Atuagagdliutit - 26.06.1997, Blaðsíða 13

Nr. 48 • 1997
13
GRØNLANDSPOSTEN
Ukiut marluk qaangiuppata
Statoil qillerilersusaavoq
»Thetis« Fyllas Banke-mi sajuppillatsitsisarluni sukumiinerusumik misissuilissaaq
NUUK (KK) - Ingerlatsiviit
nunanit assigiinngitsuneersut
Statoil-imut atasut Fyllas
Banke-mi uuliasiorlutik gasi-
siorlutillu qillerisussat ullu-
mikkut naatsorsuutigaat ta-
maani misilliillutik qillerinis-
sartik 1998-imut imaluunniit
1999-imut kinguartissallugu.
- Qillerummik imaannarmi
qillerisinnaasumik attarto-
qaassaagut, 1.000 aamma
1.100 meterit akomanni ititi-
gisumut anngussinnaasumik,
immallu naqqanit suli 2 km-it
tikillugit qillerisinnaasumik,
Statoil-imeersut København-
imi pilersaarusiornermi pi-
sortaat norgemiu Ånon Spin-
nangr AG-mut oqarpoq.
- Taamatut ititigisumut qil-
lerisamermi tekniki atome-
qartoq amerlasoorpassuarni
atomeqalersimavoq; ilaatigut
Norgep sineriaata kitaani
aamma Mexicop Kangerliu-
manersuani. Taamaattumik
tekniki atomeqartoq eqqar-
saatigalugu Fyllas Banke-mi
qillerinissaq akomutissaqan-
ngilaq.
- Immami taamatut ititi-
gisurni nunarsuarmi tamarmi
qillerisoqartamera pissutiga-
lugu imaannarmi qillerutit
taamaattut attartomissaat so-
qutigineqartorujussuuvoq.
- Sulinitsinni suli anguniar-
parput Fyllas Banke-mi 1998-
imi qillerinerup siulliup aal-
lartinneqamissaa, kisianni ili-
manameruvoq umiarsuarmik
qillerummik aatsaat 1999-imi
attartorsinnaanissarput, Ånon
Spinnangr oqarpoq.
Iluatsitsinissaq
a j utoorsinnaanerlu
Qallunaat/kalaallit ingerlatsi-
vianni Nunaoil A/S-imi uja-
rassiuut siomagut Fyllas Ban-
ke-mi ilisimagisimavaat gasi-
mik nassaamissaq ilimanaate-
qartoq 10 aamma 20 procentit
akornanni, uuliamillu nas-
saamissaq ilimanaateqartoq 1
aamma 2 procentit akomanni.
Fyllas Banke-mi gasiinnar-
mik qalluinissaq soqutigi-
naateqanngilaq. Uuliamik
nassaartoqartariaqarpoq im-
minut akilersinnaasumik qal-
luisoqalissappat.
Ullumikkut oqaatigineqar-
sinnaanngilluinnarpoq Fyllas
Banke-mi gasimik uuliamillu
tunisassiulernissaq ilumut
aallartinneqassanersoq. Pis-
sutsit imaapput, nassaartoqar-
neranit ukiut tallimat inger-
lassasut tunisassiulemissap
tungaanut. Statoil-imeersut
1999-imi siullermeerlutik qil-
lerinerminni nassaassappata,
taava Kitaani uuliamik tuni-
sassiulemissaq aatsaat pisin-
naassaaq ukioq 2004.
AG: - 1-imiit 2 procentimut
uuliamik nassaartoqarsin-
naanera iluatsissinnaassap-
pat, taava kisitseriaaseq na-
linginnaasoq malillugu 98-
imiit 99 procentimut iluatsin-
ngitsoorsinnaassaaq uulia-
mik nassaamissaq?
Ånon Spinnangr: - Sooru-
nami aamma taamaalilluni
kisitsisoqarsinnaavoq. Sine-
rissami alapernaarsuutip
»Thetis«-ip Fyllas Banke-mi
sajuppillatsitsisarluni misis-
suereemerisigut paasisat ima
isumalluamartigaat, Statoil-
imeersut piareersimalereerlu-
tik misiliillutik qillerinissa-
minnut. Aamma tupaallaati-
gissanngilarput qilligarput si-
ulleq imaqanngikkaluarpat.
Tassami Fyllas Banke-mi
uuliamik nassaamissarput
ima ilimagitigaarput, allaat
aallaqqaataani nassaanngit-
soornissarput soqutigival-
laamagu.
AG: - Taamaappat isumal-
luarpusi?
Ånon Spinnangr: - Pissusi-
viusut tunngavigaavut, inger-
latsiviillu Statoil-imut atasut
taamaattunik suliaqarnermi
nalunngilaat iluatsitsisoqar-
sinnaallunilu ajutoortoqarsin-
naasoq. Misissuinerit naliler-
neqarneranni ukiup affaata
matuma sioma paasisavarput
Fyllas Banke-mi qillerinissaq
piareersimaffigisariaqaripput.
Ingerlatsiviit Statoil-imut
atasut tassaapput norskit naa-
lagaaffiata ingerlatsivia Stat-
oil, qallunaat naalagaaffiata
ingerlatsiviata Dansk Olie- og
Naturgas-ip pigisaa DOPAS,
qallunaat/kalaallit pisortaan-
nit pigineqartoq Nunaoil a-
merikarmiullu ingerlatsiviat
Phillips Petroleum.
Statoil ukiorpassuarni i-
maannarmi uuliasiornermik
misilittagaqamermigut inger-
latseqatigiinni sulianik isu-
maginnittuuvoq. Allattoqar-
fittut taaneqarsinnaasumik
suli pilersitsisoqanngilaq, ki-
sianni Ånon Spinnangr-ip
København-imi Statoil-i-
meersup ingerlatsivinni assi-
giinngitsuni suleqatini akut-
tunngitsumik ataatsimeeqati-
gisarpai.
Isumaqatigiissut
Piffissami qaammatit aappaat
avillugu tulliuttumi sinerissa-
mi alapernaarsuut »Thetis«
Fyllas Banke-mi Nuup ava-
terpiaani 10.000 kvadratmete-
risut angitigisumi ukiuni ag-
gersuni Statoil-ip gasisiorfis-
saani uuliarsiorfissaanilu sa-
juppillatsitsisarluni suku-
miisumik misissuissaaq.
»Thetis« 1992-imi Kitaani
sajuppillatsisarluni misissui-
nermini Fyllas Banke-mi nas-
saarpoq »flatspot«-imik taa-
neqartartumik. »Flatspot« tas-
saavoq gaseqarfiusumik ili-
manartulik, aammali uulia-
mik nassaamissaq iluatsitsivi-
usinnaavoq.
1994-imi »Thetis« Fyllas
Banke-mi sajuppillatsitsisar-
luni misissueqqippoq, misis-
suiffigineqarlutik »titamerit«
10 km-inik akuttoqatigiis-
saartut.
Taamatut akuttutigigaluar-
tunik misissuisoqarnerani
paasisat ima isumalluamar-
tigaat, allaat paasisat ingerlat-
sivinnut nunanit assigiinngit-
suneersunut 80-inut nassius-
suunneqarlutik. Ingerlatsiviit
marluk, Total Frankrig-i-
meersoq aamma Statoil Nor-
ge-meersoq, Kalaallit Nunaa-
ta kitaani misissuinissamik
soqutiginnilerput.
Siorna ukioq naalersoq
naalakkersuisut siulittaasuat
Lars Emil Johansen aamma
nukissaqarniarnermut avata-
ngiisinullu ministeri Svend
Auken Statoil-imi ingerlat-
seqatigiit pillugit isumaqati-
giissummik atsioqatigiipput.
Uuttortaanerit
Julimi augustillu aallartinnera
ilanngullugu sinerissami ala-
pemaarsuut »Thetis« Fyllas
Banke-mi sajuppillatsitsisar-
luni misissuinermik ingerlat-
sissaaq.
1994-imi umiarsuup »titar-
nerit« 10 km-inik akuttoqati-
giissaartut misissuiffigisarpai.
Ukioq manna »titamerit« 1
aamma 2 km-inik akuttussu-
sillit misissuiffissami soquti-
ginamerpaami misissomeqas-
sapput, taamaaliornikkullu
erseqqinnemsumik paasine-
qarsinnaassaaq misissuiffim-
mi gaseqamersoq uuliaqar-
nersorlu.
Nordsøen-imi sajuppillat-
sitsisarluni misissuiffiusartut
100 aamma 200 meterinik
akuttussuseqartarput, kisian-
nili misissuiffissami 10.000
kvadratmeterisut angitigisumi
taamaaliomissaq ajomarluin-
nassaaq. Ingerlatsiviit Statoil-
imeersut Fyllas Banke-mi
misissuiffissaata angeqatigaat
Fyn aamma Sjælland ataatsi-
mut katillugit.
- Sajuppillatsitsisarluni su-
kumiinerusumik aasaq manna
»Thetis«-ip misissuinerata
inernerisa nalilerniarnissaat
qilanaaraarput, pilersaarusior-
nermi pisortaq Ånon Spin-
nangr Statoil-imeersoq oqar-
poq.
Misissuinerit taakku aala-
jangiisuussapput ingerlatsiviit
Statoil-imeersut Fyllas Ban-
ke-mi sumi siullermeerlutik
qillerilissanersut.
Kalaallit Nunaata Savalimmiullu imartaanni sajuppillatsitsisarluni misissuutit
angisoorujussuupput. Direktøri Lars Beksgaard Nunaoil-imeersoq misissuinernik
ingerlatsisoq imusarsuit kilometerinik arlalinnik takissusillit eqqaanniippoq. Fyllas
Banke-mi imusat 3.500 km-inik takissusillit siaarneqarsinnaapput, misissuiffinili allani
6 km-it tikillugit takissusillit siaameqarsinnaallutik.
Det er svært grej, som bliver brugt ved de seismiske undersøgelser i famandene omkring
Grønland og Færøerne. Direktør Lars Beksgaard fra Nunaoil, som foretager undersøgelser,
står her ved tromlen med det kilomterlange kabel. På Fyllas Banke bliver der lagt 3.500
meter kabel ud, men andre steder kan der lægges op til seks kilometer kabel ud.
Fyllap Ikkannersuani
Imarsiortutoqaq nakkutilliissum-
mi »Thetis«-imi naalagaalerpoq
uteriarluni aallaqqaataa-
NUUK(KK) - Sakkutuut
nakkutilliissutaat »Thetis«
inuttaalu angutit amallu 72-
it qanittukkut isorartuumut
angalassapput, nunatta ki-
taa tamakkingajallugu, im-
maqalu Tunup avannaanut.
»Thetis«-ip umiarsuali-
veqarfmi Frederikshavn qi-
mappaa 11. juni, aatsaallu
8. oktober utissalluni.
Qallunaat/kalaallit inger-
latseqatigiiffiat Nunaoil
A/S »Thetis«-ip sulissussa-
vaa immap naqqanik sajup-
pillatsitseqattaarluni.
Qaammat ataaseq affarlu
Fyllap ikkannersuaneeriar-
luni allamut nuussaaq, Baf-
finip Kangerliumamga-
nuunngikkuni Tunup avan-
naanut. Augustip qeqqani
qanoq sikoqamera apeqqu-
taassaaq.
Nunaoil-ip omigineruaa
»Thetis« Tunup avannaanut
soqutiginaatilimmut inger-
lanissaa, immap naqqata
sannaa Norgemi uuliasior-
fiit assingusoq. Tamaanili
siku ajomartoortitsisarpoq,
sikulu ajornartitsivallaas-
sappat Baffin Bugten »The-
tis«-ip omissavaa.
»Thetis« 1991, 1992,
1994 aamma 1995-imi Nu-
natta eqqaani immap naq-
qanik sajuppillatsitseqat-
taarluni misissuereerpoq.
Sukumerluartoq
Sila ajunngitsillugu kabel
sajuppillatsitseqattaamermut
atortoq 6 kilometerisut iso-
rartutigisumut siaarsinnaa-
voq, Fyllalli Ikkannersuani
kabel 3.500 meteriinnaq
siaameqartassaaq.
»Thetis«-ip kabel siaaq-
qaaraangamiuk nalunaaqut-
tap akunneri arfmillit ator-
tarpai, »qamutilit« silaan-
narmik naqitsinemiik aal-
lartinneqartartut ikkussuun-
nikut iluaqutigalugit misis-
suisartussaq. Qamutillit si-
laannaq immap naqqanut
»igeriuttarpaat«, silaannaal-
lu naqitsinerata kingumut
uternera misissuiffigalugu
ujarassiuut immap naqqata
katitemera qanoq ittuuner-
soq paasisinnaavaat, taa-
maalillutik uuliamik gas-
imillu nassaarsinnaanermut
najoqqutaralugit.
Aqutsissutit atortullu al-
lat ikkunneqarlutik iluarsi-
neqareeraangata kabel sia-
arneqailarpoq nalunaaqut-
tap akunneri marlussuit
atorlugit, akunnerlu ataaseq
amoomeqarsinnaalluni.
Aammattaaq »Thetis«-
imi ulimaassuaqarpoq. Tas-
sanngaannaq piaartumik ili-
uuseqarfigisassamik ajor-
nartoortoqaleraluarpat ka-
bel ulimallugu kipineqar-
sinnaavoq puttaqusiinnarlu-
gu.
Kabel siaartinneqareer-
pat mianersortumik ingerla-
sariaqarpoq. 4 knob-iinnar-
nik sukkassuseqailuni
(»Thetis«-ip sukkanerpaaf-
figaa 21 knob) toraagassat
aalajangersimtisut 50-60
kilometerit ingerlafftgisar-
tussaavai. Kaliffinni siko-
qangaatsiarsinnaavoq, to-
raagassarli aalajangeriigaq
taamaallaat 20 meterinik
uniomeqarsinnaavoq. Taa-
maaliorsinnaanngikkuni
»Thetis« aallaqqaataanit
aallartissaaq.
Nuanniittassagaluarpoq
neertarluni, soorunahmi u-
jarassiuut sajuppillatsitse-
qatuiarluni misissuinerit ta-
tigilluinnartariaqarpaat.
Fyllap Ikkannersuani qil-
leriffissaq siulleq immap
assingani naleqqerlugu na-
lunaaqutsileraanni sooruna-
mi atorsinnaanngilaq to-
raakkat uniorpallaartarsi-
magaanni.
Nunaoil A/S danskit
statskarsianit 30 millioner
kroninik taarsigassarsini-
kuuvoq kabel atomikoq Tu-
luit Nunaanni amerikamiut
ingerlatseqatigiiffiannit pi-
siariniarlugu.
Unammillernartoq
Aquttarfianiippoq kom-
mandørkaptajn Carsten
Schmidt, maanna angalaar-
nermi siullerpaamik »The-
tis«-imi naalagaasussaq.
Carsten Schmidtili Nu-
natsinni imarsiomennik su-
ngiussisimalluni misilitta-
gaqartuuvoq. 1960-ikkut
aallartinneranni Nunatsin-
nut assaituutit »Nanoq S«
aamma »Erika Dan« kiisalu
TB-mik misissuut »Misig-
ssut« umiartorfiginikuuai.
Kingusinnerusukkut sak-
kutuut imarsiortuni suliler-
poq, Carsten Schmidtilu aa-
lisaneiTnik nakkutilliissutit
»Agpa«, »Agdleq« aamma
»Tulugaq« naalagaaffigi-
sarsimavai.
AG: - Suliaq nuanniitsu-
unngila toraagassat aalaja-
ngersimasut atuarlugit a-
vannamut kujamnudlu 50 -
60 kilometerit arriitsua-
rarsuamnk umiartorfigalu-
git?
Carsten Schmidt: - Naag-
ga, akerlianik unammiller-
nartuuvoq. Taama eqqorlu-
arlugit sukumiitigisunik
uuttortaassagaanni umiar-
tullaqqissuunissaq piuma-
sarineqarpoq, soorlu Nuna-
oilip attartomitsitut ittunik.
Eqqaamasariaqarpoq imaq
peqqamiissinnaavoq, sila
siukullu aamma eqqarsaa-
tigalugit.
»Triton«
piareersimavoq
Aalisarnermik nakkutillii-
nissaq ilanngullugu piffis-
saqarfigineqanngilaq. 1-
maanngilarli kilisaatit Ki-
taani iluarisaminnik iliussa-
sut.
»Thetis«-ip saniatigut
nakkutilliissut »Triton«
Nunatta eqqaani piareersi-
mavoq. »Thetis«-ip Lynx-
helikopteriani timmisartor-
tartut nakkutilliillutik tim-
misaitoraangamik aalisar-
fiit alapernaalluaitassavaat,
paasisatillu Kangilinnguani
Grønlands Konunandomut
nalunaarsortassavaat.
»Thetis« aamma periar-
fissaqassaaq nakkutilliillu-
tik misissuisut kilisaatinu-
kartittarnissaannut lynx-
helikopterimik imaluunniit
umiatsiaaqqamik gummi-
mik, aalisamermilli nakku-
tilliissutip 1991-imi Nunat-
ta Savalimmiullu eqqaanni
immap naqqanik sajuppil-
latsitsilluni misissuisin-
naanngorlugu allanngorsar-
neqartup 8. oktober tikillu-
gu pingaamertut sajuppil-
latsir-eqattaarneq suliaris-
savaa.