bliver hver enkelt grøn-
landsk ord grundigt noteret og ar-
kiveret. Og om fire eller fem år vil
resultatet af dette arbejde blive
fremsat til offentligheden: Grøn-
landsk ordbog i otte eller ni hind.
Ordbogsprojektet startede ef-
terår 1979 under ledelse af
eskimologi-professor Robert Pe-
tersen. Teamet består iøvrigt af
forfatteren Ole Brandt, assistent
Maria Meyer og magister Carl
Christian Olsen (Pujo).
Et indviklet arbejde
Arbejdet er ikke helt så enkelt —
tværtimod.
Den nye (= autoriserede) ret-
skrivning er naturligvis grundla-
get for projektet, men der skal i
ordbøgerne også blive angivet,
hvordan ordene står med den
gamle retskrivning. Så kommer
ordforklaringerne og eksempler
på, i hvilke forbindelser ordene
anvendes. Ordene skal oversæt-
tes til dansk og engelsk, og de
skal »oversættes« til forskellige
dialekter.
— Derfor har vi fra starten af
forestillet os, at arbejdet vil blive
indviklet, siger professor Robert
Petersen til AG.
— Efter en nærmere undersø-
gelse fandt vi for eksempel ud af,
at det kommer til at fylde overor-
dentlig meget, hvis vi søger at in-
kludere samtlige dialekter. Derfor
er det vores Rian kun at vise reg-
lerne for dialekternes variationer i
ordbogens indledning. Men de va-
riationer, der afviger fra reglerne,
vil få deres plads i ordbogen sam-
men med Thule- og Østgrønlands-
dialekterne.
Rejser og radiolytning
Ordbogsprojektet kan selvfølge-
lig ikke gøres tilfredsstillende kun
indenfor det gamle Bageri’s fire
vægge. Derfor har der været en
hel del rejseaktiviteter for at op-
søge sprogkendere.
Som et led af opsamlingsarbej-
det bruges der bl. a. megen tid til
at lytte til radioen og notere even-
tuelle sjældnere ord, man støder
på. Forskellige institutioner kon-
taktes med henblik på sondering
af det anvendte fagsprog — rets-
væsenet, sygehusvæsenet, skole-
væsenet m. fl.
Den nye store ordbog vil der-
med komme til at indeholde flere
tusinde detaljer, end der er i den
gamle.
Ordbogsprojektet blev vedta-
get af landsrådet i 1978, og var
dengang blevet anslået til at ko-
ste 5,5 millioner kroner. s.
professor Robert Petersen ordbogerssualiornerme pissortauvoK. Københavnip ilfniar-
nertunut atuarfigssuane atorfingminut aussaro utertugssauvoK, nautsorssutigåle
ordbogiliornerme peKataujuarnigssane.
o*u*ouit 1041
Skibsinventar — Sejl- og Presenningsdug — Wire — Tovværk — Ankere —
Kæder — Værk — Beg — Plast fendere og Bøjer — Takkelgods.
umiarssuit iluine pisatagssat — tingerdlautigssiat uligssiatdlo — vdjarit —
agdlunaussat — kitsat — kalungnerit — agdlunaussat inguvtigkat — uvse-
rut — angatdlatinut kagdlusséunavérKUtit — pugtaxutitdlo — angatdlémut
agdlunaussaKUtigssiat.
CARL ENGHOLMS EFTF. A/S
Skibsinventar
Strandgade 38 K — Telegram-adresse Ankerketting — Tlf. (01) 57 14 72
maffimmi sapinngisamik sivisu-
nerpaamik tigummiinnarnissaan-
nut aningaasatigut tapersersor-
neqarneq ajorneq, taarsiulluguli
meeqqat »inuiaqatigiissutsimi a-
kikinnerpaamik aaqqiivigineqar-
nermut« ilanngutiinnarneqartar-
mata.
Angajoqqaanut innarluutilin-
nik meeralinnut taamaattumik
meeraqarneq angajoqqaajusunut
piinnarani aammattaaq ilaquta-
riinnut suliassamik ukiumit ukiu-
mut naammassinninniarneq inut-
tut inuunermi nungullarsarnar-
torsuugaluarluni aammattaaq i-
nuttut inuunermi nakuuneruler-
sitsisutut misiginartarpoq, ta-
manna puigoqinatigu. Tamanna
pillugu inuiaqatigiit angajoqqaa-
nik taamaattunik meeralinnik su-
tigut tamatigut tapersersuinis-
saat pisariaqarpoq, taamaalilluni
angajoqqaat allat meeraasut in-
ngitsunik meeraqarnertik pissuti-
galugu minnerpaannguakkul-
luunniit kanngusuuteqarsinnaa-
nerat peeqqullugu. Meeqqammi
angajoqqaami kikkuunissaannik
taamalu qanoq ineriartornermini
atugassaqarnerminik toqqaasin-
naannginneratulli angajoqqaat,
soorlu assersuutigalugu meeqqa-
mik immaqa inunngornerminnit i-
nuunertik tamaat innarluutissa-
qalerlutik annissaqarsimanis-
saannut sunniinikitsigipput.
Piginnaassutsit
Ilaqutariinnik siunnersortissatut
atorfeqarnissamut piginnaassut-
situt pisariaqartut pillugit piuma-
sarisaasussatut pisarialittut isi-
gisakka ataani nalunaarsussa-
vakka:
1. — Kalaallisut inunnguusera-
lugu oqaaseqarneq
2. — Inooqatigiissutsimi siun-
nersuisartutut ilinniarsimaneq
(socialrådgiver)/Ilinniartitsisusu-
tut immikkut sammisamik Cmik
ilinniarsimaneq/Peqqinnissap tu-
ngaatigut ilinniarsimaneq (sund-
hedsplej erske/Inuiaqatigiinni pe-
rorsaasussatut ilinniarsimaneq
(socialpædagog)/imaluunniit ta-
matuma assinganik ilinniarsima-
neq.
3. — malittuinnarnik, sukumii-
sumik ihnniaqqinnernik ilassuser-
neqarsimasut.
Amerlassusii
Ilaqutariinnut siunnersortit pi-
ngasut atorfissaqartinneqarsin-
naapput. Ataaseq avannaanut, a-
taaseq qeqqanut, ataaserlu kuja-
taanut tunuamiunullu.
Naggataatigullu isumaliuti-
geqqunngitsoorumanngilara isu-
maqarluinnarama aalaakkaasu-
mik ilaqutariinnik siunnersuiso-
qarneq pilersinneqaraluarpat
meerarpassuit ullumikkut ukiu-
kinnerminnit meeqqanut anger-
larsimaffinni najugaqartariaqar-
tartut ilarpassui ukiunillu tamak-
kunani najugaqarlutik arhisartut
ilaqutariinni naj ugaqarallar ner-
mut periarfissarissaarneruleru-
maartut.
Siunnersuutip aappaa
Kalaallit Nunaanni inoqarfiusuni
atassuteqaatinik pilersitsiortor-
nissamut pisariaqartitsinermut
tunngasut.
1977/78imi Nuummi atuarfiup,
peqqinnissamut isumaginnitto-
qarfiup inunnillu ikiuinermut i-
ngerlatsiveqarfiup akornanni su-
leqatigiinneq nukittorsarneqarlu-
nilu aalajaallisarneqarpoq. Ta-
manna pisarpoq qaammammut a-
taasiarluni ataatsimeeqatigiittar-
nikkut suliffiit taakku pingasuiu-
sut aallartitaqarfigisaannik. A-
taatsimeeqatigiinnermi misilit-
takkat oqaluttuareqattaarneqar-
tarput, siunnersoqatigiinneqar-
tarpoq, suliassanik agguataare-
qatigiinneqartarpoq, meeqqat i-
nuusuttullu suhffiginissaannut
suliassanik ingerlatsinissamut pi-
lersaarusioqatigiinneqartarpoq.
Meeqqat inuusuttullu suliffigi-
niakkat tassaapput qanoq ilillu-
tilluunniit aj ornar torsiulersima-
sut imaluunniit suliffigineqan-
ngikkunik ajornartorsiulersussat.
Inoqarfinni atassuteqaqatigiif-
fiusussat qaammatit tamaasa a-
taasinngorneq siulleq akunnerit
marluk ataatsimiittassapput. Pe-
qataasassapput: Immikkut ittu-
mik atuartitsinermut ihnniartitsi-
sut siunnersortit, oqalunner-
mik/siutinit misissuisartut, na-
korsaq, peqqinnissamik misissui-
sut (sundhedsplejerske -medhjæl-
pere), inoqarfimmi inunnik ikiui-
sarfimmit aallartitat kiisalu pe-
rorsaanermut tarnimullu tunnga-
sunik siunnersuisartut aallarti-
taat.
Taamaattumik periaaseqarner-
mik iluarsartuussineq atorsin-
naalluartutut atasinnaalluartu-
tullu kiisalu isummanik pissarsif-
fiulluartartutut misinnarsima-
voq, ilaatigut pissutigalugu ajor-
nartorsiutip ataasiinnaap aaqqin-
niarnerani paasisassat arlalissuit
ataatsimut ilisimaneqalerlutik
tunngavissarissaarnerusumik
aaqqiiniarneq suhniutigineqarsin-
naalersarmat. Akuttunngitsumik
ajornartorsiuteqarnermut takus-
sutissaq ataasiinnaq, soorlu
meeqqap atuanngitsoortalersar-
nera ilaqutariit tamarmiullutik
qanoq ilersimanerannut attave-
qalersimasartoq misinnarsisar-
poq. TaamaattoqartiUugu inun-
nik ikiuisarfimmit nakorsaqar-
fimmillu nalunaarutit ataatsimut
iluarsiissutissamik suliniarnermi
aallarnisaataasinnaasut ikiuu-
taallualissapput, aj ornartorsium-
mi meeraq eqqarsaatigigaanni a-
tuuttuusutut meeqqap atuariar-
tussaarnerani erserpoq.
Taamatut suleriaaseqarneq
aallaqqaammut takuinnarlugu pi-
sinnaasunik atuipilunnertut isik-
koqarsinnaagaluarpoq. Ilaatigut
pissutigalugu taaneqareersutut
ajornartorsiutit attaveqatigiiaat
nalorsarnartunik pissusillit saq-
qummertarnermikkut ataatsimi
pinngikkunik allatigut imaluun-
niit aamma allarluinnakkut pisar-
tunik tunngavillit pissutigalugit.
Ungasinnerusoq isigalugu qu-
larnanngilluinnarpoq taamatut a-
taatsimut suleriaaseqarnerup
»imminut akilersinnaaginnarani«
aammattaaq pisinnaasunik atui-
pilunnartuunnginnera, kiisalu pi-
ngaarnerpaatut: Taamaahornik-
kut ajornartorsiutinik aaqqiisin-
naaneq eqqarsaatigisaanermigut
pitsaasoq meeqqamut ataatsimut
imaluunniit ilaqutariinnut tamar-
miusunut atuuttussaq angune-
qarsinnaavoq malunnaatit kisiisa
aqqinniarnerannit pitsaanerusu-
mik.
Taamaattumik suleqatiginneri-
aaseqarnermi iluaqutit arlallit
saqqangiussorneqarsinnaagalu-
arput. Maani ataasiinnaq tikissa-
vara: Ajornartorsiutit inuttut a-
taasiinnartut sulisumut, soorlu i-
linniartitsisumut, inunnik ikiui-
sartumut, nakorsamut, atuarfim-
mi peqqinnissamik isumaginnit-
tumut, inooqatigiinnermi siun-
nersuisartumut, tarnersiuumut il.
il. — ima annertutigisutut nalor-
sarnartigisutullu misinnarsinaa-
sarput allaat suliassamik kisi-
miinnani suliarinnittussanngor-
nerup nalinga taassaanngitsumik
pingaaruteqalersarluni.
Nalunagu Nuummi pissutsini
tamani pissutsit soorlu assersuu-
tigalugu Niaqornaarsummi Igin-
niarfimmiluunnit Kangaatsiap
kommuneaniittuni qanittukkut
ornitanni pissutsinut assersuun-
neqarsinnaanngitsut, taamaattoq
isumaqarpunga inoqarfinni tama-
ni pisinnaasut aaqqissuussamik i-
sumatuumillu suleqatigiilersin-
naanissaasa aaqqissuunneqarnis-
saat pisariaqartoq.
19